Katkeruus, kun jäi lapsettomaksi miehen vetkuttelun takia
Joo, viimekädessä oma syy ja nyt kävi näin. Olen vihainen itselleni että olin vuosia parisuhteissa joissa yritin miellyttää miehiä ja luulin että halusimme samoja asioita. Halusin aina perheen mutta ei sitten ikinä päästy siihen pisteeseen. Noissa suhteissa myös jotenkin kadotin itseni ja oman ääneni ja laitoin suoraan sanoen omat toiveeni ja haaveeni piiloon ja tein itsestäni pienemmän mahtuakseni jonkun muun elämään.
Nyt sitten tuli virallinen diagnoosi aikaisesta menopaussista ja munasarjat on kuin 50-vuotiaalla. Miesystävä vaikuttaa helpottuneelta ja huojentuneelta. Minusta taas tuntuu katkeralta. Olen vielä melko nuori enkä oikein tiedä mitä tässä nyt sitten tekee elämällään. Somekin pukkaa kokoajan onnellisten pariskuntien vauvauutisia ja itse vaan käyn töissä katson televisiota. Olen varmaan masentunut. :(
Kommentit (86)
Miten elintavat vaikuttaa varhaiseen menopaussiin,tai siis en alkamiseen?
onko ap. pitänyt itsestään huolta kaikki vuodet?
Vierailija kirjoitti:
Miten elintavat vaikuttaa varhaiseen menopaussiin,tai siis en alkamiseen?
onko ap. pitänyt itsestään huolta kaikki vuodet?
Myöskin hyvinkin terveellisesi elävä ja normaalipainoinen voi saada aikaiset vaihdevuodet, on usein geneettistä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Täällä kohtalotoveri. Elämä meni niin että jäin lapsettomaksi, vaikka oma perhe oli se mitä aina toivoin yli kaiken.
Olen pitkiä kausia ihan onnellinen enkä ajattele edes asiaa, mutta toisinaan kun kuulen että joku ystäväni on raskaana, tai kun vaikka äiti ja lapsi iloisena tulevat vastaan, suru iskee ja viiltää vatsassa kuin veitsi.
Toivottavasti tämä joskus lakkaa sattumasta.
En halua loukata, mutta miten se elämä voi vaan "mennä niin"? Etkö tehnyt kaikkea mahdollista saadaksesi sen, mitä haluat enemmän kuin mitään muuta?
Jos et oikeasti ymmärrä miten "elämä voi mennä niin", niin sitten sitä on sinulle turha yrittää edes selittää. Et ymmärtäisi kuitenkaan.
Vierailija kirjoitti:
Minusta pahin vetkuttelija tässä olet sinä itse, ap - jos siis jäät mieluummin katkeruuteen kuin yrität tavoitella unelmaasi. Tämä nykyinen miehesihän elää jo valmiiksi unelmaansa, kun teillä ei ole lasta. Teillä eivät arvot kohtaa ja se on vain hyväksyttävä.
Mikään kertomistasi syistä ei poissulje mahdollisuutta yrittää raskautta, eikä tuomitse mahdollista lastasi onnettomaan elämään. Sijassasi alkaisin miettiä rahoitusvaihtoehtoja hedelmöityshoidoille viimeistään huomenissa, ja katselisin samalla uutta kämppää.
Ap:n kuvailemat tapaukset päättyvät joskus siihen, että mies lähtee suhteesta ja - yllätys yllätys - löytää nuoremman naisen, jonka kanssa saa nopeasti jälkeläisiä. Näistä äkillisistä mielenmuutoksista kuulee joskus tosielämässä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Velat pois tästä ketjusta. Ei kuulu teille yhtään!!!
Hänhän jää lapsettomalsi, ja hänestä tulee meidän tuella mitä loistokkain vela queen! Mahtaa sinua kismittää, kun et itse ole tajunnut ajoissa, ettei sinunkaan ollut mikään pakko lisääntyä. 😂
Onneksi geenisi häviävät maan päältä.
Just se on tarkoitus, ja ajatuksena ihana! Tunnut itse takertuvan ajatukseen, että geenisi jollain tavalla lohduttavat sinua, kun olet itse kuollut. Voit ihan ajatusharjoituksena muistella iso-isovanhempiesi nimiä taaksepäin ja päätellä siitä, kuinka kauan muistosi elää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos omia munasoluja ei enää ole, niin onhan sulla mahdollisuus tulla raskaaksi vielä luovutetuilla soluilla. Eihän se toki täysin sama asia ole, mutta jos äitiys todella on se mitä haluat niin en heittäisi kirvestä kaivoon vielä.
Minulle se perheyksikkö oli se tärkeä juttu. Mies ei halua lapsia vaikkei sitä myönnä joten mahdollinen lapsi olisi sitten kokonaan luovutetuista soluista tehty. Toisekseen, taloudellinen tilanteeni ja tukiverkostoni ovat sillä tolalla että olisi itsekästä hankkia lapsi yksin. Ajattelen myös että lapsella on oikeus lähtökohtaisesti molempiin vanhempiin tai edes sitten muihin lähisukulaisiin. Omalla lapselleni ei olisi isän puolen sukua ollenkaan, oma elossa asuva vanhempani asuu eri maassa enkä ole sisarukseni kanssa läheinen. Ap
Ethän mieti asiaa itsekkyyden kannalta. Minusta
Tämä on viisaasti kirjoitettu! Ja erittäin samaa mieltä myös siitä, että pärjäät oikein mainiosti yhden lapsen kanssa hatarallakin tukiverkostolla. Nyt on lähinnä itsestäsi kiinni, mitä teet loppuelämälläsi. Tunnen suurta myötätuntoa tilanteestasi ja ymmärrän, ettei ratkaisut ole helppoja. Jos lapsihaave on sinulle suuri, niin en itse epäröisi enää hetkeäkään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minusta pahin vetkuttelija tässä olet sinä itse, ap - jos siis jäät mieluummin katkeruuteen kuin yrität tavoitella unelmaasi. Tämä nykyinen miehesihän elää jo valmiiksi unelmaansa, kun teillä ei ole lasta. Teillä eivät arvot kohtaa ja se on vain hyväksyttävä.
Mikään kertomistasi syistä ei poissulje mahdollisuutta yrittää raskautta, eikä tuomitse mahdollista lastasi onnettomaan elämään. Sijassasi alkaisin miettiä rahoitusvaihtoehtoja hedelmöityshoidoille viimeistään huomenissa, ja katselisin samalla uutta kämppää.
Ap:n kuvailemat tapaukset päättyvät joskus siihen, että mies lähtee suhteesta ja - yllätys yllätys - löytää nuoremman naisen, jonka kanssa saa nopeasti jälkeläisiä. Näistä äkillisistä mielenmuutoksista kuulee joskus tosielämässä.
Näin on! Vaihtamalla paranee!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minusta pahin vetkuttelija tässä olet sinä itse, ap - jos siis jäät mieluummin katkeruuteen kuin yrität tavoitella unelmaasi. Tämä nykyinen miehesihän elää jo valmiiksi unelmaansa, kun teillä ei ole lasta. Teillä eivät arvot kohtaa ja se on vain hyväksyttävä.
Mikään kertomistasi syistä ei poissulje mahdollisuutta yrittää raskautta, eikä tuomitse mahdollista lastasi onnettomaan elämään. Sijassasi alkaisin miettiä rahoitusvaihtoehtoja hedelmöityshoidoille viimeistään huomenissa, ja katselisin samalla uutta kämppää.
Ap:n kuvailemat tapaukset päättyvät joskus siihen, että mies lähtee suhteesta ja - yllätys yllätys - löytää nuoremman naisen, jonka kanssa saa nopeasti jälkeläisiä. Näistä äkillisistä mielenmuutoksista kuulee joskus tosielämässä.
Niin joo kun jossain on se salaperäinen valikoima nuorempia naisia, jotka kaikki odottavat vain, että vanhempi mies ottaa eron ja tulee valitsemaan heidät.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos omia munasoluja ei enää ole, niin onhan sulla mahdollisuus tulla raskaaksi vielä luovutetuilla soluilla. Eihän se toki täysin sama asia ole, mutta jos äitiys todella on se mitä haluat niin en heittäisi kirvestä kaivoon vielä.
Minulle se perheyksikkö oli se tärkeä juttu. Mies ei halua lapsia vaikkei sitä myönnä joten mahdollinen lapsi olisi sitten kokonaan luovutetuista soluista tehty. Toisekseen, taloudellinen tilanteeni ja tukiverkostoni ovat sillä tolalla että olisi itsekästä hankkia lapsi yksin. Ajattelen myös että lapsella on oikeus lähtökohtaisesti molempiin vanhempiin tai edes sitten muihin lähisukulaisiin. Omalla lapselleni ei olisi isän puolen sukua ollenkaan, oma elossa asuva vanhempani asuu eri maassa enkä ole sisarukseni kanssa läheinen. Ap
Ap ei ole kaikesta päätellen itsekeskeinen kuten sinä. Ajattelee myös muiden parasta, kuten sen LAPSEN.
Just niistä naisista ei koskaan tule äitejä, jotka olisivat parhaita äitejä, koska pystyvät syvälliseen epäitsekkyyteen!
Hei Ap. Olin itse vähän samassa tilanteessa, paitsi että hedelmällisyys oli vielä tallessa. 39 vuotiaana ajattelin että hankin kohta lapsen yksin, ja mies saa lähteä jos ei kestä sitä. Olin erittäin katkera.
Olin monta kertaa varaamassa ajan, mutta tunsin että jokin esti minua. Kului useita vuosia, ja siirsin lopulta asiaa eteenpäin jatkuvasti. Kunnes 45-46 vuotaiaana ymmärsin että tää oli tässä, että jään lapsettomaksi. Suomessa ei anneta hoitoja enää kun nainen täyttää 47. Tunsin syvää epäonnistumisen ja tyhjyyden tunnetta.
Kunnes tapahtui jotain kun olin 50v. Jumala antoi minulle uskon, uudestisynnyin ja sain vastaanottaa Jeesus elämääni. Tyhjiö elämässäni täyttyi välittömästi .
Olin kiitollinen etten hankkinut lasta lapsettomuusklinikan avulla. Se ei ole Jumalan tahdon mukaista. Jumalan tahto on että lapsi syntyy miehen ja naisen väliseen avioliittoon. Näin on Jumala tarkoittanut .
Kehotan Sinua kääntymään rakastavan Jumalan puoleen, Ap. Saatat yllättyä!
Valtavasti voimia ja kaikkea hyvää Sinulle!
Parempi olla katkera näin kuin siitä että lapset tuli tehtyä rentun kanssa joka ei välittänytkään sinusta ja lapsesta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos omia munasoluja ei enää ole, niin onhan sulla mahdollisuus tulla raskaaksi vielä luovutetuilla soluilla. Eihän se toki täysin sama asia ole, mutta jos äitiys todella on se mitä haluat niin en heittäisi kirvestä kaivoon vielä.
Minulle se perheyksikkö oli se tärkeä juttu. Mies ei halua lapsia vaikkei sitä myönnä joten mahdollinen lapsi olisi sitten kokonaan luovutetuista soluista tehty. Toisekseen, taloudellinen tilanteeni ja tukiverkostoni ovat sillä tolalla että olisi itsekästä hankkia lapsi yksin. Ajattelen myös että lapsella on oikeus lähtökohtaisesti molempiin vanhempiin tai edes sitten muihin lähisukulaisiin. Omalla lapselleni ei olisi isän puolen sukua ollenkaan, oma elossa asuva vanhempani asuu eri maassa enkä ole sisarukseni kanssa läheinen. Ap
Noin kypsään ja epäitsekkääseen ajatuksenjuoksuun ei valtaosa palstamammoista yllä.
Meillä uskovilla on tässä asiassa helpompaa: avioliitto ja lapset ovat "itsestäänselvyys".
Toki voi valita naimattomuudenkin. Silloin elämä täyttyy muilla asioilla.
Vierailija kirjoitti:
Meillä uskovilla on tässä asiassa helpompaa: avioliitto ja lapset ovat "itsestäänselvyys".
Toki voi valita naimattomuudenkin. Silloin elämä täyttyy muilla asioilla.
Helppoa kun muut sanelee mitä sinun pitää tehdä? Olen aika eri mieltä helpon määritelmästä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä uskovilla on tässä asiassa helpompaa: avioliitto ja lapset ovat "itsestäänselvyys".
Toki voi valita naimattomuudenkin. Silloin elämä täyttyy muilla asioilla.
Helppoa kun muut sanelee mitä sinun pitää tehdä? Olen aika eri mieltä helpon määritelmästä.
" Muut" eivät sanele mitään. Jumalan tahto on se mikä haluamme noudattaa!
T. Eri, uskova
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä uskovilla on tässä asiassa helpompaa: avioliitto ja lapset ovat "itsestäänselvyys".
Toki voi valita naimattomuudenkin. Silloin elämä täyttyy muilla asioilla.
Helppoa kun muut sanelee mitä sinun pitää tehdä? Olen aika eri mieltä helpon määritelmästä.
" Muut" eivät sanele mitään. Jumalan tahto on se mikä haluamme noudattaa!
T. Eri, uskova
Eli ap:n tapauksessa hän on toiminut Jumalan tahtoa vastaan kun ei ole saanut lapsia vaikka haluaisi? Aika julmaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä uskovilla on tässä asiassa helpompaa: avioliitto ja lapset ovat "itsestäänselvyys".
Toki voi valita naimattomuudenkin. Silloin elämä täyttyy muilla asioilla.
Helppoa kun muut sanelee mitä sinun pitää tehdä? Olen aika eri mieltä helpon määritelmästä.
" Muut" eivät sanele mitään. Jumalan tahto on se mikä haluamme noudattaa!
T. Eri, uskova
Eli ap:n tapauksessa hän on toiminut Jumalan tahtoa vastaan kun ei ole saanut lapsia vaikka haluaisi? Aika julmaa.
Ei. Käsitit nyt väärin. Lapsia ei ole pakko hankkia, mut jos niitä hankitaan, ne pitäisi hankkia avioliittoon, ja avioliitto taas on vain ja ainoastaan miehen ja naisen välinen. Mutta, ei ole syntiä myöskään olla hankkimatta lapsia avioliitossakaan.
Jumala on määrännyt ihmisen seksuaalisuuden toteuttavsksi vain ja ainoastaan miehen ja naisen välisessä avioliitossa.
Se mitä tarkoitin on että ei ole Jumalan tahdon mukaista hankkia lapsia yksin, hedelmöittymishoidoilla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä viisikymppisellä on vielä ihan normaalisti kuukautiset ja Laura Malmivaara tuli 48-vuotiaana raskaaksi.
Ei tullut luomuna. Varma tieto!
Näin taitaa olla. Tosin Malmivaara oli ilmeisesti sitten käynyt hedelmöittymishoidoissa ( luovutettu munasolu) esim Virossa. Suomessa ei anneta mitään hoitoja enää kun nainen täyttää 47, kaikki yksityiset klinikat.
Virossa ikäraja taitaa olla 51v, eli hoitoja voi saada kunnes täyttää 51.
Suomessa saa pakkaseen jääneet alkiot siirtää 50-vuotiaaksi asti.
Joo, ihan varmasti viranomaiset hyväksyisivät adoptiojonoon pariskunnan, kun mies vastustaa lapsensaantia. Ikä lienee joka tapauksessa esteenä. Adoptiolasta on nykyaikana todella vaikea saada.