Katkeruus, kun jäi lapsettomaksi miehen vetkuttelun takia
Joo, viimekädessä oma syy ja nyt kävi näin. Olen vihainen itselleni että olin vuosia parisuhteissa joissa yritin miellyttää miehiä ja luulin että halusimme samoja asioita. Halusin aina perheen mutta ei sitten ikinä päästy siihen pisteeseen. Noissa suhteissa myös jotenkin kadotin itseni ja oman ääneni ja laitoin suoraan sanoen omat toiveeni ja haaveeni piiloon ja tein itsestäni pienemmän mahtuakseni jonkun muun elämään.
Nyt sitten tuli virallinen diagnoosi aikaisesta menopaussista ja munasarjat on kuin 50-vuotiaalla. Miesystävä vaikuttaa helpottuneelta ja huojentuneelta. Minusta taas tuntuu katkeralta. Olen vielä melko nuori enkä oikein tiedä mitä tässä nyt sitten tekee elämällään. Somekin pukkaa kokoajan onnellisten pariskuntien vauvauutisia ja itse vaan käyn töissä katson televisiota. Olen varmaan masentunut. :(
Kommentit (86)
Vierailija kirjoitti:
Minkä ikäinen olet? Minäkin menisin hedelmöityshoitoihin - yksin, ilman miestä. Mieluummin lapsi lahjasoluilla kuin ei ollenkaan. Ainakin kannattaa yrittää, ihan itsensä takia. Eihän sekään itsestään selvästi onnistu, mutta ainakin kannattaa katsoa se kortti.
Ihan itsensä takia? Kyllä on itsekästä porukkaa! Mitä jos ajattelisi sitä lasta ja noita olosuhteita, joihin kukaan ei halua syntyä: tahdoton äiti joka haluaa lapsen pelkästään jonkun itsekeksityn FOMON takia??
Hanki harrastus, ota selvää kuka olet ja mitä haluat, kun kuoritaan pois kaikki tuo itsekkyys ja aivopesun tuottamat äitihaaveet!
Vierailija kirjoitti:
Minkä ikäinen olet? Minäkin menisin hedelmöityshoitoihin - yksin, ilman miestä. Mieluummin lapsi lahjasoluilla kuin ei ollenkaan. Ainakin kannattaa yrittää, ihan itsensä takia. Eihän sekään itsestään selvästi onnistu, mutta ainakin kannattaa katsoa se kortti.
Ja joskus kuulee kun lapsettomia moititaan itsekkäiksi :) siitä sentään ei kärsi kukaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos omia munasoluja ei enää ole, niin onhan sulla mahdollisuus tulla raskaaksi vielä luovutetuilla soluilla. Eihän se toki täysin sama asia ole, mutta jos äitiys todella on se mitä haluat niin en heittäisi kirvestä kaivoon vielä.
Minulle se perheyksikkö oli se tärkeä juttu. Mies ei halua lapsia vaikkei sitä myönnä joten mahdollinen lapsi olisi sitten kokonaan luovutetuista soluista tehty. Toisekseen, taloudellinen tilanteeni ja tukiverkostoni ovat sillä tolalla että olisi itsekästä hankkia lapsi yksin. Ajattelen myös että lapsella on oikeus lähtökohtaisesti molempiin vanhempiin tai edes sitten muihin lähisukulaisiin. Omalla lapselleni ei olisi isän puolen sukua ollenkaan, oma elossa asuva vanhempani asuu eri maassa enkä ole sisarukseni kanssa läheinen. Ap
Anteeksi nyt, mutta oletko ajatellut että tuohon
No ei varmaan ihanteellinen asetelma, mutta miehellä sentään iso suku joka asuu lähellä ja onhan kahden palkansaajan talous aina vakaammalla pohjalla kuin yhden. Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos omia munasoluja ei enää ole, niin onhan sulla mahdollisuus tulla raskaaksi vielä luovutetuilla soluilla. Eihän se toki täysin sama asia ole, mutta jos äitiys todella on se mitä haluat niin en heittäisi kirvestä kaivoon vielä.
Minulle se perheyksikkö oli se tärkeä juttu. Mies ei halua lapsia vaikkei sitä myönnä joten mahdollinen lapsi olisi sitten kokonaan luovutetuista soluista tehty. Toisekseen, taloudellinen tilanteeni ja tukiverkostoni ovat sillä tolalla että olisi itsekästä hankkia lapsi yksin. Ajattelen myös että lapsella on oikeus lähtökohtaisesti molempiin vanhempiin tai edes sitten muihin lähisukulaisiin. Omalla lapselleni ei olisi isän puolen sukua ollenkaan, oma elossa asuva vanhempani asuu eri maassa enkä ole sisarukseni kanssa läheinen. Ap
Nostan hattua että olet ajatellut asiaa myös sen syntyvän kannalta! Äitiys on itsekkyydestä suurin. Olet hyvä ihminen, kun et hanki lasta. Voit löytää paljon arvokasta ja palkitsevaa elämääsi, kun katsot eteenpäin ja luovut menneestä. Sinulla on mahdollisuus tulla kaikessa rauhassa omaksi itseksesi, ilman että äitiys katkaisee henkisen kasvusi! Se on juhlittava asia!
Sinulla on aikaa: mieti, millainen haluaisit olla 10 tai 20 vuoden päästä. Sinä itse. Ajattele sinun kautta, älä muiden kautta. Lähde pyrkimään sitä kuvaa kohti. Lue! Opiskele! Matkusta rohkeasti yksin mielesi ja maailmasi ääriin!
Tulet huomaamaan, että miehesi viivyttely koitui sinulle siunaukseksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos omia munasoluja ei enää ole, niin onhan sulla mahdollisuus tulla raskaaksi vielä luovutetuilla soluilla. Eihän se toki täysin sama asia ole, mutta jos äitiys todella on se mitä haluat niin en heittäisi kirvestä kaivoon vielä.
Minulle se perheyksikkö oli se tärkeä juttu. Mies ei halua lapsia vaikkei sitä myönnä joten mahdollinen lapsi olisi sitten kokonaan luovutetuista soluista tehty. Toisekseen, taloudellinen tilanteeni ja tukiverkostoni ovat sillä tolalla että olisi itsekästä hankkia lapsi yksin. Ajattelen myös että lapsella on oikeus lähtökohtaisesti molempiin vanhempiin tai edes sitten muihin lähisukulaisiin. Omalla lapselleni ei olisi isän puolen sukua ollenkaan, oma elossa asuva vanhempani asuu eri maassa enkä ole sisarukseni kanssa läheinen. Ap
No sitten pariskuntana hoitoihin tuon unelmamiehen kera. Asia ratkaistu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos omia munasoluja ei enää ole, niin onhan sulla mahdollisuus tulla raskaaksi vielä luovutetuilla soluilla. Eihän se toki täysin sama asia ole, mutta jos äitiys todella on se mitä haluat niin en heittäisi kirvestä kaivoon vielä.
Teidän itsekkäiden lisääntyjien sairaudella ei ole kyllä mitään rajoja!
Eli kadut syntymääsi? Toivot, ettet olisi olemassa? Että et eläisi?
Ymmärräthän, että kyse on sinun mielenterveysongelmistasi. Ei siitä, että äitisi halusi lapsen.
Suurin osa yksinhuoltajien lapsista pärjää vallan mainiosti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos omia munasoluja ei enää ole, niin onhan sulla mahdollisuus tulla raskaaksi vielä luovutetuilla soluilla. Eihän se toki täysin sama asia ole, mutta jos äitiys todella on se mitä haluat niin en heittäisi kirvestä kaivoon vielä.
Minulle se perheyksikkö oli se tärkeä juttu. Mies ei halua lapsia vaikkei sitä myönnä joten mahdollinen lapsi olisi sitten kokonaan luovutetuista soluista tehty. Toisekseen, taloudellinen tilanteeni ja tukiverkostoni ovat sillä tolalla että olisi itsekästä hankkia lapsi yksin. Ajattelen myös että lapsella on oikeus lähtökohtaisesti molempiin vanhempiin tai edes sitten muihin lähisukulaisiin. Omalla lapselleni ei olisi isän puolen sukua ollenkaan, oma elossa asuva vanhempani asuu eri maassa enkä ole sisarukseni kanssa läheinen. Ap
No sitten ei auta kuin katkeroitua, jos kerran mi
En aloituksessa kysynyt luovia ratkaisuja vaan halusin avautua anonyymisti surustani. Sitäpaitsi lahjasolujen käyttö ei ole mikään kovin helppo ja simppeli prosessi, saatikka halpa. Ja muutenkin, niinkuin kerroin en harkitsisi edes luovuttajasiittiöiden käyttöä koska tuntuisi väärältä synnyttää lapsi tilanteeseen jossa olen käytännössä ainoa lapsen lähiomainen eikä lapsella ole toista vanhempaa, isovanhempia, sisaruksia tai edes serkkuja. Ketään tuomitsematta aika epäluonnollinen asetelma syntyä tuollaiseen kuvioon ja minun haluni olla äiti on kuitenkin toissijainen syntymättömän lapsen etuun nähden. Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos omia munasoluja ei enää ole, niin onhan sulla mahdollisuus tulla raskaaksi vielä luovutetuilla soluilla. Eihän se toki täysin sama asia ole, mutta jos äitiys todella on se mitä haluat niin en heittäisi kirvestä kaivoon vielä.
Minulle se perheyksikkö oli se tärkeä juttu. Mies ei halua lapsia vaikkei sitä myönnä joten mahdollinen lapsi olisi sitten kokonaan luovutetuista soluista tehty. Toisekseen, taloudellinen tilanteeni ja tukiverkostoni ovat sillä tolalla että olisi itsekästä hankkia lapsi yksin. Ajattelen myös että lapsella on oikeus lähtökohtaisesti molempiin vanhempiin tai edes sitten muihin lähisukulaisiin. Omalla lapselleni ei olisi isän puolen sukua ollenkaan, oma elossa asuva vanhempani asuu eri maassa enkä ole sisarukseni kanssa läheinen. Ap
Ethän mieti asiaa itsekkyyden kannalta. Minusta
Toisin sanoen: misery loves company.
Olette te naiset likaisia. Valehtelette ja sanotte mitä vain, että saisitte muutkin naiset mukaanne hukkumaan.
Minusta pahin vetkuttelija tässä olet sinä itse, ap - jos siis jäät mieluummin katkeruuteen kuin yrität tavoitella unelmaasi. Tämä nykyinen miehesihän elää jo valmiiksi unelmaansa, kun teillä ei ole lasta. Teillä eivät arvot kohtaa ja se on vain hyväksyttävä.
Mikään kertomistasi syistä ei poissulje mahdollisuutta yrittää raskautta, eikä tuomitse mahdollista lastasi onnettomaan elämään. Sijassasi alkaisin miettiä rahoitusvaihtoehtoja hedelmöityshoidoille viimeistään huomenissa, ja katselisin samalla uutta kämppää.
Tyyppiesimerkki ihmisestä, joka ei osaa/uskalla/kykene tekemään itse päätöksiä, ja syyttelee siitä muita.
Jos menee naimisiin, niin kyllä silloin pitää sopia tehdäänkö lapsia ja millä aikataululla. Jos toinen luistaa näistä, on selvää, ettei hän välitä lapsista, eikä puolisostaan, tai luultavammin ei kummastakaan. Jos itse haluaa lapsia, on itse se päätös sitten tehtävä: eroan ja teen lapsen jonkun muun kanssa yksinhuoltajana tai perheenä. Tai sitten jään aviolittoon lapsettomana ja kannan siitä itse myös vastuun.
Jos on avoliitossa tai vain löyhässä suhteessa, niin silloin se oma vastuu on vielä voimallisempi. Sinä päätät, ja jos et osaa päättää, ei siitä pidä muita syyttää.
Vierailija kirjoitti:
Kyllä viisikymppisellä on vielä ihan normaalisti kuukautiset ja Laura Malmivaara tuli 48-vuotiaana raskaaksi.
Oho, mikä tietämättömyys! Normaali menopaussi ikä ( viimeiset kuukautiset) on 45-55v, keskimäärin 51v. Kuukautiset voivat myös loppua jo 40-45 viotiaana, ja sekin on vielä ihan normaalia. ,
Hedelmällisyys loppuu yleensä vuosia ennen viimeisiä kuukautisia.
On erittäin havinaista että 48v nainen tulee raskaaksi luomusti, yleensä se tapahtuu luovutetuilla munasoluilla. Voisin arvata että Malmivaara kuuluu siihen pieneen osaan joilla on myöhäinen menopaussi, eli yli 55v.
No kun lapsen pitää olla mielestäsi täydellisessä perheessä ja mikään ei saa maksaa mitään, niin sinullahan kävi sitten hyvä tuuri ettet tullut vahingossa raskaaksi.
Sieltä olisi muutenkin tainnut tupsahtaa hännäkäs trollipeikko.
Vierailija kirjoitti:
Lopeta suhde ja lopeta kaikenlainen sukuelintesi mutilointi, jos käytät esim. hormoniehkäisyä tai muuta. Tiedän tapauksia, missä hedelmällisyys on palautunut ja parantunut kun on alkanut elämään luonnollisempaa elämää. Jatkuvaa sperma-altistusta et ainakaan tarvitse.
Lapsitoive tai lapsettomuus - objektiivisesti on ihmisen elämän ja sielun kannalta parempi olla lapseton. Eli jos jäät lapsettomaksi, se on sinulle onnenkantamoinen, vaikka se ei siltä tuntuisi. Toisaalta jos vastaan tulee mies johon rakastut ja joka haluaa sinun lapsesi tai on avoin sille, why not try.
Se että välineellistää miehiä lapsihaaveen välikappaleeksi on yhtä väärin kuin yritää käyttää naisiakin siihen.
Ja taitaa olla myös niin, että objektiivisesti on ihmisen elämän ja sielun kannalta parempi elää sinkkuna. Hieno kommentti sinulta, nostan kuvitteellisen hatun päästäni!
M36
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos omia munasoluja ei enää ole, niin onhan sulla mahdollisuus tulla raskaaksi vielä luovutetuilla soluilla. Eihän se toki täysin sama asia ole, mutta jos äitiys todella on se mitä haluat niin en heittäisi kirvestä kaivoon vielä.
Minulle se perheyksikkö oli se tärkeä juttu. Mies ei halua lapsia vaikkei sitä myönnä joten mahdollinen lapsi olisi sitten kokonaan luovutetuista soluista tehty. Toisekseen, taloudellinen tilanteeni ja tukiverkostoni ovat sillä tolalla että olisi itsekästä hankkia lapsi yksin. Ajattelen myös että lapsella on oikeus lähtökohtaisesti molempiin vanhempiin tai edes sitten muihin lähisukulaisiin. Omalla lapselleni ei olisi isän puolen sukua ollenkaan, oma elossa asuva vanhempani asuu eri maassa enkä ole sisarukseni kanssa läheinen. Ap
Toisessa vastauksessa sanoit että omalla lapsellasi ei olisi isän puolen sukua ollenkaan. Toisaalla taas on miehen iso suku joka asuu lähellä.
Siellä taas joku äityli trollaa, yrittää saada mielikuvitusnaisiakin lisääntymään.
No ei varmaan ihanteellinen asetelma, mutta miehellä sentään iso suku joka asuu lähellä ja onhan kahden palkansaajan talous aina vakaammalla pohjalla kuin yhden. Ap
Se että joku tuntemasi siittää sen lapsen ei ole mikään tae siitä, että pääset nauttimaan sen miehen rahoista tai suvusta lasta kasvattaessasi. Aina on olemassa se vaihtoehto että jäätkin lapsen kanssa yksin ilman miehen taloudellista tukea. Jos koet että et selviäisi siitä, se voi tosiaan olla ihan vaan hyvä asia että et siitä ikinä joudukaan murehtimaan.
Velat pois tästä ketjusta. Ei kuulu teille yhtään!!!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos omia munasoluja ei enää ole, niin onhan sulla mahdollisuus tulla raskaaksi vielä luovutetuilla soluilla. Eihän se toki täysin sama asia ole, mutta jos äitiys todella on se mitä haluat niin en heittäisi kirvestä kaivoon vielä.
Teidän itsekkäiden lisääntyjien sairaudella ei ole kyllä mitään rajoja!
Eli kadut syntymääsi? Toivot, ettet olisi olemassa? Että et eläisi?
Ymmärräthän, että kyse on sinun mielenterveysongelmistasi. Ei siitä, että äitisi halusi lapsen.
Suurin osa yksinhuoltajien lapsista pärjää vallan mainiosti.
Ja noin empaattiset ihmiset just on niitä lisääntyjiä, käydään aukomaan päätä jonkun mahdollisista mielenterveysongelmista. Onneksi mullakaan ei ole lapsia, eivät joudu kohtaamaan sinun ja sun lastesi kaltaisia ihmissaastoja.
ohis
Vierailija kirjoitti:
Minusta pahin vetkuttelija tässä olet sinä itse, ap - jos siis jäät mieluummin katkeruuteen kuin yrität tavoitella unelmaasi. Tämä nykyinen miehesihän elää jo valmiiksi unelmaansa, kun teillä ei ole lasta. Teillä eivät arvot kohtaa ja se on vain hyväksyttävä.
Mikään kertomistasi syistä ei poissulje mahdollisuutta yrittää raskautta, eikä tuomitse mahdollista lastasi onnettomaan elämään. Sijassasi alkaisin miettiä rahoitusvaihtoehtoja hedelmöityshoidoille viimeistään huomenissa, ja katselisin samalla uutta kämppää.
Onneksi kaikki eivät ole yhtä itsekkäitä kuin sinä. Et sinä, kuten ei moni muukaan täällä haarat vaahdossa lapsikiimassa, halua _lasta_, te haluatte äitiyttä, koska siihen teidät on aivopesty. Ja jos uuden ihmisen tekeminen saadakseen itselle äitiyden kokemusta ja sisältöä tyhjään ja mielikuviruksettomasn elämään, ei ole itsekästä, niin en tiedä mikä on.
Vierailija kirjoitti:
Velat pois tästä ketjusta. Ei kuulu teille yhtään!!!
Pelkäätte siis niin paljon omia valintojanne, että ette halua kuulla mitään muuta näkemystä kuin se että ap:n pitäisi kaikesta huolimatta hankkia se lapsi vaikka sitten väkisin vaikka ei siihen pystykään?
Lopeta suhde ja lopeta kaikenlainen sukuelintesi mutilointi, jos käytät esim. hormoniehkäisyä tai muuta. Tiedän tapauksia, missä hedelmällisyys on palautunut ja parantunut kun on alkanut elämään luonnollisempaa elämää. Jatkuvaa sperma-altistusta et ainakaan tarvitse.
Lapsitoive tai lapsettomuus - objektiivisesti on ihmisen elämän ja sielun kannalta parempi olla lapseton. Eli jos jäät lapsettomaksi, se on sinulle onnenkantamoinen, vaikka se ei siltä tuntuisi. Toisaalta jos vastaan tulee mies johon rakastut ja joka haluaa sinun lapsesi tai on avoin sille, why not try.
Se että välineellistää miehiä lapsihaaveen välikappaleeksi on yhtä väärin kuin yritää käyttää naisiakin siihen.