Tuntuu, että nykyinen mies ei halua tehdä oikein mitään minun ja lasteni kanssa yhdessä
Lapset eivät siis ole tämän miehen biologisesti omia, vaan ex-mieheni. Näemme nykyisen miehen kanssa suurimmaksi osaksi silloin, kun lapset ovat entisellä miehelläni, tai vaikkapa isovanhemmillaan käymässä. Olen yrittänyt ehdottaa, että voisimme joskus tehdä jotain myös yhdessä porukalla, kuten mökkireissuja, kylpyläviikonloppuja tms. Mies aina tavalla tai toisella sivuuttaa asian ja toteaa jotain, että ajatus on sinänsä kiva, mutta hän ei halua ottaa ex-mieheltäni isän roolia. Hän ei halua, että lapset ajattelevat, että me olemme nyt uusi ydinperhe ja teemme kaikkea kivaa ja se oikea isä on siellä taustalla jossain ja jää ikään kuin ajan saatossa paitsioon. Hän ei omien sanojensa mukaan halua hämärtää lasten ajatusta ja rajaa siitä oikeasta isästä ja äidin uudesta miehestä, joka ajan saatossa hänen mielestään saattaa hyvinkin tapahtua.
Tavallaan ymmärrän hänen ajatuksiaan ja hän on todella ihana ja kultainen ihminen. En luonteen puolesta juuri parempaa miestä osaisi elämääni kuvitella ja muutenkin hänellä on ylipäätään elämä kunnossa. Silti olen jotenkin hämmentynyt tästä kokonaisuudesta ja olen ikään kuin pienessä sisäisessä umpisolmussa.
Kommentit (94)
Olet siis vain panokumppani miehelle koska se ei halua tehdä mitään kivaa kuten lähteä mökille tai muuten reissuun. Sellainen panosuhde tuo varmaan on.
Minä en naisena, ja itsekin äitinä, halua viettää aikaa seurustelukumppanin lasten kanssa tai että seurustelukumppani viettäisivät aikaa minun lasteni kanssa. Etsin itselleni aikuisten parisuhdetta en mitään kotileikkikaveria. Tähän onkin moni suhde kastunut, kun monet miehet etsivät naista nimen omaa heidän lapsista huolehtimaan.
En minäkään halua tehdä mitään mieheni ja hänen lastensa kanssa yhdessä. Sanoin sen heti alussa miehelle, etten halua leikkiä kotia, ja mies hyväksyi tämän.
No, joskus käymme yhdessä anopin luona ja isäinpäivänä syömässä. Ei oikeastaan muuta.
Olemme olleet naimisissa 10+ vuotta ja parisuhteemme voi edellwen hyvin. Koska mies ei pakota minua mihinkään, mitä en halua tehdä.
Mies ei halua mitään kotileikkejä eikä vieraan miehen lapsia. Siinä lyhykäisyydessään.
Ei silti, en minäkään haluaisi. Naiset alkaa heti leikkiä kotileikkejä ja rakentaa uutta pesää. Siinä menee hermo ja rahat.
Vierailija kirjoitti:
Ap jos mies haluaisi tutustua lapsiisi, hän olisi sen tehnyt jo. Jos mies haluaisi olla osa perhettänne, hän olisi tehnyt sen eteen jotakin jo. Jos mies haluaisi asua kanssanne, hän olisi ottanut sen esille jo.
Kuinka kovasta rautalangasta asia täytyy sinulle vääntää?
Älä huijaa itseäsi toivomalla, että jotain muuttuisi. Ei tule muuttumaan.
Jos haluat toisenlaisen suhteen, ole rehellinen miehelle. Ja ennenkaikkea itsellesi.
Terv. Aikuinen
Tämä! Valitettavan usein alkuhuumassa (itsekin tähän sortunut) lähdetään mukaan suhteeseen, jonka kuvitellaan "riittävän" ja täyttävän tarpeet ja "asiat kyllä järjestyy", mutta kun aikaa kuluu, niin toisia se, ettei toinen/molemmat haluakaan syystä x sitoutua kuin tapailemaan, alkaa syömään molemmista päistä. Siinä kohtaa olisi vastuullista ja rehellistä toista kohtaa kertoa, että kaipaa suhteelta jotain muuta, ja että ehkä se nyt vaan kannattaa lopettaa. Jos näin ei tee, molemmat tulevat sumutetuiksi ja voivat huonosti.
Kun mukana on lapsia, asiat harvemmin selkiää, yleensä ne menee vaan pahemmin sotkuun ja monimutkaisemmiksi. Älä uskottele itsellesi muuta ja ole rehellinen itsellesi ja kumppanillesi.
Vierailija kirjoitti:
Mies haluaa, että vain tapailette. Hän ei halua tavata lapsia. Hän ajattelee lasten parasta, etteivät he kiinny häneen. Tässä vaiheessa hän haluaa vain tapailla eikä tehdä tulevaisuudensuunnitelmia. Hän sanoi sen sinulle suoraan.
Se että mies tekisi vieraiden lasten vuoksi ja heidän parhaakseen jotain on höpöhöpöä. Itsensä vuoksi hän tuon valinnan tekee. Ei halua mitään vakavaa apn kanssa, vain tapailla.
Meillä oli ex n kanssa viikko viikko ja lasten viikolla olin lasten kanssa. Mies on alkukesästä ottanut 3.n avioeron, velipuolta eivät ole nähneet pariin vuoteen. Kyllä se on tarpeeksi lapsille vaihtelua.
Esikoinen menee kesällä naimisiin ja kuopus opiskelee 1. vuotta yliopistossa. Enää ei heidän maailma muutu siitä, mitä vanhemmst tekee
Sinua viedään kuin metrin mittaa! Ja tod näk on joka toinen viikko toinen muija. Näin kävi minulle. En kertonut tietäväni ennenkuin pääsin äijän kämppään ja pistin kaiken palasiksi!
Mies tekee sen/niiden kanssa jota nussii. Lienee paras että vain sinun kanssasi?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mies haluaa, että vain tapailette. Hän ei halua tavata lapsia. Hän ajattelee lasten parasta, etteivät he kiinny häneen. Tässä vaiheessa hän haluaa vain tapailla eikä tehdä tulevaisuudensuunnitelmia. Hän sanoi sen sinulle suoraan.
Se että mies tekisi vieraiden lasten vuoksi ja heidän parhaakseen jotain on höpöhöpöä. Itsensä vuoksi hän tuon valinnan tekee. Ei halua mitään vakavaa apn kanssa, vain tapailla.
Olisi kurja jos mies tutustuisi hyvin lapsiin ja kohta ap päättäisikin ettei tästä nyt mitään tullutkaan ja välit poikki. Kyllä tästä mieskin kärsisi saati sitten lapset. Ei kai lapsillekaan jatkuvasti voi uutta miestä esitellä, eikös tämä ole ihan perussääntö.
Valitettavan paljon näkee niitä naisia, jotka esittelee jatkuvasti lapsille uuden miehen jonka kanssa seukkaavat. Vaihtavat siis miestä kuin sukkia ja aina se tyyppi viedään samantien myös lasten eteen.
Ap:n mies on järkevä. Ei lasten tutuksi, ennenkuin on ihan varmaa, että yhdessä myös pysytään.
Vierailija kirjoitti:
Miehen näkökulmasta: Ei todellakaan kiinnostaisi hengata muiden, kuin korkeintaan omien lasten kanssa. Ylipäänsä lasten kanssa tekeminen on järjestäen aivan helvetin kuivaa. Sen kuivempaa, mitä pienempi lapsi. Sanoisin itse miehenä sinulle juurikin samalla tavalla. Kivempaa on pitää hauskaa, naida, syödä ja juoda ja ylipäänsä tehdä kivoja aikuisten asioita. Lapset vaan järjestäen pilaavat hauskuuden, koska ne pitää asettaa etusijalle, ihmetellä niiden tekemisiä ja muka-olla-iloinen niiden jutuista, jne. T. Isä 45v
Suora ja rehellinen puhe. Ja mietihän mitä tuo kaikki on kun suhteen toinen osapuoli on lapseton.....
N 47 v
Kasvattele nyt vain rauhassa ne lapsesi aikuisiksi. Jos suhde kestää, teille jää yllin kyllin aikaa asua yhdessä myöhemminkin. Ole onnellinen, että sinulla on miesystävä, jonka kanssa voit viettää aikaa kahdestaan ja ex mies vuorostaan välillä huolehtii lapsista. Kaikkea ei voi saada, mutta mielestäni tilanteesi on aika hyvä.
Vierailija kirjoitti:
Hän seurustelee tai tapailee kanssasi, mutta ei ole perustamassa perhettä kanssasi.
Varmaan hän voi perustaa perheen ja hankkia yhteisen lapsen, mutta ne toiset hän ajattelee toisen miehen lapsiksi, ei omikseen.
Vierailija kirjoitti:
Joillekin toisen jämät kelpaa.
Ymmärrän, että se voi tuntua pahalta, kun itse et kelpaa kenellekään :(
Vierailija kirjoitti:
Miksi se yhdessä porukalla tekeminen pitäisi olla mökkireissuja, kylpyläviikonloppuja tms.?
Miksei kotona oleminen ja vaikka lautapeli-ilta riitä?
Niin. Jos nämä onnistuu siltä mieheltä, miksei se riitä?
Vierailija kirjoitti:
Olet siis vain panokumppani miehelle koska se ei halua tehdä mitään kivaa kuten lähteä mökille tai muuten reissuun. Sellainen panosuhde tuo varmaan on.
Ei tuo kerro mitään, onko pelkkä panosuhde. Jotkut asuu yhdessä, on naimisissakin, eikä käy koskaan mökillä tai reissulla.
Olen uusperheen isä. Kyllä se minultakin vaati aluksi aikaa, että olin valmis tapaamaan puolisoni lapset aiemmasta suhteesta. Siinä ihan alussa, kun ei tuntenut toista vielä tarpeeksi hyvin, ajatus oli että jos tutustun nyt lapsiin hyvin ja tuleekin ero, niin se voi olla kovin vaikea asia lapsille käsiteltäväksi, kun kuvioihin tuli uusi mies ja yhtäkkiä se mies vain katosi. Vasta kun aloin luottaa siihen, että suhteemme tulee kestämään, olin valmis tapaamaan lapset. Ja alussa kyllä himmailin niissä tapaamisissa paljon, ja meni kuukausia ennen kuin aloin aktiivisemmin leikittää heitä ja hassutella heidän kanssaan. Nykyään olemme lasten kanssa läheisissä väleissä, kun asumme kuitenkin saman katon alla silloin kun he tulevat äitinsä luo. Mutta mielestäni se hidas alku oli silti hyvä asia niin kauan, kun en itsekään vielä tiennyt että olenko pitkässä parisuhteessa vai lyhyessä tapailusuhteessa (kun en tuntenut toista vielä kunnolla, enkä voinut olla varma siitä että miten ne kemiat kohtaavat silloin kun kumpikin alkaa olla täysin oma itsensä).
Joillakin tuo voi viedä pitkänkin ajan, mutta sitä aikaa on parasta antaa. Toki jos sitten kyseessä on mies, joka ei näe itseään isäpuolena, niin voi olla niinkin ettei mies ole ollenkaan valmis tapaamaan lapsia. Mielestäni kuitenkin on parasta tutustua kumppanin lapsiin oman aikataulunsa puitteissa, koska se avaa ovat myös mm. yhteiselle arjelle oman kumppanin kanssa ilman, että täytyisi olla erossa silloin kun lapset tulevat. Itse en ole kokenut asiaa niin, että syrjäyttäisin puolisoni lasten isää mitenkään. Lapset puhuvat isästään isänä ja kutsuvat minua omalla etunimelläni. Olemme läheisiä, mutta he tuntuvat ymmärtävän sen asian hyvin että vaikka olenkin omien lasteni isä, niin minä en kuitenkaan ole heidän isänsä. Pyrin olemaan heille vain yksi turvallinen aikuinen, joka on tullut heidän elämäänsä mukaan heidän äitinsä kautta.