Moni 5-kymmentä+ tekee työtä kunnossa, jossa nuorempi polvi olisi vaatimassa henkilökohtaista avustajaa kotiin ja terapiahevosta

Vierailija kirjoitti:

Meillä nuorempi polvi ei halua tehdä yhtään mitään ylimääräistä ja sen vuoksi lopputulos usein kärsii, mutta se tuntuu olevan parempi vaihtoehto kuin se, että tekisi pukkuriikkisen enemmän. Tuntuu myös, että kukaan ei halua ottaa asioista kokonaisvastuuta. Joko vanhempi työntekijä ottaa tai kukaan ei ota. 

Ei rivityöntekijän kuulukaan ottaa kokonaisvastuuta. Se on pomojen tehtävä. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mun käteen jäävä eläkkeeni ei suurene yhtään, vaikka jäisin niin pitkäksi aikaa, että ottaisivat väkisin käyttäjätunnukset ja avaimet pois. Ihan plus-miinus nolla. Jatka sinä vaan diskonttaamistasi. 

Se sun käteen jäävä eläke vaatii toimeentulotukea avuksi noin 5-10v kuluttua, mutta se ensisijainen rahoituskeino on tietysti oma varallisuutesi.

Miten mun eläkkeeni sua liikuttaa? Niin kauan, kun en ole sulta pyytämässä elatusta, ei mitenkään. 

Olen empaattinen ja ymmärrän tilanteesi vaikeuden.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Haluttomuus pieneenkin epämukavuuteen ja mukavuusalueelta poistumiseen leimaa 20-30 vuotiaita. 

Väkivallan ja muun kaltoinkohtelun nimeäminen "mukavuusalueelta poistumiseksi" taas vanhempia polvia.

Väkivalta on aina eri asia, ja onneksi se on vähentynyt. Minulla ei ole siitä kokemusta, mutta ahdistelu oli hyvin yleistä vielä 80-luvun lopulla, jolloin olin kesätöissä. Takapuolelle taputtelua, tissien kommentoimista. Eräs toimitusjohtaja kommentoi, että siinäpä vasta kaunis hamonen. Olin kesätöissä toimistossa ja ostanut sitä varten hameen. Ei ollut mikään minihame, vaan jakun kanssa käytettävä toimistohame. Vaikka siellä oli läkähdyttävän kuuma, kun siihen aikaan ei ollut ilmastointeja ja viilentimiä, siirryin heti seuraavasta päivästä käyttämään paksuja farkkuja. Taukoa sai pitää muttei kuitenkaan saanut. Jos puhelin soi, piti pompata ylös vastaamaan. Oli lankapuhelimet. Soittopyyntöjä otin ylös. Jos toimitusjohtaja ei ehtinyt soittaa niitä samana päivänä takaisin, minut laitettiin soittamaan niille soittopyynnön jättäneille ja kertomaan, että toimitusjohtaja ei nyt ehdi, mutta hän soittaa teille huomenna (tai ensi viikolla).

Meillä oli myös työnjohtajat, joita voi kuvata siten, että sitruuna takapuolessa. Kauluspaidat ja solmiot ja jatkuvasti äreä asenne. Minun tehtäviin kuului mm. keittää kahvia ja käydä kertomassa myös työnjohtajille työhuoneen ovella, että nyt olisi tuoretta kahvia. Jos sattui väärään aikaan, saatoin saada vastaukseksi murahduksen ja mulkaisun. Minulle on jopa sanottu, että häivy siitä häiritsemästä. Luulenpa, että nykyisin tuollaista käytöstä pidettäisiin yleisesti asiattomana. Siihen aikaan hierarkia vain oli, eikä sitä sopinut ottaa liian henkilökohtaisesti. 

Kaikkihan muuttui sitten kun tuli 90-luvun alun lama. Itsekin olen silloin valmistunut ammattiin opistoasteelta ja jäin suoraan työttömäksi. Suomessa oli yli puoli miljoonaa työtöntä. Nyt kauhistellaan, jos työttömiä on 250000. Olin työttömänä v. 1993-1994, minkä jälkeen sain palkattoman työharjoittelun. Muistelen, että sen tuen nimi oli työmarkkinatuki, jota tilille maksettiin. Puoli vuotta palkatta töissä. Ensin 3 kk, sitten 3 kk. Koin sen kuitenkin niin, että se mahdollisti myöhemmin työpaikan saannin omalta alalta. Harva vasta valmistunut niinä vuosina kunnon työpaikkaa sai, kun osaavia ammattilaisia oli työttömänä niin paljon. Mitä hyvää minä näen lamassa ja sen jälkeisessä alassa, niin käyttäytyminen työpaikoilla muuttui. Jos ennen oli varaa olla ylimielinen, tuli mukaan nöyryyttä ja asiaton kohtelu väheni ihan silmin nähden.

Juu, ja sitten kotona purkaa vitutuksensa paskasta olostaan ja kivuistaan perheeseensä. Nää on nähty. Työ ainoa merkityksellinen asia elämässä.

Vierailija kirjoitti:

"Tutkimusten mukaan yli 50-vuotiaat arvioivat itse työkykynsä pääsääntöisesti hyväksi. He sairastavat vähemmän, kokevat työnsä mielekkäämmäksi ja uupuvat harvemmin kuin alle 30-vuotiaat, Ruokolainen sanoo.

Tutkimuksissa on havaittu, että iän myötä työn imu lisääntyy, tylsistyminen vähenee ja työn kuormitus koetaan hallittavammaksi. Esimerkiksi kuntasektorilla yli 50-vuotiaiden sairauspoissaolot ovat jopa vähäisempiä kuin nuoremmilla työntekijöillä."

 

Saman olen huomannut myös itsekin. Lisäksi työpaikka on iäkkäämmälle myös paikka missä luodaan ja pidetään yllä kaveruussuhteita. Voi olla sitäkin, että kenekään kanssa ei tarvitse kilpailla kumppaneista, koska sellainen ei enää ole päällimmäisenä kiinnotuksen kohteena 

Mille ihmeen "iäkkäämmälle"? 

50v ei ole mikään iäkäs

Vierailija kirjoitti:

Saman olen huomannut myös itsekin. Lisäksi työpaikka on iäkkäämmälle myös paikka missä luodaan ja pidetään yllä kaveruussuhteita. Voi olla sitäkin, että kenekään kanssa ei tarvitse kilpailla kumppaneista, koska sellainen ei enää ole päällimmäisenä kiinnotuksen kohteena 

Olipa typerä kommentti 😅

Kuka edes "kilpailee" kumppaneista yhtään missään?

Vierailija kirjoitti:

Ja siitä syystä yritykset eivät uudistu vaa menevät hautaansa sairaina ja mätinä. Sanonpahan vaan.

Ne viiskymppiset pitävät niitä firmoja pystyssä. Mitä tapahtuu, kun he jäävät eläkkeelle? Mistä työntekijät firmoihin ja kuntasektorille?

Kaffebulla kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ja siitä syystä yritykset eivät uudistu vaa menevät hautaansa sairaina ja mätinä. Sanonpahan vaan.

Ne viiskymppiset pitävät niitä firmoja pystyssä. Mitä tapahtuu, kun he jäävät eläkkeelle? Mistä työntekijät firmoihin ja kuntasektorille?

Ne mitään pystyssä pidä. Päinvastoin. Suomen työelämän uudistuminen ja innovaatiot jumittuu noihin yli viiskymppisiin joilla ei ole mitään kykyä eikä halua innovaatioihin ja  uudistumiseen. Siksi Suomen työmarkkinat ja koko talous on jumissa kun vallassa on menneessä roikkuvat tyypit.

Mitä AP hakee aloituksellaan, sitäkö että nuoret ovat turhasta valittavia siipeilijöitä?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Saman olen huomannut myös itsekin. Lisäksi työpaikka on iäkkäämmälle myös paikka missä luodaan ja pidetään yllä kaveruussuhteita. Voi olla sitäkin, että kenekään kanssa ei tarvitse kilpailla kumppaneista, koska sellainen ei enää ole päällimmäisenä kiinnotuksen kohteena 

Olipa typerä kommentti 😅

Kuka edes "kilpailee" kumppaneista yhtään missään?

Ne nuoret.

Minä 70 plus töissä.Suututtaa vaan kuulla että voi voi miten jaksat, pitäisikö sinun vähentää työntekoa .Itse kai siitä saan päättää. Jaksan enempi kuin moni viiskymppinen. 

Nyt on menossa todellinen masentuneiden nössöjen sukupolvi, mitään ei jakseta/viitsitä tehdä, opinnot venyy ja venyy, nillitetään tukien pienuudesta ja eläkkeiden suuruudesta, jotka ovat määräytyneet tasan siitä mitä on maksettu tuloveroja. Inttiä ei pystytä/jakseta käydä, eikä muutkaan velvollisuudet kiinnosta, vaan pidetään luonnollisena, että näitä pullamössöjä kuuluu muiden elättää.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Saman olen huomannut myös itsekin. Lisäksi työpaikka on iäkkäämmälle myös paikka missä luodaan ja pidetään yllä kaveruussuhteita. Voi olla sitäkin, että kenekään kanssa ei tarvitse kilpailla kumppaneista, koska sellainen ei enää ole päällimmäisenä kiinnotuksen kohteena 

Olipa typerä kommentti 😅

Kuka edes "kilpailee" kumppaneista yhtään missään?

Ne nuoret.

Miksi kumppaneista pitää eriryisesti kilpailla?

Ikäsolvaus, vai syrjinnäksikö sitä pitää kutsua, on yleistä Suomessa, sekä ikäepäluulo. Kaiken kiusaamisen lisäksi tai sen johdosta, ikä on osalle ongelma vai onko se tekosyy mollata muita ja korottaa itseään?

Olisi sitä ja olisi tätä. Mutta ei taida olla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Saman olen huomannut myös itsekin. Lisäksi työpaikka on iäkkäämmälle myös paikka missä luodaan ja pidetään yllä kaveruussuhteita. Voi olla sitäkin, että kenekään kanssa ei tarvitse kilpailla kumppaneista, koska sellainen ei enää ole päällimmäisenä kiinnotuksen kohteena 

Olipa typerä kommentti 😅

Kuka edes "kilpailee" kumppaneista yhtään missään?

Nuoret tekee sitä ja siksikin heillä on niin hemmetin vaikeaa 

Minulla on korkea työmoraali, kestän painetta, minua ei hetkauta pienet jutut. En ota nokkiini, jos minulle sanotaan asioista. Kyllä töissä pitää saada olla epämukavaa, ei työ ole kotiympäristö vaan työ. Olen huomannut, että nykyajan nuoret ovat kovasti loukkaantuvaa sorttia, aina on paha mieli jostain ja sitten sairaslomalle, ovat myös kovin lihavia, miten lihava voi jaksaa tehdä työtä, eihän se jaksakaan. Suomi on alennustilassa tai nuorisomme on, enemmän sosiaalista painetta, niin sitä tehdään kuulkaas tuolla ulkomaillakin. Siellä pitää kestää, eikä koko ajan voi olla pahoittamassa mieltä. Olen työskennellyt ulkomailla eri maissa, joten tiedän asian. 

Nainen 55 vuotta

Vierailija kirjoitti:

Kaffebulla kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ja siitä syystä yritykset eivät uudistu vaa menevät hautaansa sairaina ja mätinä. Sanonpahan vaan.

Ne viiskymppiset pitävät niitä firmoja pystyssä. Mitä tapahtuu, kun he jäävät eläkkeelle? Mistä työntekijät firmoihin ja kuntasektorille?

Ne mitään pystyssä pidä. Päinvastoin. Suomen työelämän uudistuminen ja innovaatiot jumittuu noihin yli viiskymppisiin joilla ei ole mitään kykyä eikä halua innovaatioihin ja  uudistumiseen. Siksi Suomen työmarkkinat ja koko talous on jumissa kun vallassa on menneessä roikkuvat tyypit.

Ahaa. Ja työelämä varmaan paranee niillä masentuneilla loppuunpalaneilla alle nelikymppisillä saikuttajilla?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Saman olen huomannut myös itsekin. Lisäksi työpaikka on iäkkäämmälle myös paikka missä luodaan ja pidetään yllä kaveruussuhteita. Voi olla sitäkin, että kenekään kanssa ei tarvitse kilpailla kumppaneista, koska sellainen ei enää ole päällimmäisenä kiinnotuksen kohteena 

Olipa typerä kommentti 😅

Kuka edes "kilpailee" kumppaneista yhtään missään?

Ne nuoret.

Miksi kumppaneista pitää eriryisesti kilpailla?

Hormonit ohjaavat ja sille sinä et mitään voi 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Haluttomuus pieneenkin epämukavuuteen ja mukavuusalueelta poistumiseen leimaa 20-30 vuotiaita. 

Mitäs jos ne 50v:t poistuisi sieltä ammaliiton mukavuusalueeelta yrittäjiksi ja palkkaisi niitä nuoria.

Nuortenhan sitä täytyy uskaltaa perustaa omia liikkeitä/firmoja ja antaa vanhemmille töitä koska he voivat opastaa paljossa sekä heillä / meillä on korkea työmoraali.