Oletko ostanut jotain niin järjetöntä, ettet kehtaa kertoa siitä kenellekään? Tunnustan

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Salaattilinko. Käytin kerran, sen jälkeen oli 10v keittiön kaapissa ja lensi roskiin.

Et sitten voinut kierrätykseen viedä? 

Mitenkä tuollainen kierrätetään?

Vierailija kirjoitti:

Ostin tutulta mekon, josta en pitänyt.

Tämä tapahtui niin, että tuttu sanoi, että hänellä on mekko, joka on hänelle tarpeeton ja se voisi sopia minulle. Voisin tulla katsomaan sitä jos haluaisin sen. Jotenkin jäin siihen luuloon, että hän antaisi sen minulle.

Mekko ei ollut yhtään mieleeni, mutta kehuin sitä kauniiksi ja kohteliaisuuttani sanoin ottavani sen  (ja dumppaisin matkalla jonnekin uffin laatikkoon) koska olin tullut tutun kotiiin asti ja tuntui kiusalliselta sanoa, että en pidä siitä enkä halua sitä.

Tuttu ilahtui ja sanoi, että xx € voi laittaa hänen tililleen. Vatsassani muljahti. Ei tämän näin pitänyt mennä. Se oli paljon rahaa opiskelijalle ja rahaa oli sillä hetkellä muutenkin vähän. En voinut mielestäni enää perääntyä, ja tunnustaa olleeni niin moukka, että luulin saavani mekon ilmaiseksi. Kyyneleet polttivat silmissäni kun poljin kotiin mekko repussa, harmitti todella paljon. En tarvinnut m

Kaverini laittoi viestiä että oli saanut jostain keikkaliput, muttei pääse keikalle. Kiinnostaisiko minua mennä?

Kysyin että paljonko haluaa niistä? Ei kuulema mitään, kun sai itsekin ilmaiseksi. Myyntihinta lipuille olisi kaupassa ollut yhteensä noin satasen. Bändi oli sellainen mitä en olisi mennyt katsomaan, mutta ajattelin et okei, kun ilmaiseksi pääsee ja keikka on melkein naapurissa niin miksei?

Sain liput (2kpl) kävin keikalla puolisoni kanssa ja sen keikan jälkeen kaveri ilmoitti viestillä että "voisin mä sittenkin ottaa niistä vähän rahaa, kun oon ihan peeaa".

Ajattelin että no okei, voin mä niistä jotain muodollista antaa, tyyliin pari kymppiä kun oli olleet hänellekin ilmaiset, eikä alunperin halunnut rahaa vaikka tarjosin. Kysyin et paljonko haluaa niistä?

"No anna kuuskymppiä, kun ne on kuitenkin satasen liput".

Pöljänä maksoin kun en halunnut riidellä, mut kyllä otti päähän kun ainoa motiivini oli mennä keikalle just siks koska liput oli ilmaiset...

Ostin ruotsin yo-kurssia varten ruotsin preppauskurssin. Tein sitä 3 iltaa, loput jäi. Sain sentään C:n 😂

Vierailija kirjoitti:

4500 markkaa maksanut reikäkortilla toimiva neulekone, jota olen käyttänyt tasan yhden kerran. Jopa käsityöliikkeen myyjä sanoi minulle, että älä osta, et kuitenkaan käytä sitä. Myyjä oli oikeassa.

Laita toriin myyntiin, näyttää olevan hinnoissa 20-550e riippuen mallista.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ensimmäisellä ulkomaanmatkallamme meidät sai ylipuhuttua Holiday Clubin osakemyyjä. Onneksi en enää muista mitä maksoimme- mutta paljon kuitenkin!

Saimme sen onneksi vaihdettua kotimaiseen kohteeseen ja hamaan kuolemaan asti maksamme siitä.

Eroon ei pääse millään. Tätä emme ole kenellekään kertoneet.

Pistä ensin vuokralle heidän kauttaan. Vanhempani saivat omansa myytyä kun joku ensin vuokrasi huoneiston ja testasi sen. Halvalla se meni mutta meni kuitenkin. Hyvä Hiihtolomaviikko suositusta kohteesta.

On laitettu vuokralle mutta eipä ole onnistunut. Huono viikko, halvin mahdollinen. Ilmaiseksi antaisin pois.

Vierailija kirjoitti:

Ensimmäisellä ulkomaanmatkallamme meidät sai ylipuhuttua Holiday Clubin osakemyyjä. Onneksi en enää muista mitä maksoimme- mutta paljon kuitenkin!

Saimme sen onneksi vaihdettua kotimaiseen kohteeseen ja hamaan kuolemaan asti maksamme siitä.

Eroon ei pääse millään. Tätä emme ole kenellekään kertoneet.

Kokeile myydä huutokaupat.comissa. Siellä noita näkee ja hinnat on joitain satoja euroja. Jotkut majoitusfirmat vissiin ostelee ja vuokraa sitten airbnbssä/booking.comissa eteenpäin.

Tai, vuokratkaa tekin omia viikkojanne noissa vuokrauspalveluissa.

Vierailija kirjoitti:

Manguin äitiä iostamaan Linguaphone English kurssin kasetteineen, maksoi muistaakseni aika monta sataa markkaa ja oli 80-luvulla iso raha. Tein yhden sivun tehtäviä ja sen jälkeen jäi kaappiin pölyttymään ja myöhemmin lensi roskiin lähes käyttämättömänä. 

Viime vuonna, Duolingon maksullisen vuosimaksun 129e/vuosi (onko tuo nyt sitten jotain 600 markoissa eli mummoni kääntyisi haudassa). Ajattelin että opettelen Japanin matkalle japania enkä jaksanut niitä mainoksia.

Hauskan aloitusjakson jälkeen Duolingo on pelkkä rahastusansa. Sen tarkoitus ei ole opettaa sinulle kieltä, vaan pitää sinut vaan apin äärellä loputtomiin. Se ei esimerkiksi opettanut lukusanoja kuin muutaman aina kerrallaan, ettet vaan lopeta sen käyttöä opittuasi "tarpeeksi". Puolen vuoden opiskelulla opin vissiin 10 asti numerot ja tilaamaan munavoileivän ja teetä.

Lopetin siinä kohtaa japanin opiskelun, kun duolingossa alettiin opetella niitä molempia japanin kielen kirjoitusmerkkejä ja olisi pitänyt osata kääntää sanoja toiselta merkistöltä toiselle. Olen aika varma, että jos jonkun pitäisi kääntää sana opettaja hiragana-merkistöltä katagana-merkistölle, minä en ole se keneltä asiaa kannattaisi tulla kysymään. En aio alkaa japanin kirjoituskielen käännöskoneeksi, kun tavoite oli osata asioida kaupassa ja onsenissa.

Tuo appi ei myöskään huomioi mitenkään sitä että matkaillessa google translate kääntää kaiken kirjoitetun ja niiden merkkien opettelu on turhaa, jos ei aio lukea muuta kuin matkailijoille avuksi kieltä, kannattaisi opettaa vaan puhumaan fraaseja. Ei kääntämään kahta eri kirjoitusmerkistöä.

Tää on surkuhupaisa ketju

Ostin kerran käytettynä surkean huonekalun torista. En kehdannu hakiessa sanoa että en mä noin huonokuntoista haluakaan. Meni suoraan pihavajaan ja sain kalliit polttopuut. 

Vierailija kirjoitti:

Ostin kerran käytettynä surkean huonekalun torista. En kehdannu hakiessa sanoa että en mä noin huonokuntoista haluakaan. Meni suoraan pihavajaan ja sain kalliit polttopuut. 

Mulla kävi tää aivan sama Näytti ihan eriltä kuvissa ja paikanpäällä en kehdannut enää kieltäytyä. Maksoi onneksi vaan kympin. Nyt on vajassa kukkaruukkukaappina 😅

Vierailija kirjoitti:

Tää on surkuhupaisa ketju

Ei kun hauska, myötätuntoa herättävä ja lohdullinenkin ketju. Saa huomata, että joku muukin on saattanut söheltää jotakin hankinnoissaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ostin tutulta mekon, josta en pitänyt.

Tämä tapahtui niin, että tuttu sanoi, että hänellä on mekko, joka on hänelle tarpeeton ja se voisi sopia minulle. Voisin tulla katsomaan sitä jos haluaisin sen. Jotenkin jäin siihen luuloon, että hän antaisi sen minulle.

Mekko ei ollut yhtään mieleeni, mutta kehuin sitä kauniiksi ja kohteliaisuuttani sanoin ottavani sen  (ja dumppaisin matkalla jonnekin uffin laatikkoon) koska olin tullut tutun kotiiin asti ja tuntui kiusalliselta sanoa, että en pidä siitä enkä halua sitä.

Tuttu ilahtui ja sanoi, että xx € voi laittaa hänen tililleen. Vatsassani muljahti. Ei tämän näin pitänyt mennä. Se oli paljon rahaa opiskelijalle ja rahaa oli sillä hetkellä muutenkin vähän. En voinut mielestäni enää perääntyä, ja tunnustaa olleeni niin moukka, että luulin saavani mekon ilmaiseksi. Kyyneleet polttivat silmissäni kun poljin kotiin me

Olisit vastannut ettet käynytkään keikalla

Vierailija kirjoitti:

Ostin 80-luvulla paristoilla toimivan hammasharjan. Teho ei paljon eronnut käsipelillä harjaamisesta ja inhottavaa vatkaamista se vekotin piti suussa. 

Jonkinlainen sähköhammasharjan esiaste se oli. 

Vai sittenkin itänaapurista kotoisin oleva perseensuristin?

Vierailija kirjoitti:

Kärcherin höyrypesuri. Kauhean sihinän se pitää, mutta ei puhdista oikeastaan yhtään mitään kuin hirmuisella vaivalla.

Mulla on myös höyrypesuri, kätevä kylppärin ja oikeastaan kaiken putsaukseen. Ainoa millä saa lemmikkien häkit ja tarvikkeet oikeasti puhtaaksi. Paras ostos hetkeen.

Miksi ihmiset virhearvion ja -ostoksen tehtyään hilloavat niitä mokia kaapeissa vuosikausia sen sijaan että edes koittaisivat myydä tai lahjoittaa ne eteenpäin? Onko hutihäpeä oikeasti niin kova ettei vaan pysty?

Vierailija kirjoitti:

Muovinen pingviini, 35 cm pitkä. Se seisoskelee olohuoneessa telkkarin vieressä, mutta jos joku on tulossa käymään piilotan sen kaappiin.

Tuo 1 alapeukku on jai siltä pingviiniltä...

Vaikka mitä elektroniikkaa ja vaatteita ja harrastevälineitä jne.

Tykkään kameroista, mutta kuvaan tosi vähän nykyään. Pari vanhaa kameraa on vieläkin tuolla kaapeissa, kun ei niistä mitään saa, enkä halua roskiinkaan heittää.

Paljon on tullut ostettua ihan himpun verran liian pieniä vaatteita tai merkkivaatteita hyvästä tarjouksesta, joita ei sitten kuitenkaan tullut käytettyä.

Yhden juoksumaton myös kämppikselle aikanaan, joka sitten kyllä käytti sitä mattoa.

Näistä oppii ja elän nykyään velatonta elämää.

Ostin 5-lankasaumurin, johon oli ihan mahdotonta pujotella niitä lankoja. En edes muista minne se lopulta päätyi. Maksoi muistaakseni 1500 €.

Nykyäänkin on saumuri, mutta tarkoituksella ostin mallin, mihin ei alalankoja tarvitse pujotella jonkun 100-sivuisen ohjeen kanssa.

Ei tainnut kertaakaan toimia se laite. Hirveä solmu vaan siellä koneistossa ja meni taas tunti, kun siivosit ne langanpätkät ja solmut pois siitä laitteesta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Salaattilinko. Käytin kerran, sen jälkeen oli 10v keittiön kaapissa ja lensi roskiin.

Et sitten voinut kierrätykseen viedä? 

Muovinen kellastunut. Joo ei, kierrätykseen viedään hyväkuntoisia tavaroita, ei roskiskamaa

Voi, tämän kun kaikki lahjoittajat tajuaisivat!!

T. Lajittelija kierrätyksessä

Koruja Temusta. Niin ihanan kiilteleviä mainoksissa, niin ihanan halpoja...