Miksi vain Taavetti ja Tiina otettiin kyytiin mutta Miinaa ei?
Miina kuitenkin ilmeisesti vanhempi ihminen, mökissä asuva mummo?
Kommentit (133)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Reen takaosassa oli kantoja kirkon lämmitykseen. Lapset nousi kantokasan päälle jotta Miinalle tulisi tilaa
Ei kirkkoa lämmitetty. Ei vanhoissa kirkoissa ole tulisijoja. Ihmisistä huohuva lämpö lämmitti kirkon ennen pitkää.
Miksi sitten kirkkojen tulipaloja tapahtui?
Kynttilöistä ne tulipalot syttyivät.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Laulussahan mainitaan vain: lapset, Juhani, Liisi, ruuna, Miina, Taavetti, Tiina.
On kuitenkin olemassa myös henkilö, joka herättää lapset ja ojentaa näille vesimaljan silmien huuhtelua varten.
Maljan ojentaja vaikuttaa olevan tarinan kertoja ja matkan organisoija (hoputtaa lähtemään, käskyttää jalaksille). Mammapalstan kokemuksella sanoisin, että hän on talon emäntä.
Vierailija kirjoitti:
Uskoisin, että laulusta myöhemmin sensuroitu Sanna oli tosiaankin aika kevytkenkäinen palvelusväkeen kuuluva. Siinä odotuksessa että kun talonväki lähti joulukirkkoon ja hän pääsi sillä aikaa isäntärenkiä herättelemään, hän heitti jo huvinsakin pois rekeen.
Kun säädyllinen nainen piti yleensä hiuksensa sidottuina ja huivilla peitettyinä Sannan kevytmieliset aikeet käyvät tallennetuista säkeistä selvästi ilmi. Sitä en usko, että talon isäntä olisi sentään jäänyt kotiin joulukirkosta, oli se sentään niin tärkeä näyttäytymistilaisuus.
Tämä ei toki sulje pois sitä, etteikö Sanna, tuo hutsahtava lumppu, olisi tilaisuuden tullen jakanut isännällekin, ja ehkä talon nuoremmillekin miehille. Juhani toki oli niin nuori, että hänelle tuskin.
Minun nähdäkseni tuollainen vaatteiden heittely pakkasessa ei ole viettelevää, pikemminkin se on suorastaan mielenosoituksellista. Olisiko mennyt sukset ristiin isännän kanssa, tai ehkä Taavetin. Saattaa olla pitkä aika seuraavaan kekriin, jos Sanna jatkaa samaa käytöstä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Laulussahan mainitaan vain: lapset, Juhani, Liisi, ruuna, Miina, Taavetti, Tiina.
On kuitenkin olemassa myös henkilö, joka herättää lapset ja ojentaa näille vesimaljan silmien huuhtelua varten.
Maljan ojentaja vaikuttaa olevan tarinan kertoja ja matkan organisoija (hoputtaa lähtemään, käskyttää jalaksille). Mammapalstan kokemuksella sanoisin, että hän on talon emäntä.
Mutta sen sijaan epäselvempää on, kenen silmät aukeavat vasta ruunan reessä. Juhanin ja Liisin? Se viittaisi pahaan silmätulehdukseen, jos silmät eivät pestessäkään aukea. Toisaalta silmätulehdus selittäisi, miksi juuri silmien pesu on tärkeää, eikä vettä käytetä esimerkiksi hiusten kampaamiseen tai korvien tai kainaloiden pesuun.
Vai isäntäkö se siellä krapuloissaan silmät ummessa ajelee? No onneksi ruuna tuntee tien eikä lankea viinaan tai vieraisiin tammoihin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Reen takaosassa oli kantoja kirkon lämmitykseen. Lapset nousi kantokasan päälle jotta Miinalle tulisi tilaa
Ei kirkkoa lämmitetty. Ei vanhoissa kirkoissa ole tulisijoja. Ihmisistä huohuva lämpö lämmitti kirkon ennen pitkää.
Miksi sitten kirkkojen tulipaloja tapahtui?
Oljet lattialla ja kynttilöitä humalaisten ja väsyneiden ihmisten käsissä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Reen takaosassa oli kantoja kirkon lämmitykseen. Lapset nousi kantokasan päälle jotta Miinalle tulisi tilaa
Ei kirkkoa lämmitetty. Ei vanhoissa kirkoissa ole tulisijoja. Ihmisistä huohuva lämpö lämmitti kirkon ennen pitkää.
Miksi sitten kirkkojen tulipaloja tapahtui?
Oljet lattialla ja kynttilöitä humalaisten ja väsyneiden ihmisten käsissä.
Katastrofin ainekset viimeistelee kirkon sisäänpäin aukeavat ovet.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Laulussahan mainitaan vain: lapset, Juhani, Liisi, ruuna, Miina, Taavetti, Tiina.
On kuitenkin olemassa myös henkilö, joka herättää lapset ja ojentaa näille vesimaljan silmien huuhtelua varten.
Maljan ojentaja vaikuttaa olevan tarinan kertoja ja matkan organisoija (hoputtaa lähtemään, käskyttää jalaksille). Mammapalstan kokemuksella sanoisin, että hän on talon emäntä.
Tämän kipaleen teema onkin siis metatöiden aiheuttama paine! Talvinen maisema ja siinä kohdatut ihmiset ovat metafora pään sisäiselle työskentelylle, mutta onneksi tavoite (kirkko) siintää kirkkaana edessä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voi hevosparkaa kun on koko tuon porukan vetänyt kirkolle ja mahdollisesti vielä takaisin kotia päin! Toivottavasti on ollut kova ura reen kulkea.
Hevoset olivat tuohon aikaan tottuneet vetämään tukkikuormia umpihangessa savotoilla. Ei siellä säästelty hevosia sen enempää kuin miehiäkään.
Kirkkoreen vetäminen oli hevoselle kevyttä puuhaa verrattuna työhevosen muihin töihin.
Minusta Sannaa dissataan ihan perusteetta. Ilkeämieleisiä kyläjuoruja. Mukava ihminen, joka vielä huivinsakin antaa lapsille peitteeksi joulukirkkoon, ja toiset täällä syyttelevät vaikka mistä. Hävetkää!
Juhani ja Tiina tekivät sitä rekipeiton suojassa, eikä Juhani olisi suoriutunut jos Miina olisi ollut kurkkimassa siinä vieressä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voi hevosparkaa kun on koko tuon porukan vetänyt kirkolle ja mahdollisesti vielä takaisin kotia päin! Toivottavasti on ollut kova ura reen kulkea.
Hevoset olivat tuohon aikaan tottuneet vetämään tukkikuormia umpihangessa savotoilla. Ei siellä säästelty hevosia sen enempää kuin miehiäkään.
Kirkkoreen vetäminen oli hevoselle kevyttä puuhaa verrattuna työhevosen muihin töihin.
Jos Miina painaa lähemmäs 200 kg se on hevoselle liian raskaat kun muutkin ovat reessä.
Vierailija kirjoitti:
Juhani ja Tiina tekivät sitä rekipeiton suojassa, eikä Juhani olisi suoriutunut jos Miina olisi ollut kurkkimassa siinä vieressä.
Tuo oli silloin hyvin yleistä. Rekiajelut olivat tunnetusti niitä harvoja hetkiä, jolloin rengit ja piiat saivat paritella rauhassa.
Kylä, varsinkin maaseudulla monessa talossa oli seinäkello, joka löi tasatunnit (klo 1 yksi lyönti, klo 2 kaksi lyöntiä jne.). Ja vielä aina kun kello oli puoli, niin yksi lyönti.
Kuulostaa häiritsevältä varsinkin öisin, mutta kun siihen oli tottunut niin ei se häirinnyt.
Vierailija kirjoitti:
Juhani ja Tiina tekivät sitä rekipeiton suojassa, eikä Juhani olisi suoriutunut jos Miina olisi ollut kurkkimassa siinä vieressä.
Juhani oli lapsi, siis vielä alle rippikouluikäinen, joten tuskin oli vielä seksipuuhissa. Ja kun oli pukeuduttu talvisessa säässä kirkkomatkalle, ei siinä kädestä pitämistä ihmeellisempää olisi voinut tapahtuakaan. Tiina sitä paitsi oli reen jalasten kannoilla, ei reessä vällyjen alla.
Vierailija kirjoitti:
Täällä analyysi aiheesta (maksumuuri):
https://www.hs.fi/kuukausiliite/art-2000002874331.html
Taavetti ja Tiina voivat siis joko olla alkuperäistä rekiseuruetta (antavat paikan reestä Miinalle) tai sitten Miinan lapset, jotka saavat jalaspaikat ja Miina jää ilman paikkaa (ei mahdu rekeen eikä ilmeisesti uskalla jalaksille).
Tuo Hesarin juttu on törkeästi varastettu ja ideoitu Vauvan aiemmasta pitkästä ketjusta. Asia oli ratkaistu täällä jo vuosia aiemmin.
https://www.vauva.fi/keskustelu/1296711/ketju/kello_loi_jo_viisi_olen_l…
Vierailija kirjoitti:
Tämä on ihan paras ketju😂
Aiemman toistoa. Samat teoriat ja liki identtiset kommentit olleet jo 15 vuotta sitten aloitetussa ketjussa 🤔
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen aina ymmärtänyt että Taavetti ja Tiina nuorempina nousivat reestä istumasta sen kannoille seisomaan, jotta Miina mahtuisi rekeen.
Olet ymmärtänyt aivan oikein.
"Tuossa Mökin Miina rientää kirkolle. Taavetti ja Tiina, nouskaa kannoille" eli antakaapa tilaa Miina-mummolle.
Kulkee kirkolle! Miina tuskin rientää, jos on sellaisessa kunnossa, että omat lapset komennetaan kannoille, jotta hänet voidaan poimia kyytiin.
Tuosta mökin Miina kulkee kirkolle
Taavetti ja Tiina nouskaa kannoille
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miinalla oma kulkupeli
Ei ollut. Ei ainakaan mainittu, ja häntä varten Taavettia ja Tiinaa käskettiin poistumaan reestä ja nousemaan sen jalasten päälle.
En ole ikinä ymmärtänyt asiaa noin, vaan päinvastoin rekeen otettiin kylän lapset Taavetti ja Tiina reessä istuvien lisäksi matkaan. Kevyet lapset saavat siis nopeamman kyydin reen jalaksilla kuin apostolinkyydillä eli kävellen. Miina näyttää esimerkkiä itsenäisestä kulkemisesta.
Ruuna tepsutteli, ei sen siis tarvinnut kiskoa rekeä selkä hiessä.