Miksi vain Taavetti ja Tiina otettiin kyytiin mutta Miinaa ei?

Pelkäsi että, räjähtää!

Vierailija kirjoitti:

Viideltä herätetty lapset pakkaseen karhuntaljojen alle, niin vähän epäilen, että käykö hymyyn suu? 

Miksi ei? Siellä saattoi jatkaa unia.

Vierailija kirjoitti:

Missään ei mainita potkukelkkaa. Ihan itse keksitte sen. Miina vain kulkee kirkolle, eli kävelee. Taavettia ja Tiinaa ei mainita aiemmin, koska he ovat jo isompina lapsina heränneet aikaa sitten eikä heitä tarvitse herätellä sängyistään vielä viideltä, kuten Juhani ja Liisi, jotka ovat pienempiä ja sikiunisempia. (Ja lisäksi säkeistöt on lyhyitä, tuntuisi turhalta sellainen säkeistö, jossa lueteltaisiin erikseen perheenjäsenten nimet.)

Ja kyllä, kun tullaan Miinan kohdalle, hänelle annetaan reestä tilaa niin, että isommat lapset Taavetti ja Tiina hyppäävät reen kannoille seisomaan, jolloin reessä ovat äiti, isä (joka ajaa hevosta), Juhani, Liisi ja Miina. Kaikki mahtuvat, koska Juhani ja Liisi ovat vielä aika pieniä lapsia. 

Näin minä olen sen tulkinnut.

On se hevoselle ollut kauhea taakka hangessa vetää, mutta olihan se kevyempi päivä kun oli kirkkomatka eikä koko valoisa aika tukkimetsässä ja kesät peltohommissa kuten arkisin.

Täällä analyysi aiheesta (maksumuuri):

https://www.hs.fi/kuukausiliite/art-2000002874331.html

Taavetti ja Tiina voivat siis joko olla alkuperäistä rekiseuruetta (antavat paikan reestä Miinalle) tai sitten Miinan lapset, jotka saavat jalaspaikat ja Miina jää ilman paikkaa (ei mahdu rekeen eikä ilmeisesti uskalla jalaksille).

Laulussahan mainitaan vain: lapset, Juhani, Liisi, ruuna, Miina, Taavetti, Tiina.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Missään ei mainita potkukelkkaa. Ihan itse keksitte sen. Miina vain kulkee kirkolle, eli kävelee. Taavettia ja Tiinaa ei mainita aiemmin, koska he ovat jo isompina lapsina heränneet aikaa sitten eikä heitä tarvitse herätellä sängyistään vielä viideltä, kuten Juhani ja Liisi, jotka ovat pienempiä ja sikiunisempia. (Ja lisäksi säkeistöt on lyhyitä, tuntuisi turhalta sellainen säkeistö, jossa lueteltaisiin erikseen perheenjäsenten nimet.)

Ja kyllä, kun tullaan Miinan kohdalle, hänelle annetaan reestä tilaa niin, että isommat lapset Taavetti ja Tiina hyppäävät reen kannoille seisomaan, jolloin reessä ovat äiti, isä (joka ajaa hevosta), Juhani, Liisi ja Miina. Kaikki mahtuvat, koska Juhani ja Liisi ovat vielä aika pieniä lapsia. 

Näin minä olen sen tulkinnut.

Perheen isästä ei mainita mitään. Onko hän edes mukana vai jossain nukkumassa krapulaansa?

Kyllä se, että liikutaan hevosella, on vahva viite, että isäntä on ohjaksissa. Mutta Miinan mies on kyllä taatusti riehunut koko yön kännissä. Siksi Miina niin hyvissä ajoin on liikkeelle lähtenytkin.

^ Hangessa? Minä kuvittelen olevan kapea melko jäinen tie, kova pakkanen. Tiu'ut helisee reippaassa menossa. 

Reen takaosassa oli kantoja kirkon lämmitykseen. Lapset nousi kantokasan päälle jotta Miinalle tulisi tilaa

Laulussa ei selviä, onko hirmuinen hanki vai ei. No, toki joulut olivat tuohon aikaan talvisia ja lumisia, mutta voihan jatkuvassa käytössä oleva tie olla ihan hyväkin reellä mennä. Ei siis välttämättä niin raskasta hevoselle, etteikö se jaksaisi muutamaa virstaa tepsutella menemään. Ja siihen aikaan on ihmiset olleet varmasti aika kevyitä, isot miehet korkeintaan 70-kiloisia, naiset max 50-kiloisia ja lapset laihoja luikkuja.

Vierailija kirjoitti:

Reen takaosassa oli kantoja kirkon lämmitykseen. Lapset nousi kantokasan päälle jotta Miinalle tulisi tilaa

Mahtavaa! 😀

Vierailija kirjoitti:

Miina oli jo lähellä kirkkoa, lähtenyt siis ajoissa. 

Perinteisen maaseudun sääty-yhteiskunnan kuvauksesta on kyse.

Vielä virstan, siis about mailin (1,6 km) päässä kirkosta oltiin, joten ei ihan perillä sentään.

Tekstistä voi olettaa, että Taavetti ja Tiina olivat joitain Miinaan arvostetumpia ihmisiä, ehkä nuorempaa naapuritalon iaäntäväkeä, jotka pystyvät tasapainottelemaan reen jalaksilla, mutta sentään ei pyydetty vällyjen alle. Luultavasti siksi, ettei talon väkeen kuuluvien Juhanin ja Liisin kanssa synny sentään liian läheistä suhdetta, ja ehkä jopa siveettömiä ajatuksia.

Mökin Miina jäi siis kulkemaan kirkolle omin päin, ja kyllä hän sinne alle pari kilometriä jaksaakin kävellä. Hänelle ehkä nyökättiin hyväntahtoisesti, mutta ei sentään talollisten rekeen otettu. Ja olihan tuossa jo ruunalle vetämistäkin, laulun kertoja, Juhani, Liisi, Taavetti ja Tiina ainakin. Mutta miksi Juhanin ja Liisin vanhemmista mukana oli vain toinen, siis kertoja? Kukaan palkollinen ei kertoja voi olla, koska ei kukaan renki olisi puhutellut talon perillisiä noin tuttavallisesti kuin aloitussäkeistössä.

Laulussa on myös Sanna (kolmas säkeistö, jätetään usein laulamatta): 

Joutuin turkit niskaan, kintaat käsihin! Sanna vielä viskaa villahuivinkin.

Puhutaan monikossa karhuntaljoista? Montako nallea on pistetty kylmäksi, että saadaa lapsukaiset kirkkorekeen? 

Vierailija kirjoitti:

Reen takaosassa oli kantoja kirkon lämmitykseen. Lapset nousi kantokasan päälle jotta Miinalle tulisi tilaa

Ei vaan reen jalasten takaosat l. kantapäät l. kannat, taipuu kannoille, kannoilla, kannoilta jne.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Viideltä herätetty lapset pakkaseen karhuntaljojen alle, niin vähän epäilen, että käykö hymyyn suu? 

Miksi ei? Siellä saattoi jatkaa unia.

Niinpä. Normaalina aamuna olisivat joutuneet hommiin heti aamusta. Nyt saivat köllötellä reessä lämpimän taljan alla. Ei ihme, että laulussa kerrotaan, miten "tällä kirkkotiellä aina olla vois".

Tuleeko 100 täyteen ?

Vierailija kirjoitti:

Viideltä herätetty lapset pakkaseen karhuntaljojen alle, niin vähän epäilen, että käykö hymyyn suu? 

Karhuntaljan alla reessä on oikein mukavaa. Lämmintä, ja jos vielä nukuttaa, sen kun nukkuu.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Viideltä herätetty lapset pakkaseen karhuntaljojen alle, niin vähän epäilen, että käykö hymyyn suu? 

Miksi ei? Siellä saattoi jatkaa unia.

Niinpä. Normaalina aamuna olisivat joutuneet hommiin heti aamusta. Nyt saivat köllötellä reessä lämpimän taljan alla. Ei ihme, että laulussa kerrotaan, miten "tällä kirkkotiellä aina olla vois".

Aamuviideltä hommiin jouilupäivänä ? Julmaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Viideltä herätetty lapset pakkaseen karhuntaljojen alle, niin vähän epäilen, että käykö hymyyn suu? 

Miksi ei? Siellä saattoi jatkaa unia.

Niinpä. Normaalina aamuna olisivat joutuneet hommiin heti aamusta. Nyt saivat köllötellä reessä lämpimän taljan alla. Ei ihme, että laulussa kerrotaan, miten "tällä kirkkotiellä aina olla vois".

Aamuviideltä hommiin jouilupäivänä ? Julmaa.

Ei vaan arkena.

Vierailija kirjoitti:

Reen takaosassa oli kantoja kirkon lämmitykseen. Lapset nousi kantokasan päälle jotta Miinalle tulisi tilaa

Ei, vaan reen kannoille, eli sinne reen jalaksille, niiden päihin, nousivat seisomaan. Kanta, ei kanto.