Lue keskustelun säännöt.
Miksi vain Taavetti ja Tiina otettiin kyytiin mutta Miinaa ei?
24.09.2025 |
Miina kuitenkin ilmeisesti vanhempi ihminen, mökissä asuva mummo?
Kommentit (133)
Vierailija kirjoitti:
Laulussa on myös Sanna (kolmas säkeistö, jätetään usein laulamatta):
Joutuin turkit niskaan, kintaat käsihin! Sanna vielä viskaa villahuivinkin.
Tämä on uutta tietoa minulle. Kukahan tämä mysteerinainen on ja miksi hänen olemassaolosta on haluttu vaieta?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Laulussa on myös Sanna (kolmas säkeistö, jätetään usein laulamatta):
Joutuin turkit niskaan, kintaat käsihin! Sanna vielä viskaa villahuivinkin.
Tietenkin Sannuli on mukana, ja laittaa kaunista päälle!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Laulussa on myös Sanna (kolmas säkeistö, jätetään usein laulamatta):
Joutuin turkit niskaan, kintaat käsihin! Sanna vielä viskaa villahuivinkin.
Tämä on uutta tietoa minulle. Kukahan tämä mysteerinainen on ja miksi hänen olemassaolosta on haluttu vaieta?
Onkohan Sanna joku syntinen nainen? Viskaako hän villahuivin lasten päälle ja jää taloon krapulaista isäntää lämmittämään?
Vierailija kirjoitti:
Laulussa ei selviä, onko hirmuinen hanki vai ei. No, toki joulut olivat tuohon aikaan talvisia ja lumisia, mutta voihan jatkuvassa käytössä oleva tie olla ihan hyväkin reellä mennä. Ei siis välttämättä niin raskasta hevoselle, etteikö se jaksaisi muutamaa virstaa tepsutella menemään. Ja siihen aikaan on ihmiset olleet varmasti aika kevyitä, isot miehet korkeintaan 70-kiloisia, naiset max 50-kiloisia ja lapset laihoja luikkuja.
Mutta kekskikokoinen kanto painaa helposti 200 kg. Ja niitä oli reessä kaksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miinalla oma kulkupeli
Ei ollut. Ei ainakaan mainittu, ja häntä varten Taavettia ja Tiinaa käskettiin poistumaan reestä ja nousemaan sen jalasten päälle.
Eihän heitä käsketty poistumaan reestä, ainoastaan astumaan halauksille. He voivat myös olla Miinan pieniä lapsia, jotka eivät jaksa kävellä lumessa yhtä hyvin kuin roteva Miina, ja siksi heidät pyydetään kannoille.
Ei tuohon aikaan lapsia noin huomioitu.
Niinpä. Ei todellakaan olisi pyydetty lapsia kyytiin ja jätetty Miinaa yksin kävelemään. Päinvastoin. Lapsilla on nuoret ja terveet jalat. Joutavat kävellä.
Vierailija kirjoitti:
Tällä kirkkotiellä aina olla vois, päättyy laulu. Ottaen huomioon edellä mainitut tosiseikat pakkasesta ja viideltä heräämisestä voisi ajatella, että tässä vihjataan varsinaisten kirkonmenojen olevan aika hel anteeksi, hemmetin tylsät.
Kirkonmenot pitkine saarnoineen todella olivat varsin tylsät, ja kun oli jo viideltä herätty kirkkotielle, kymmenen aikoihin alkoi jo hyvinkin ramaista ihmisten lämmöstä lämpenevässä kirkossa. Unilukkari sitten koputteli penkissä nuokkuvia päähän kepillään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Laulussa on myös Sanna (kolmas säkeistö, jätetään usein laulamatta):
Joutuin turkit niskaan, kintaat käsihin! Sanna vielä viskaa villahuivinkin.
Tämä on uutta tietoa minulle. Kukahan tämä mysteerinainen on ja miksi hänen olemassaolosta on haluttu vaieta?
Olisiko piika, johon talon isäntä on osoittanut kiinnostusta, josta ei haluttu kylillä huudella.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Laulussa on myös Sanna (kolmas säkeistö, jätetään usein laulamatta):
Joutuin turkit niskaan, kintaat käsihin! Sanna vielä viskaa villahuivinkin.
Tietenkin Sannuli on mukana, ja laittaa kaunista päälle!
Pöllysikö "lumi" Sannan lähettyvillä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Viideltä herätetty lapset pakkaseen karhuntaljojen alle, niin vähän epäilen, että käykö hymyyn suu?
Karhuntaljan alla reessä on oikein mukavaa. Lämmintä, ja jos vielä nukuttaa, sen kun nukkuu.
Mutta lasivilla alkaa herkästi kutittaa iholla. Ja pöly menee henkeenkin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tällä kirkkotiellä aina olla vois, päättyy laulu. Ottaen huomioon edellä mainitut tosiseikat pakkasesta ja viideltä heräämisestä voisi ajatella, että tässä vihjataan varsinaisten kirkonmenojen olevan aika hel anteeksi, hemmetin tylsät.
Kirkonmenot pitkine saarnoineen todella olivat varsin tylsät, ja kun oli jo viideltä herätty kirkkotielle, kymmenen aikoihin alkoi jo hyvinkin ramaista ihmisten lämmöstä lämpenevässä kirkossa. Unilukkari sitten koputteli penkissä nuokkuvia päähän kepillään.
Moni olikin kirkossa umpikännissä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Voi hevosparkaa kun on koko tuon porukan vetänyt kirkolle ja mahdollisesti vielä takaisin kotia päin! Toivottavasti on ollut kova ura reen kulkea.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Laulussa on myös Sanna (kolmas säkeistö, jätetään usein laulamatta):
Joutuin turkit niskaan, kintaat käsihin! Sanna vielä viskaa villahuivinkin.
Tämä on uutta tietoa minulle. Kukahan tämä mysteerinainen on ja miksi hänen olemassaolosta on haluttu vaieta?
Onkohan Sanna joku syntinen nainen? Viskaako hän villahuivin lasten päälle ja jää taloon krapulaista isäntää lämmittämään?
Tosiaan, ei ole mitään näyttöä, että olisi lähtenyt mukaan. Voisi olla myös navettapiika, jolle ei sitten sen enempää riimitelty alhaisen statuksen vuoksi. Joulun kunniaksi vaan jotenkin haluttiin muistaa, vaikka olihan piiat ja rengit työvoimana elintärkeä resurssi maatiloilla ja varsinkin isoissa kartanoissa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Voi hevosparkaa kun on koko tuon porukan vetänyt kirkolle ja mahdollisesti vielä takaisin kotia päin! Toivottavasti on ollut kova ura reen kulkea.
Hevoset olivat tuohon aikaan tottuneet vetämään tukkikuormia umpihangessa savotoilla. Ei siellä säästelty hevosia sen enempää kuin miehiäkään.
Vierailija kirjoitti:
Reen takaosassa oli kantoja kirkon lämmitykseen. Lapset nousi kantokasan päälle jotta Miinalle tulisi tilaa
Ei kirkkoa lämmitetty. Ei vanhoissa kirkoissa ole tulisijoja. Ihmisistä huohuva lämpö lämmitti kirkon ennen pitkää.
Vierailija kirjoitti:
Laulussahan mainitaan vain: lapset, Juhani, Liisi, ruuna, Miina, Taavetti, Tiina.
On kuitenkin olemassa myös henkilö, joka herättää lapset ja ojentaa näille vesimaljan silmien huuhtelua varten.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mutta miksi Taavettia ja Tiinaa ei herätetty jo aamulla yhtä aikaa Juhanin ja Liisin kanssa, jos he kuuluivat reen alkuperäiseen kokoonpanoon?
Nuoremmat lapset Taavetti ja Tiina heräsivät vaivatta, kun taas lähes teini-ikäiset Juhani ja Liisi vaativat vähän patistelua.
Tämä teoria on helppo kumota. Seuraavassa säkeistössä Juhanille ja Liisille tarjotaan vesimalja ja kehotetaan huuhtomaan silmät. He olivat siis pieniä lapsia. Teini-ikäisiä ei tuohon aikaan todellakaan tuolla tavoin paapottu.
Uskoisin, että laulusta myöhemmin sensuroitu Sanna oli tosiaankin aika kevytkenkäinen palvelusväkeen kuuluva. Siinä odotuksessa että kun talonväki lähti joulukirkkoon ja hän pääsi sillä aikaa isäntärenkiä herättelemään, hän heitti jo huvinsakin pois rekeen.
Kun säädyllinen nainen piti yleensä hiuksensa sidottuina ja huivilla peitettyinä Sannan kevytmieliset aikeet käyvät tallennetuista säkeistä selvästi ilmi. Sitä en usko, että talon isäntä olisi sentään jäänyt kotiin joulukirkosta, oli se sentään niin tärkeä näyttäytymistilaisuus.
Tämä ei toki sulje pois sitä, etteikö Sanna, tuo hutsahtava lumppu, olisi tilaisuuden tullen jakanut isännällekin, ja ehkä talon nuoremmillekin miehille. Juhani toki oli niin nuori, että hänelle tuskin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Reen takaosassa oli kantoja kirkon lämmitykseen. Lapset nousi kantokasan päälle jotta Miinalle tulisi tilaa
Ei kirkkoa lämmitetty. Ei vanhoissa kirkoissa ole tulisijoja. Ihmisistä huohuva lämpö lämmitti kirkon ennen pitkää.
Miksi sitten kirkkojen tulipaloja tapahtui?
Ei siellä reen kannoilla mitenkään erityisen turvatonta ollut. Pahin mitä voi sattua on, että putosi pehmeään lumihankeen, ja joutui juoksemaan reen kiinni. Ei siinä ollut riskiä esim. jäädä reen alle, jos nyt ei jonkun naapurin kanssa kilpaa ajettu.