HS: Rekrytoija ihmettelee: Miksi työnhakijat eivät valmistaudu työhaastatteluihin?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

On noita vanhoja tekniikoita. Esimerkiksi teollisuudessa.

Ja hyvästä syystä. Jos paperikone seisoo sen takia, että joku halusi vaihtaa 40 vuotta käytössä olleen assemblerilla kirjoitetun ohjaustietokoneohjelmiston uuteen ja riemunkirjavaan webbijavakilkatteeseen, jota pitää päivittää kahden päivän välein että pysyy (säkällä) pystyssä, niin arvaapa pidetäänkö siitä tehtaalla? Ja sama koskee atomivoimalaa (jollaisessa olen itsekin nuorempana ollut töissä): turvallisuus edellyttää, että toimivaan ei kosketa ilman aivan uskomattoman hyvää syytä. Ja syyksi ei kelpaa se, että joku nuori nirppanokka haluaa siirtyä käyttämään "modernia tekniikkaa".

No sitten varmaan rekryätte jonkun 1800-luvulta. Ei ole multa pois.

Suomessa on kyllä osaajia ihan perinnetaidoista eli jonkun rautamalmin järvien pohjasta sukeltamisesta näihin modernien aikojen työkaluihin. Mutta miksi haluatte sen keihään kärjen paskafirmaanne toimittamaan niillä kivikautisilla työkaluilla? Ottakaa Markku 50v joka valmistui Kempeleen ammattikoulusta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lisäksi tuli tunne, että minä ja osaamiseni emme olleet olennaisia. Osaan hissipuheeni, osaan kertoa osaamiseni - ja yllätyn, kun haastattelija kysyy, olenko koiraihmisiä ja kertoo 5 min ajan siitä, millaista oli koirapuistossa viikonloppuna. En oikein tiedä, miten se liittyy hakemaani työpaikkaan, joten tyydyin hymyilemään ja nyökyttelemään.

Jos haastattelija on vaikkapa tuleva esimiehesi ja on kaksi saman tasoista hakijaa niin arvaapa valitseeko hän sen joka harrastaa koiria vai sen joka vihaa eläimiä?  

Riippuu ihan esihenkilöstä. Saattaa valita sen, joka ei höpötä hänelle koko ajan omasta kultsipuudeli Nöpöstä, joka teki sitä, tätä ja tota ja on niiiiin ihana. Ja voisko saada lomaa siihen, kun olis koiranäyttely. Ja eläinlääkärikäyntiä, agilityä, tokoa ja vaikka mitä koirajuttuja. Eläinvihaaja tuskin tulee myrkyttämään esihenkilön koiraa, mutta ei yritä jatkuvasti veljeillä koira-aiheilla ja kerjätä ymmärrystä koiran vuoksi poissaoloille.

Joo, outo väite. Jos joku alkaisi minulle selittää koiraharrastuksestaan työhaastattelussa enempää kuin yhden sivulauseen verran, pitäisin tätä pitkänä miinuksena. Koiraharrastus kun ei varsinaisesti auta RF-piirilevysuunnittelussa eikä prosessorikehityksessä, ja sellaisesta kovin pitkään puhuminen toisi äkkiä (ja luultavasti aiheellisesti) vaikutelman, ettei haastateltu oikein osaa pysyä aiheessa. Vastaavasti minä en sitten kysy ehdokkailta, missä he kuvittelevat viiden vuoden päästä olevansa tai mikä on heidän voimaeläimensä.

Nuo kuvan taikinanaamat näyttää kumpikin samalta hahmolta, ikää varmaan jotain 30, vaikka näyttävät 50 vuotiailta :D

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

On noita vanhoja tekniikoita. Esimerkiksi teollisuudessa.

Ja hyvästä syystä. Jos paperikone seisoo sen takia, että joku halusi vaihtaa 40 vuotta käytössä olleen assemblerilla kirjoitetun ohjaustietokoneohjelmiston uuteen ja riemunkirjavaan webbijavakilkatteeseen, jota pitää päivittää kahden päivän välein että pysyy (säkällä) pystyssä, niin arvaapa pidetäänkö siitä tehtaalla? Ja sama koskee atomivoimalaa (jollaisessa olen itsekin nuorempana ollut töissä): turvallisuus edellyttää, että toimivaan ei kosketa ilman aivan uskomattoman hyvää syytä. Ja syyksi ei kelpaa se, että joku nuori nirppanokka haluaa siirtyä käyttämään "modernia tekniikkaa".

No sitten varmaan rekryätte jonkun 1800-luvulta. Ei ole multa pois.

Aika hieno asenne.

Toivottavasti et kolauta päätäsi siihen todelliseen maailmaan, jota kuitenkin etenkin teollisuudessa on paljonkin.

Vierailija kirjoitti:

Nuo kuvan taikinanaamat näyttää kumpikin samalta hahmolta, ikää varmaan jotain 30, vaikka näyttävät 50 vuotiailta :D

Ihan kolmekymppisiltä ne näyttävät. Pornonkatselusi näkyy, kannattaisko lopettaa.

Vierailija kirjoitti:

Nuo kuvan taikinanaamat näyttää kumpikin samalta hahmolta, ikää varmaan jotain 30, vaikka näyttävät 50 vuotiailta :D

Joku tuijottaa liikaa instagramia ja siellä olevia filtteröityjä naamoja. Kyllä nuo kaksi näyttää ihan 25-35 ikäsiltä.

Vierailija kirjoitti:

Nuo kuvan taikinanaamat näyttää kumpikin samalta hahmolta, ikää varmaan jotain 30, vaikka näyttävät 50 vuotiailta :D

Rumia akkoja.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

On noita vanhoja tekniikoita. Esimerkiksi teollisuudessa.

Ja hyvästä syystä. Jos paperikone seisoo sen takia, että joku halusi vaihtaa 40 vuotta käytössä olleen assemblerilla kirjoitetun ohjaustietokoneohjelmiston uuteen ja riemunkirjavaan webbijavakilkatteeseen, jota pitää päivittää kahden päivän välein että pysyy (säkällä) pystyssä, niin arvaapa pidetäänkö siitä tehtaalla? Ja sama koskee atomivoimalaa (jollaisessa olen itsekin nuorempana ollut töissä): turvallisuus edellyttää, että toimivaan ei kosketa ilman aivan uskomattoman hyvää syytä. Ja syyksi ei kelpaa se, että joku nuori nirppanokka haluaa siirtyä käyttämään "modernia tekniikkaa".

No sitten varmaan rekryätte jonkun 1800-luvulta. Ei ole multa pois.

Aika hieno asenne.

Toivottavasti et ko

Älä vingu, vaan ota se intialainen työntekijä joka on koulutettu juuri teidän tekniikoillenne. Ei ole vieläkään multa pois. 

Minulta alettiin kysyä tavallisen tilauskeräilijän työtrhtävän haastattelussa useita kymmeniä kysymyksiä nopealla tahdilla. Niin nopealla etten ehtinyt edelliseenkään vastaamaan kunnolla. En saanut työpaikkaa, ja syyksi ilmoitettiin, että löysivät avoimemman ja paremmin kiireiseen työhön sopivan henkilön. Mielestäni kykyä tehdä fyysistä työtä nopealla tahdilla ei näyttäydy siinä, kuinka nopeasri osaa vastata kysymyksiin. Ei painanut paljoa vaakakupissa aikaisempi työkokemus vastaavista töistä sekä rakennusalan töistä. 

Tästä ketjusta huomaa hyvin suomalaisen keskinkertaisuuden kulttuurin. Valmistautuminen on mukamas pelleilyä, teatteria ja halveksittavaa kympin tyttö -meininkiä. Kyllä pitää kelvata omana mutisevana ja ruokottomana itsenään. Saman huomaa treffeillä suomalaisten miesten kanssa. Ei mitään panostusta, erinomaisuuden kulttuuri loistaa poissaolollaan.

Jos menen haastatteluun, olipa se vaikka kaupan kassaksi, niin todellakin teen sen haastattelun niin hyvin kuin ikinä pystyn. Mitä järkeä olisi alisuoriutua? Sama kuin ei menisi ollenkaan. Työni teen samalla mentaliteetilla, sillä haluan ja osaan saada aikaan laadukkaita tuloksia tehokkaasti.

Vierailija kirjoitti:

Minulta alettiin kysyä tavallisen tilauskeräilijän työtrhtävän haastattelussa useita kymmeniä kysymyksiä nopealla tahdilla. Niin nopealla etten ehtinyt edelliseenkään vastaamaan kunnolla. En saanut työpaikkaa, ja syyksi ilmoitettiin, että löysivät avoimemman ja paremmin kiireiseen työhön sopivan henkilön. Mielestäni kykyä tehdä fyysistä työtä nopealla tahdilla ei näyttäydy siinä, kuinka nopeasri osaa vastata kysymyksiin. Ei painanut paljoa vaakakupissa aikaisempi työkokemus vastaavista töistä sekä rakennusalan töistä. 

Ammattirekrytoijina toimii mitä erikoisempia henkilöitä ja ammattitaito on mitä sattuu. Paras rekrytoija on usein sivutyönään rekryjä tekevä, joka tuntee kyseisen työtehtävän hyvin. Silloin tietää mikä siinä on ollennaista.

Vierailija kirjoitti:

Näitä kommentteja kun lukee niin paljastuu kyllä oikein hyvin miksi ette saa töitä.

Niinpä paljastuu. Itse olen tosi asiaihminen, en hae mihinkään turhanpäiten ja pyrin valmistautumaan kaikkeen kunnolla. Ja näiden hölönpölön haastattelujen ja kaikenmaailman keittiöpsykologisten arviointien takia en sitä työtä saa. Kun en "erotu". 

Kiva juttu.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Näitä kommentteja kun lukee niin paljastuu kyllä oikein hyvin miksi ette saa töitä.

Niinpä paljastuu. Itse olen tosi asiaihminen, en hae mihinkään turhanpäiten ja pyrin valmistautumaan kaikkeen kunnolla. Ja näiden hölönpölön haastattelujen ja kaikenmaailman keittiöpsykologisten arviointien takia en sitä työtä saa. Kun en "erotu". 

Kiva juttu.

Sukupolvien välinen ero on huimaava, on eri asia olla esim 50-60 vuotiaan työnantajan haastateltavana kuin 20-30 vuotiaan, täysin eri kysymykset, täysin eri asiayhteydet ja ylipäätänsä nuo nuoremmat haastattelijat tuntuvat etsivän vain hyvää tyyppiä ja että "jutut natsaa"! 

Onko tosiaan noin moni sellainen putkiaivo, joka ei osaa vastata yllättäviin kysymyksiin? Eläimestä kysyminen antaa haastattelijalle tietoa ainakin siitä, miten haastateltava reagoi yllättäviin tilanteisiin, kuinka luova hän on ja kuinka osaa kääntää tilanteen sosiaalisesti edukseen. Esim. lempieläimeni on [x], koska sillä on [juuri ne ominaisuudet, joista työssä on hyötyä]. Asiakkaiden kanssa työskennellessä tarvitaan juuri tällaista osaamista. Harva koodarikaan pakertaa yksin komerossa enää nykypäivänä.

Vierailija kirjoitti: Omasta kokemuksestani ihmiset, jotka vähättelevät itseänsä tai eivät valmistaudu millään tavalla haastatteluun ovat myös työyhteisössä heitä, jotka eivät ota vastuuta omasta virheistään vaan tavalla tai toisella syyttävät muita, tai vastaavasti he ovat hyvin muutosvastaisia. Jos tulee uusi tapa työskennellä tai uusi tapa kommunikoida, niin usein aina tulee älämölö siitä, miten vanha systeemi toimi ihan hyvin eikä tarvitse muuttaa. Jos ei sen vertaa kykene tekemään pientä taustatyötä työpaikasta johon hakee ja valmistautumaan, niin todennäköisesti se työpaikka ei ole sinua varten. PS. Ei ehkä kannata verrata 10-vuotta vanhoja työnhakukokemuksia nykyaikaan, kun ollaan ihan eri maailmassa.

Mitä widdua ? Uusi tapa kommunikoida? Onko teidän firmassa tapana jo kertoa miten puhutaan ihmisten kanssa vai saako siellä puhua ? Tauolla laitetaan viestejä täydellisellä kirja kielellä työkaverille joka istuu vastapäätä ? Kuka tuommoiseen haluaa töihin ? 

Minun on täysin turha valmistautua haastatteluihin. Olen kokeillut sen tien, eikä mikään määrä valmistautumista ole auttanut saamaan töitä haastatteluiden perusteella.

Jokaisen työpaikan olen saanut joko suositteluiden ansiosta tai siten, että entinen työnantaja soittaa ja pyytää töihin.

HR-henkilöt eivät pidä persoonastani, enkä osaa sitä muuttaa heille mieluisaksi.

Onneksi työkaverit ja esihenkilöt pitävät minua kivana työkaverina ja pätevänä ammattilaisena.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti: Omasta kokemuksestani ihmiset, jotka vähättelevät itseänsä tai eivät valmistaudu millään tavalla haastatteluun ovat myös työyhteisössä heitä, jotka eivät ota vastuuta omasta virheistään vaan tavalla tai toisella syyttävät muita, tai vastaavasti he ovat hyvin muutosvastaisia. Jos tulee uusi tapa työskennellä tai uusi tapa kommunikoida, niin usein aina tulee älämölö siitä, miten vanha systeemi toimi ihan hyvin eikä tarvitse muuttaa. Jos ei sen vertaa kykene tekemään pientä taustatyötä työpaikasta johon hakee ja valmistautumaan, niin todennäköisesti se työpaikka ei ole sinua varten. PS. Ei ehkä kannata verrata 10-vuotta vanhoja työnhakukokemuksia nykyaikaan, kun ollaan ihan eri maailmassa.

Mitä widdua ? Uusi tapa kommunikoida? Onko teidän firmassa tapana jo kertoa miten puhutaan ihmisten kanssa vai saako siellä puhua ? Tauolla laitetaan viestejä täydellisellä kirja kielellä ty

Niinpä mitä widdua, ihan kuin siihen lattian moppaamiseen tai hyllyttämiseen tarttis mitään erikoistaitoja/osaamista!! 

Eihän niihin voi valistautua mitenkään. Jos jännittää niin känni nyt on ainoa ratkaisu ja sitäkään ei hyväksytä. Joten miksi valmistautua, jos ei edes tiedä mitä kysytään. 

Vierailija kirjoitti:

Onko tosiaan noin moni sellainen putkiaivo, joka ei osaa vastata yllättäviin kysymyksiin? Eläimestä kysyminen antaa haastattelijalle tietoa ainakin siitä, miten haastateltava reagoi yllättäviin tilanteisiin, kuinka luova hän on ja kuinka osaa kääntää tilanteen sosiaalisesti edukseen. Esim. lempieläimeni on [x], koska sillä on [juuri ne ominaisuudet, joista työssä on hyötyä]. Asiakkaiden kanssa työskennellessä tarvitaan juuri tällaista osaamista. Harva koodarikaan pakertaa yksin komerossa enää nykypäivänä.

Nojaa. Olen itse ollut 25 vuotta työssä, jossa ollaan kaikenaikaa tekemisissä asiakkaiden ja muiden sidosryhmien kanssa, joten vuorovaikutus- ja viestintätaidot ovat varsin hiotuneet. Silti menen puihin näiden hr-tyttösten kanssa. Harvoin ne haastattelut mitenkään haastaa tai motivoi minua. Enemmänkin se on sellaista myötähäpeän kanssa sinnittelyä. Kuitenkin oma elanto pelissä tässä pelleilyssä, joten ottaa päähän ihan aiheesta.

N47

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Voisi kuvitella että rekrytoijalla olisi jonkinlaista pätevyyttä omaan työhönsä, mutta hyvin harvoin näin on. Ammattitaitoinen rekrytoija näkee suoraan CV:stä, onko hakija pätevä vai ei.

En ole rekrytoija mutta et voisi olla enempää väärässä. Haastattelun tarkoitus on selvittää onko henkilö sopiva tehtävään, onko hänellä ne taidot mitä CV:ssä väittää olevan ja ennen kaikkea onko motivaatiota haettavaan tehtävään.

Ap

Tarkoitatko, että vain ekstrovertti voi olla pätevä tehtävään ja motivoitunut työntekijä.

Etenkin hakija, joka osaa liioitella ja valehdella sujuvasti, on pätevä hakemaansa työhön?

Jos jännität haastattelussa, etkä saa sanottua asioita hienosti, unohdat juttuja jännityksen takia, niin et voi

Työurani aikana nähnyt juuri monta tällaista "iloista ja sosiaalista" työntekijää. Pari tällaista olen löytänyt nukkumasta kesken työpäivän, toinen nuori nainen kuorsasi istuen rulokaappia vasten , toinen nainen nukkui krapulaansa lattialla työpöytänsä alla. Molemmilla lisäksi huomattavan paljon sairaslomia, mutta hei, kivoja ihmisiä pomojensa mielestä!