Lue keskustelun säännöt.
Mieheen liittyen... Apua
22.09.2025 |
Alkuun: kliseet voi jättää sikseen. En itkeskele täällä miehen perään enkä tarvitse mitään kulunutta liibalaabaa, vaan konkreettisia asioita, neuvoja. Ainahan näihin tulee trollit huutelemaan, mutten jaksa välittää.
Miehen kanssa yritettiin saada suhdetta uuteen kukoistukseen erossaolon jälkeen. Kaikki meni (taas) hyvin niin kauan kunnes aloin vaatimaan vastauksia. Mies tietää minun olevan temperamenttinen, joten hän varoo sanojaan senkin takia. Ei pelkää minua, vaan tietää, että en usko hänen sanojaan (enää) ja siitä voi seurata mitä tahansa.
Olen moneen kertaan hyvin selkeästi kertonut miehelle, että tarvitsen avoimuutta. Hän kuvittelee (tai väittää) olevansa avoin, vaikka todellisuudessa joudun hampaat irvessä repimään hänestä tietoa erääseen asiaan liittyen ja siltikin minulle jää kymmenen epäselvää asiaa. Hän myös yrittää kääntää kaiken aina minuun. Oikeasti aina. Yksikään keskustelu ei etene sujuvasti, vaan kaikki on kuin hidastetussa filmissä, jossa yhden kysymyksen käsittelyyn menee tunti, ja sitten olen niin poikki että ne kymmenen muuta epäselvää asiaa jäävät taas roikkumaan.
Ota tämä ylimielisenä tai älä, mutta olen myös huomannut miehen kohtelevan minua kuin roskaa, koska hän ei ole tottunut minun näköisiin naisiin. Voin sanoa ihan suoraan olevani tyytyväinen ulkonäkööni, ja ihan syystä. Mies kehuu kauniiksi, mutta samalla yrittää painaa alas. Hän on epävarma ja tiedän sen. Mutta se, että hän kostaa huonommuuden tunteensa minulle, on vain ala-arvoisen törkeää.
Ilmoitin hänelle, ettei hän kuule minusta enää ikinä mitään. Tätä ennen olin moneen kertaan yrittänyt varoitella, että mittani alkaa täyttymään. Hän on parhaimmillaan oikein ihana mies, mutta sitten kun hän menee tuohon moodiin, hän vain jumittuu siihen. Minulla nuo moodit menevät ohi, hänellä ne vain jäävät päälle ties kuinka pitkäksi aikaa. Hän ei ota minua vakavasti. Ihan suoraan kirjoitti, ettei tämä toimi häneen. Katsotaan toimiiko, kun tulee kaksi viikkoa täyteen. Ehkä hän sitten havahtuu.
En tiedä mikä kysymykseni oli, mutta kysytään nyt että oletko sinä saanut tällaisen hankalan suhteen toimimaan? Parhaimmillaan kaikki on siis oikein ihanaa ja tulemme oikein hyvin toimeen, mutta vaikeat aiheet aiheuttavat tätä päiväkausien hampaiden kiristelyä ja vastausten kalastelua.
Kommentit (127)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tavallaan minulla ei ole syytä epäillä miehen sanoja, mutta ongelma on se, että hän kertoo kaiken niin hitaasti ja vaivalloisesti, etten enää tiedä mihin uskoa. Sujuva keskustelu on täysi mahdottomuus. Hän miettii vastauksiaan kamalan pitkään (ylipäätään kaikissa asioissa) ja minun täytyy repiä ja repiä tietoja, ja lopulta unohdan ne epäselväksi jääneet asiat, kun kaikki on niin helvetin hidasta ja vaatii jankutusta päivästä toiseen.
Sä et usko sen sanoja ja se haukkuu sua. Montako kertaa ajattelitte on/off suhdetta koittaa?
Punnitse, että onko sinun helpompi asua yksin vai tuollaisen dorkan kanssa. Ja laita vaikka takaraja sille, että sen pitää kakaista vastaus siihen mennessä tai muuten lähdet menee. Tee se 100%:n selväksi hänelle, ettet jaksa tuollaista venkoilua, että se on nyt sun ukosta kiinni, että miten se nyt handlaa teidän suhteenne tulevaisuuden.
Ei kukaan mies jaksa sinua pirttihirmua joka on koko ajan vaatimassa jotain vastauksia. Mies on onnellisempi ilman sinua koska olet selvästi vaikea ihminen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eikä mies tajua (tai esittää ettei tajua), että avoimuutta EI ole se, että asioista jauhetaan päivätolkulla ja siltikin toiselle jää tuhat ja sata epäselvää asiaa. Hermo menee.
Vierailija kirjoitti:
Ei kukaan mies jaksa sinua pirttihirmua joka on koko ajan vaatimassa jotain vastauksia. Mies on onnellisempi ilman sinua koska olet selvästi vaikea ihminen.
:D:D Sinulla ei ole pienintäkään käsitystä siitä miten paljon mies vaatii minulta ja jankuttaa asioista. Jos tässä jotain luottamusta yritetään saada aikaiseksi, niin joko se on täysin läpinäkyvä avoimuus tai ei mitään. Niin se vain menee.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Eikä mies tajua (tai esittää ettei tajua), että avoimuutta EI ole se, että asioista jauhetaan päivätolkulla ja siltikin toiselle jää tuhat ja sata epäselvää asiaa. Hermo menee.
Ei kannata kysellä tuhatta ja sataa asiaa päivässä.
Ap on just kuin mä mutta nainen. Olen oppinut että mun päässä viiraa tosi paljon ja jos teen jotain luovaa, niin muut säästyy siltä luovalta jutulta ja ajatuksen juoksulta. Siis se repii ne ihmiset rikki.
Toinen on että olen oppinut pitämään huuleni kiinni yhdessä ja en jauha ylimääräistä paskaa, koska pää on tosiaan täynnä ihan ihmeellistä pyörivää ja karusellimäistä paskaa, joka muuttaa väriä ja suuntaa sekä kuvioita kaiken aikaa.
Niin aika paha lähteä tulkitsemaan. Jos keskittyy vain olemaan ja juttelemaan peruasioita niiden läheisten ihmisten kanssa ja on enimmäkseen hiljaa sen 88% ajasta.
Sä et ap ole ihan terve, se sun pitää oppia olemaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei, en ole saanut toimimaan. Tuolla miehellä on adhd tai hän on narsisti. Tai molemmat. Ja sinun sekoamisesi koukuttaa hänet. Lopeta tuo draamallinen reagoiminen ja katso muuttuuko mikään. Hengitä siis hetki ensin ja reagoi rauhoittuneena ja asiallisesti. Todennäköisesti mies kyllästyy silloin, mutta pääset eroon.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Punnitse, että onko sinun helpompi asua yksin vai tuollaisen dorkan kanssa. Ja laita vaikka takaraja sille, että sen pitää kakaista vastaus siihen mennessä tai muuten lähdet menee. Tee se 100%:n selväksi hänelle, ettet jaksa tuollaista venkoilua, että se on nyt sun ukosta kiinni, että miten se nyt handlaa teidän suhteenne tulevaisuuden.
Emme asu yhdessä. Olen oikeastaan tehnyt jo selväksi, etten jaksa, koska olen nyt ollut pari päivää aivan hiljaa ja aion jatkaa siihen saakka, että hän pyytää anteeksi ja toteaa tehneensä väärin. Sitähän ei välttämättä tapahdu ikinä, mutta silloin en myöskään sano hänelle enää sanaakaan ikinä. Minä en harrasta mitään lapsellisia mykkäkouluja, vaan tämä hiljaisuuteni johtuu siitä, että jos hänelle yrittää puhua, mikään ei tule etenemään mihinkään. Hiljaisuus on ainoa vaihtoehto, jos haluan pitää pääni edes jotenkin kasassa.
Sellainen pullukka-ulina tähän kohtaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Aika yksinkertainen juttu. Ette vaan sovi toisillenne. Haluat sellaisia asioita, joita hän ei pysty antamaan ja sama toisinpäin. En uhraisi elämästäni enempää päiviä tuollaisen kanssa, sillä kyllä niitäkin on, joiden kanssa homma sujuu helposti. Ne ihanat hetket eivät paljoa auta, jos perusasiat on noin huonosti. Kummankin pitää uskoa ja ymmärtää, mitä toinen sanoi. Se on parisuhteen lähtökohta.
Vierailija kirjoitti:
Tavallaan minulla ei ole syytä epäillä miehen sanoja, mutta ongelma on se, että hän kertoo kaiken niin hitaasti ja vaivalloisesti, etten enää tiedä mihin uskoa. Sujuva keskustelu on täysi mahdottomuus. Hän miettii vastauksiaan kamalan pitkään (ylipäätään kaikissa asioissa) ja minun täytyy repiä ja repiä tietoja, ja lopulta unohdan ne epäselväksi jääneet asiat, kun kaikki on niin helvetin hidasta ja vaatii jankutusta päivästä toiseen.
"Ei pelkää minua, vaan tietää, että en usko hänen sanojaan (enää) ja siitä voi seurata mitä tahansa."
Ei ihme, ettei keskustelu ole sujuvaa miehen puolelta, vaan joutuu tarkasti miettimään, mitä sanoa. Katse peiliin.
Vierailija kirjoitti:
Ei, en ole saanut toimimaan. Tuolla miehellä on adhd tai hän on narsisti. Tai molemmat. Ja sinun sekoamisesi koukuttaa hänet. Lopeta tuo draamallinen reagoiminen ja katso muuttuuko mikään. Hengitä siis hetki ensin ja reagoi rauhoittuneena ja asiallisesti. Todennäköisesti mies kyllästyy silloin, mutta pääset eroon.
Miksi epäilet ADHD:tä? Kyllähän hänellä on ongelmia, sitä en kiellä.
Vierailija kirjoitti:
Pikkasin liian diippiä shittiä.
Mato hyppäs puikot edellä pehmeeseen ja upposi suuta myöten sinne jonnekin, mutta on sielä vielä.
Ja tulee kohta ja se sanoo, että tuola luola on madon luola, syvällä paskassa on sen madonreikä. ONKO KATOSSA REIKÄ, EIKÄ! REIKÄ EIKÄ! ONKO KATOSSA REIKÄ, EIKÄ!
"Miehen kanssa yritettiin saada suhdetta uuteen kukoistukseen erossaolon jälkeen. Kaikki meni (taas) hyvin niin kauan kunnes aloin vaatimaan vastauksia. Mies tietää minun olevan temperamenttinen, joten hän varoo sanojaan senkin takia. Ei pelkää minua, vaan tietää, että en usko hänen sanojaan (enää) ja siitä voi seurata mitä tahansa."
Tässähän se nyt olikin. "Olet temperamenttinen" eli mesoat ja meuhkaaat, eikä sinulle uskalla sanoa mitään kun "VAADIT vastauksia". Mistään ei tiedä, miten pahaksi helvetti taas tällä mesoamiskerralla menee. Parempi olla hiljaa.
Jaa mistäkö tiedän? Olen juuri viikko sitten, viiden vuoden yhdessäolon jälkeen, jättänyt naisystäväni, koska olen tyystin kyllästynyt siihen loputtomaan munankuorilla kävelemiseen, mikä hänen "temperamenttisuutensa" aiheuttaa. En jaksa loppuelämääni varoa joka ikistä sanaani, kun kaikki halutaan kääntää päälaelleen ja minua vastaan. Keksitään oma todellisuus ja sitten väitetään minua valehtelijaksi. Henkilönä, joka itse hakee enemmän sovintoa ja kompromisseja kuin konfliktia, tämä on äärettömän kuluttavaa.
Siinä sinulle rehellinen vastaus, yhtään mouhottamatta ja vääntämättä.
Jätä se sika