HS: Kotitalousopettajat hämmästyivät - yleistä keittiövälinettä ei osata käyttää

Vierailija kirjoitti:

Eiköhän tähän ole syynä Saarioisten "äidit", joiden tekemää ruokaa oikeat äidit tarjoavat lapsilleen, kiireisiä kun ovat. Ja pakasteita. Ja pikaruokaa.

Harvat enää tekee ruokaa kotona alusta loppuun tuoreista aineista, ei edes kasvissyöjät, jotka ennen karttoivat eineksiä.

Jos äidit on niin kiireisiä, etteivät ehdi valmistaa ruokaa (tai kenties tekevät ruuan nopeasti yksin ilman lapsia), pitäisikö syyttävä silmä kohdistaa kuitenkin lasten isiin? Minä teen hyvin harvoin ruokaa, koska en töiden ja kotitöiden ja muiden velvollisuuksien jälkeen ehdi tai jaksa, siksi ruuan tekee yleensä mies, tai meidän teini-ikäiset pojat, jotka mies on opettanut kokkaamaan. Minä leivoin ja kokkasin heidän kanssaan aktiivisesti kotiäitivuosina, mutta en sen jälkeen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Toisaalta sinähän olet siellä sitä varten,että heitä opetat. Lapsilla on kotona erilaiset valmiudet moneen muuhunkin asiaan.

oon itse kotitalousopettaja ja inhottaa heittää kollegoita bussin alle, mutta olen siinä samaa mieltä että sinne kotitaloustunnille näitä asioita tullaan oppimaan ja niiden opettaminen on kotitalousopettajan työtä. Se, ettei seiskaluokkainen tiedä että jauheliha paistetaan pannulla, ei mielestäni ole mitenkään erikoista, sillä hän vasta opettelee ja köksäntunneilla pyöritään aika perusasioiden äärellä. Jos opettaja ei jaksa opettaa perusasioita, ehkä kannattaa siirtyä vaikka amikseen kokkilinjalle opettajaksi, jossa opetelellaan vähän haastavampia asioita.

 

vähän sama että potilaan pitäisi tulla lääkärille murtunut käsi valmiiksi kipsattuna, vaikka lääkärin s

Valittavathan ne matematiikkaakin opettavat, että oppilaat eivät lue ohjeita, kuuntele opetusta tai ymmärrä, että tuotoksen tulee olla tietynlainen, jotta se hyväksytään. Pelkkä vastaus ei aina riitä ja jos vastaukseen liittyy jonkin määre tyyliin metri tai minuutti, niin sekin tulee osata vastaukseen liittää.

Kotitaloudessa ei ole tarkoituksena opettaa gramman ja kilogramman eroa, ne opittiin jo jossain vaiheessa ala-astetta. Silti kotitaloudessa joudutaan tätä dilemmaa jatkuvasti pohtimaan: oikeastiko kakkuun tarvitaan 3 paketillista rasvaa vai riittäisikö sittenkin reseptissä ilmoitettu määrä 300 g. Oppilaiden osaaminen on tällä tasolla ja nyt siis edellytät, että kotitalousopettaja ryhtyy käymään läpi myös matematiikan oppimäärää.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Wolttivanhemmat eivät kokkaa.

Laitapa joku vanhempi henkilö tilaamaan ruokaa. En usko että onnistuisi. Silti heitä ei haukuta osaamattomiksi vaikka he eivät osaa tehdä arkipäivän asioita.

Ei tarvii. Osaan tehdä ruokani, eikä minun tarvitse esitellä niitä somessa. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Opettaisivat lapsille kuinka ravintoloissa käyttäydytään ja kuinka sieltä tilataan ruokaa. Mutta ei, opetetaan kuorimaveitsiä yms. turhaa.

Tämä on totta. Onko paikalla kotitalousopettajaa? Miksi opetussuunnitelmat eivät muutu maailman mukana? 

Mietipä hetki, kuka ja missä tekee opetussuunnitelmat. Sen verran autan, että yksittäisen koulun yksittäinen opettaja ei niitä tee.

Tiedän kyllä, mutta opettajalla on minua paremmat tiedot miksi näin on. Siksi minä heiltä asiaa kyselenkin. Todennäköisemmin täällä on paikalla opettajia kuin opetushallituksen edustajia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Wolttivanhemmat eivät kokkaa.

Laitapa joku vanhempi henkilö tilaamaan ruokaa. En usko että onnistuisi. Silti heitä ei haukuta osaamattomiksi vaikka he eivät osaa tehdä arkipäivän asioita.

 

Ei tarvii. Osaan tehdä ruokani, eikä minun tarvitse esitellä niitä somessa. 

Jokainen lukutaitoinen osaa käyttää appeja.

Vierailija kirjoitti:

Olin kotitaloustunneilla 80-luvulla.

Osa osasi, osa ei tiennyt mistään mitään. Lähinnä tytöt tiesi (ei kaikki), pojista ei kukaan tiennyt keittiöhommista yhtään mitään (koettiin noloksi). Keittiöhommathan olivat silloin vielä vain  naisille kuuluvia. Tytöille äidit opetti, pojille taas ei.

Tytöt teki kiltisti ohjeen mukaan, pojat sähläsi. 

Ei mitään uutta auringon alla.

Itsellä aivan toinen kokemus. Olin yläasteella vuodet 79-82. Ihan yhtä hyvin sujui pojillakin ja sen lisäksi muistan että näillä tunneilla oli aina tytöillä ja pojilla hauskaa ja kivaa. Samoin koko suvussani myös miehet on kaikki osanneet laittaa ruokaa ja taidot on opittu ihan vaan sillä että on nähty kun kotona laitetaan ruokaa..

"Totta kai näin on, että siellä opitaan. Mutta olen itse äidinkielen opettaja, ja kouluni käsityönopettaja ja kuvisope puhuvat ihan samaa asiaa kuin tuo kotitalousope: teineillä perustaidot kateissa, ihan saksien käytöstä lähtien. Kuvisope sanoi, että nykyajan nuoret tekee alkeellisempia töitä kuin aiemmat vuosikerrat. Itse huomasin saman nuorten lauseenrakennuksessa kirjoittamisen tunneilla. Lukemisen hyytymisestä en viitsi edes puhua. Se kyllä voi vaikuttaa myös reseptien lukemiseen."

No nyt kyllä olisi syytä sen laadukkaan varhaiskasvatuksen ja 6-vuotisen alakoulun opettajakollegoidesi katsoa peiliin, koska saksien käyttöä opetellaan muutaman vuoden iästä alkaen, samoin piirtämistä, lukemisen alkeita eskarista alkaen, ehkä jo aiemminkin. Mikä siellä meni pieleen?

Vanhempien työpäivät ovat yleensä n. 8 h + työmatkat, minkä ajan lapset viettävät yliopistokoulutettujen varhaiskasvatuksen opettajien kanssa viisi päivää viikossa. Vieläkö vanhempien pitäisi omien töidensä päälle opettaa lapset leikkaamaan saksilla, käyttämään värikyniä ja mahdollisesti myös lukemaan? Mihin ne teidän työpäivät kuluu? 

Mutta ennenkuin ehdit: itse kasvatin esikoiseni eskari-ikään asti kotona, nuoremmat sisarukset lähes eskarilaisiksi. Heillä oli monet taidot hallussa ennen kouluun/päiväkotiin siirtymistä alkaen kengännauhojen sitomisesta lukutaitoon ja paljon siltä väliltä, jopa se kuorimaveitsen käyttö. 

Ja hei, minä olen vain tällainen tavis amisduunari! Hoitakaa tekin työnne!

Nykyään on hyvin yleistä, että lapset siirtyy kouluun lukutaitoisina, omassa lapsuudessani kasarilla ei juuri kukaan. Ja enpä muista, että kenenkään ystävän kotona vanhemmat olisivat harjoittaneet lastensa kuvaamataidon taitoja, päivähoidossa ja koulussa niitä opeteltiin. Koulun jälkeen juostiin pitkin pihoja ja metsiä. Kirjoitus- ja lukutaitoa, virkkausta, villasukan kantapäätä, sahaamista ja naulaamista opeteltiin koulussa. Enemmän taitaa nykyvanhemmat lapsiinsa panostaa kuin mitä meidän kasarilasten vanhemmat, joiden lapset ovat nyt peruskoulussa.

Eikä ollut meidän lapsilla tabletteja, ennenkuin ne lyötiin ekalla koulussa käteen, että se siitäkin. 

Samaan aikaan meidän kunnan peruskoulussa erään oppilaan kukko valmistettiin pataan ja ruokapöytään. Joka vuosi on yksi luokka myös hirvimetsällä. Ketään ei ällötä, kukaan ei oksenna tai kenenkään tunteita loukata.

Mitä järkeä tai edes tarveta on palkata esim.  kotitalousopettajia peruskouluihin, jos opettajat kuvittelevat vanhempien tekevän kotona opettajan työt. Sama ilmiö myös päiväkodeissa. Ja nämä ovat viestejä poliittisille päättäjille, mistä kunnat tulevaisuudessa voisi säästää. 

Ja mistä tulee tämä jatkuva opettajien valitus tällä palstalla ja jatkuva vanhempien syyllistäminen, jos ei oppilaista, sitten lasten antamista lahjoista. 

Ihan sama, jos lääkärit kirjoitteli HS mielipidepalstalle, miksi potilaat eivät kipsaa käsiään tai ompele haavojaan tai paikkaa hampaitaan tai opeta lapsilleen, kun ne eivät ole rakettitiedettä. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Oonko ainoa joka on kyllästynyt tähän nykynuorison parjaamiseen. Jos ette ole sattuneet huomaamaan, myös maailma on muuttunut ympärillämme. Harva käy enää kyläilemässä toistensa luona ja moni tekee illalliseksi jotain nopeaa ja helppoa. Toki ymmärrän, että kotitaloudessa oppii aterioita tehdessä laaja-alaisia taitoja, jotka ovat hyödyksi myös muussa elämässä (silmä-käsi -koordinaatio, kokonaisuuksien koordinointi ja hallinta, ryhmätyöskentely jne.) mutta jotenkin tuo ainainen purnaaminen ärsyttää. Ymmärrän sen, että halutaan vaalia perinteitä, eikä kaikesta tarvitsekaan luopua, mutta sellaisten asioiden vaatiminen, joilla ei ole virkaa tänä päivänä, on vain turhaa.

esim. Miksi opiskelijan tarvitsee tietää mikä on graham -jauho, kun sen voi tarkistaa googlesta tai kysyä chatGPT:stä. Uskallan väittää, että graham -jauhoja on todella harvalla suomalaisella kotitaloudella kaapiss

Eiköhän kritiikki kohdistu enemmän koululaisten vanhempiin. Vanhempien kuuluu opettaa lapsille perusasioita. Koulussa tietoja täydennetään, mutta jotain pitää osata jo valmiiksi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Toisaalta sinähän olet siellä sitä varten,että heitä opetat. Lapsilla on kotona erilaiset valmiudet moneen muuhunkin asiaan.

oon itse kotitalousopettaja ja inhottaa heittää kollegoita bussin alle, mutta olen siinä samaa mieltä että sinne kotitaloustunnille näitä asioita tullaan oppimaan ja niiden opettaminen on kotitalousopettajan työtä. Se, ettei seiskaluokkainen tiedä että jauheliha paistetaan pannulla, ei mielestäni ole mitenkään erikoista, sillä hän vasta opettelee ja köksäntunneilla pyöritään aika perusasioiden äärellä. Jos opettaja ei jaksa opettaa perusasioita, ehkä kannattaa siirtyä vaikka amikseen kokkilinjalle opettajaksi, jossa opetelellaan vähän haastavampia asioita.

 

vähän sama että potilaan pitäisi tulla lääkärille murtu

Valittavathan ne matematiikkaakin opettavat, että oppilaat eivät lue ohjeita, kuuntele opetusta tai ymmärrä, että tuotoksen tulee olla tietynlainen, jotta se hyväksytään. Pelkkä vastaus ei aina riitä ja jos vastaukseen liittyy jonkin määre tyyliin metri tai minuutti, niin sekin tulee osata vastaukseen liittää.

Kotitaloudessa ei ole tarkoituksena opettaa gramman ja kilogramman eroa, ne opittiin jo jossain vaiheessa ala-astetta. Silti kotitaloudessa joudutaan tätä dilemmaa jatkuvasti pohtimaan: oikeastiko kakkuun tarvitaan 3 paketillista rasvaa vai riittäisikö sittenkin reseptissä ilmoitettu määrä 300 g. Oppilaiden osaaminen on tällä tasolla ja nyt siis edellytät, että kotitalousopettaja ryhtyy käymään läpi myös matematiikan oppimäärää.

Tämä minua on ihmetyttänyt aina. Miksei pelkkä oikea vastaus ei kelpaa? Minullakin on ollut aina vaikeuksia selvittää laskuissa kuinka vastauksen sain, vaikka vastaus on oikein. En ole sitä oppinut koskaan. T:M53v

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Toisaalta sinähän olet siellä sitä varten,että heitä opetat. Lapsilla on kotona erilaiset valmiudet moneen muuhunkin asiaan.

Se vaan ei ole kauhean järkevää että pitää opettaa niin perusjuttuja ettei ehditäkään kokata tms. 

Toivottavasti et ole kotitalousopettaja, sillä kokkaamisessa tärkeintä ovat nimenomaan ne perusjutut. 

Mistä muualta koululainen saa selville esimerkiksi grahamjauhot ja miten ne poikkeavat puolikarkeista tai karkeista vehnäjauhoista, hiivaleipäjauhoista ja pizzajauhoista? Entiseen aikaan koulussa oli laulukokeet, vaikka ei ollut laulun opetusta. Ei kotitalous voi olla sitä samaa, että pitäisi tietää, vaikka ei opeteta.

Toisaalta, onko 7-luokkalaisen edes tarpeellista tietää grahamjauhojen

En viitannut siihen vaan näihin ettei ole koskaan tiskannut tai koskaan pitänyt kädessään kuorimaveistä tai rättiä.

Ehkä voisi olla tasoryhmät, toiset aloittaa välineiden nimeämisestä, toiset jostain muusta. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olin kotitaloustunneilla 80-luvulla.

Osa osasi, osa ei tiennyt mistään mitään. Lähinnä tytöt tiesi (ei kaikki), pojista ei kukaan tiennyt keittiöhommista yhtään mitään (koettiin noloksi). Keittiöhommathan olivat silloin vielä vain  naisille kuuluvia. Tytöille äidit opetti, pojille taas ei.

Tytöt teki kiltisti ohjeen mukaan, pojat sähläsi. 

Ei mitään uutta auringon alla.

Itsellä aivan toinen kokemus. Olin yläasteella vuodet 79-82. Ihan yhtä hyvin sujui pojillakin ja sen lisäksi muistan että näillä tunneilla oli aina tytöillä ja pojilla hauskaa ja kivaa. Samoin koko suvussani myös miehet on kaikki osanneet laittaa ruokaa ja taidot on opittu ihan vaan sillä että on nähty kun kotona laitetaan ruokaa..

Tämä on paikkakuntakohtaista. Meillä taas pojat eivät osanneet tai eivät halunneet tunnustaa osaavansa. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Toisaalta sinähän olet siellä sitä varten,että heitä opetat. Lapsilla on kotona erilaiset valmiudet moneen muuhunkin asiaan.

oon itse kotitalousopettaja ja inhottaa heittää kollegoita bussin alle, mutta olen siinä samaa mieltä että sinne kotitaloustunnille näitä asioita tullaan oppimaan ja niiden opettaminen on kotitalousopettajan työtä. Se, ettei seiskaluokkainen tiedä että jauheliha paistetaan pannulla, ei mielestäni ole mitenkään erikoista, sillä hän vasta opettelee ja köksäntunneilla pyöritään aika perusasioiden äärellä. Jos opettaja ei jaksa opettaa perusasioita, ehkä kannattaa siirtyä vaikka amikseen kokkilinjalle opettajaksi, jossa opetelellaan vähän haastavampia asioita.

 

vähän sama että potilaan pitäisi tulla lääkärille murtunut käsi valmiiksi kipsattuna, vaikka lääkärin se käsi pitäisi kipsata.

Melkein pitää tullakin, niin osaamatonta on tälläkin alalla. Reiteni murtui, ei ihan avomurtumaa, mutta kunnon kohouma oli reidessä! Ei kun kotiin ja kehotus tulla uudestaan, mikäli vielä kipuaa. Tuli hankala tilanne, 7 kk sairaslomaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mun lapset tietää ja osaa, mutta siitä huolimatta, mitä nillitystä kotitalousopeilta??? Eikö teille just siitä makseta, että te opetatte?

Onko muuten kukaan koskaan kuullut mukavasta kotitalousopesta? Oma ope ysärillä oli niuho, samoin miehen ope aivan eri paikkakunnalla ja niin on myös nyt omien nuorten. 

Meillä opettaja niuhotti ihan pienistä asioista: multaisin sormin ei saa vaivata taikinaa, samalla rätillä ei saa pestä hellaa ja tiskiallasta, jos leikkaa ensin kanaa, niin ei saa samalla veitsellä leikata kurkkua jne.

Olipa kamala opettaja. Sinäkin olisit varmaan halunnut salmonellatartunnan tai ruokamyrkytyksen?

Olen yli 50-vuotias enkä osaa käyttää kuorimaveistä. Voin kertoa, ettei äitinikään olisi osannut. Anopin perintönä keittiön laatikossa on kuorimaveitsi, mutten muista hänenkään sitä käyttäneen. Olemme kaikki käyttäneet kuorimiseen veistä, jota kotitalousopettaja varmaan nimittäisi hedelmäveitseksi. Myönnän, etteivät lapsenikaan osaa käyttää kuorimaveistä, mutta epäilen osaako kotitalousopettaja nylkeä, suolistaa, paloitella ja valmistaa ruoaksi esim. rusakon kuten lapseni. Molemmilla on enemmän kodinkoneita ja erikoisvälineitä kuin minulla. Siinä missä minä käytän perinteisiä reseptejä nuoriso kokkaa kansainvälisesti, vaikka korealaisen reseptin mukaan.

Vierailija kirjoitti:

hs-lehden tuntien ongelma koskee vain S2-oppilaita

Todennäköisesti ongelma koskee näitä "omiakin" oppilaita. Pari vuotta sitten oli kohua, kun opettajat kertoivat, että suomenkieliset 13-vuotiaat oppilaat eivät tunne tavallisia arkikielen sanoja. Jonkun perheen äiti kertoi kohun aikana mediassa, että heidän perheessään sen ikäinen lapsi kysyi joidenkin sanojen merkitystä. Sekin oli suomalainen ja suomenkielinen perhe. Kun ei enää lueta kirjoja, jolloin sanavarasto jää pieneksi verrattuna paljon lukeviin ihmisiin.

En kanna huolta aiheesta. Jos vanhemmat ovat niin tyhjäpäitä, etteivät opeta lapsilleen normaaleja elämäntaitoja, ihan sama. Sittenhän elävät eineksillä. Elämä on täynnä valintoja, jos ei ymmärrä terveellisen ruoan tärkeyttä, ei ymmärrä varmaan paljon muutakaan. Omat lapseni on kotona kasvatettu hyvin, koulusta saavat lisää oppia. Heillä menee hyvin.

Vierailija kirjoitti:

Toisaalta sinähän olet siellä sitä varten,että heitä opetat. Lapsilla on kotona erilaiset valmiudet moneen muuhunkin asiaan.

Vasemmisto on keskittynyt kehitysmaalaisten oikeuksien miettimiseen. Tämä on seuraus.

Vierailija kirjoitti:

Kaffebulla kirjoitti:

Mitäs lottoatte, miten paljon tietyistä kulttuureista tulevilta pojilta odotetaan näitä juttuja kotona?

Kodista en tiedä, mutta jotenkin kummassa esimerkiksi kaikkien karvakäsipizzerioiden työntekijät ovat jotenkin kummassa suurimmaksi osaksi ellei lähes täysin miehiä.

Silloin saa olla itse pomona. Ei tarvitse totella vieraan ihmisen (ja vielä länsimaisen ihmisen) käskyjä, mikä näyttäisi olevan tälle ryhmälle vaikeaa. Ilman muuta löytyy poikkeuksia tähän väittämääni, kunnioitusta heille.