HS: Kotitalousopettajat hämmästyivät - yleistä keittiövälinettä ei osata käyttää

Vierailija kirjoitti:

Suomessa on  sellainen varhaiskasvattajat ja opettajat, jotka eivät enää pysty tarjoamaan lapsille perusjuttuja ja riittävää opetusta, mitä vanhemmat ovat tähän saakka tottuneen saamaan ja saaneet  keskittyä työuraansa, erityisesti 90-luvulle  ja 2000-luvun saakka, jolloin opettajissa ja varhaiskasvattajissa oli kovan luokan ammattilaisia suuri joukko eli suuret ikäluokat, jotka jäivät kerta rytinällä eläkkeelle. 

Niin kuin tässäkin keskustelussa opettajat olettavat, kuinka monet asiat vanhemmat opettavat kotona lapselle ja koulusta on tehty paikka, jossa käydään tekemässä vain  "työnäyte" tai koe. Monessa perheessä nykyään illat menevät jo yhden lapsen kanssa läksyjen ja tehtävien tekoon, niin paljon monessa koulussa niitä nykyään annetaan. Tilanne on haasteellinen, jos useampi lapsi ja vanhemmilla esim. vuorotyö.

Suomessa työelämä on suunniteltu, myös naisilla kokopäivätyöhän. Työssä ollaan

Hyvin totuudenmukainen on kuvauksesi perheiden arjesta. Minä en vaan jaksa uskoa, että vika opettajissakaan olisi. Ennemmin kyse on siitä, että luokat ovat niin täynnä kaikenkirjavia oppilaita, jotka eivät välttämättä osaa kieltäkään. Sitten muita haastellisia oppilaita lisäksi, jotka ennen olivat tarkkiksella. Siihen päälle ne hyvät oppilaat, jotka tarvisivat haastetta enemmän. Nyt mennään heikoimpien mukaan ja taso laskee. Tämäkin toki riippuu alueesta.  Edelleen on hyvätasoisia kouluja.  Mahdotonta selvitä opettajan  kaiken erilaisuuden kanssa. Ennen porukka oli lähtökohdiltaan tasapäisempää. Rahaa oli kouluissa käytössä myös enemmän. Vanhemmuuden normit ovat paljon korkeammalla kuin ennen. Hyvä lapsuus kärjistäen normitetaan nykyisin niin, että perheellä  on omakotitalo, piha, vähintään yksi auto, lapset harrastavat pienestä pitäen, päästään vähintään  kerran vuodessa ulkomaille, vanhemmilta vaaditaan läsnäoloa kotona ja mukanaoloa harrastuksissa, kouluasioissa, hammaslääkäreissä jne. 

Ap kirjoitus oli vastenmielinen ja ylemmyydentuntoinen. Ajatteletko, että perheiden lapset tekevät kotona ruuankin vielä, kun yläkoululaiset ovat koulussa pitkälle iltapäivään. Pitää tehdä myös läksyt ja lukea kokeisiin. Oppiaineitakin parisenkymmentä kaikkiaan. Sitten harrastukset ym. Ja tämänikäiset nuoret tarvivat myös lepoa, aikaa olla kavereiden kanssa, hoitaa hygienian, ruokailut ym. Sen takia on Suomen kouluissa oppiaine kotitalous, jossa opitaan ruuanlaiton alkeet ym kotitalousasioita. Ja kun alkeet on opittu, jokainen täysjärkinen oppii esim. kokkaamaan itsenäistyttyään. Niin hankalasta asiasta ei ole kyse. Netti lisäksi pursuaa ohjeita ja tekoälyltäkun voi kysyä.

Paistinpannu, kuorimaveitsi. Melko alkeellisia asioita joutuvat köksänmaikat opettamaan. Pitäs varmaan peruskouluun laittaa muutama vuosi lisää, kun muutkin asiat ovat outoja, laskeminen ja lukeminen.

Vierailija kirjoitti:

Ap kirjoitus oli vastenmielinen ja ylemmyydentuntoinen. Ajatteletko, että perheiden lapset tekevät kotona ruuankin vielä, kun yläkoululaiset ovat koulussa pitkälle iltapäivään. Pitää tehdä myös läksyt ja lukea kokeisiin. Oppiaineitakin parisenkymmentä kaikkiaan. Sitten harrastukset ym. Ja tämänikäiset nuoret tarvivat myös lepoa, aikaa olla kavereiden kanssa, hoitaa hygienian, ruokailut ym. Sen takia on Suomen kouluissa oppiaine kotitalous, jossa opitaan ruuanlaiton alkeet ym kotitalousasioita. Ja kun alkeet on opittu, jokainen täysjärkinen oppii esim. kokkaamaan itsenäistyttyään. Niin hankalasta asiasta ei ole kyse. Netti lisäksi pursuaa ohjeita ja tekoälyltäkun voi kysyä.

Mites viikonloput yhdessä isin ja äidin kanssa, sekä lomalla? Kyllä siinä aikaa jää yhdessä tekemiseen, jos perheessä halua riittää.

Lol, teinit on niin tyhmiä

Muistan kouluajoilta kotsan tunneilta.

Yks poika laittoi aina desin fairya, kun astioita piti pestä käsin. Kun Tehtti laskiaspullia, niin yks jätkä vispasi sitä kermaa tyyliin minuutin ja lusikoi sen kerman pullien väliin ja se valui pitkin pöytiä. Yks paistoi jauhelihaa pannulla niin, ettei pilkkonut sitä juuri lainkaan, vaan pannulla oli sellaisia lihapullan kokosia jauheliha möykkyjä.

Ja vaikka mitä muuta...

Kuorimaveitsen käyttö on hyvin yksinkertainen taito. Oppii ensimmäisellä kotitaloudrn tunnilla, jos vaikka kuoritaan vähän enemmän perunaa. Samoin paistinpannun käyttö. Opettajan tehtävä on opettaa. Kaikissa perheissä ei käytetä perunaa enää niin paljon raaka-aineena myöskään. 

Vierailija kirjoitti:

Kuorimaveitsen käyttö on hyvin yksinkertainen taito. Oppii ensimmäisellä kotitaloudrn tunnilla, jos vaikka kuoritaan vähän enemmän perunaa. Samoin paistinpannun käyttö. Opettajan tehtävä on opettaa. Kaikissa perheissä ei käytetä perunaa enää niin paljon raaka-aineena myöskään. 

Eikä porkkanaa, eikä omenia kuorita.

Luulen, että ongelma on lähinnä mmuutto-lähtöisissä perheissä joissa ei ole totuttu syömään perunaa ollenkaan 

Moniko on lukenut kotitalouden opetussuunnitelmaa? Ei siellä ole (vaikka kovin moni niin tuntuu olettavan) sanaakaan siitä, että oppilaille pitäisi opettaa kuorimaveitsen käyttöä tai ruuanlaiton perusteita. Ehei, opetussuunnitelmassa lähdetään siitä, että perustaidot ovat jo hallussa, tunneilla keskitytään esimerkiksi ympäristöasioihin, suunnitelmallisuuteen, uusien työtapojen kokeiluun, kestävään kehitykseen, perinteiden siirtämiseen ja taloudelliseen ajatteluun. Vuorovaikutus sekä toimiminen ryhmässä ovat tärkeitä asioita, ei porkkanan oikeaoppinen pilkkominen.

Joten kaikki te, joiden mielestä kotitalousopettaja on laiska, koska olettaa, että kotona on opittu edes jotain taitoja: hän toimii vain opetussuunnitelman perusteiden mukaisesti. Oletusarvoisesti jokaisen lapsen kotona siivotaan, joten kotitaloustunnilla ei opeteta, että tämä on rikkalapio. Sen sijaan keskustellaan siitä, miten koti pysyisi helposti siistinä ilman, että tehdään suursiivous kaksi kertaa vuodessa.

Vierailija kirjoitti:

Moniko on lukenut kotitalouden opetussuunnitelmaa? Ei siellä ole (vaikka kovin moni niin tuntuu olettavan) sanaakaan siitä, että oppilaille pitäisi opettaa kuorimaveitsen käyttöä tai ruuanlaiton perusteita. Ehei, opetussuunnitelmassa lähdetään siitä, että perustaidot ovat jo hallussa, tunneilla keskitytään esimerkiksi ympäristöasioihin, suunnitelmallisuuteen, uusien työtapojen kokeiluun, kestävään kehitykseen, perinteiden siirtämiseen ja taloudelliseen ajatteluun. Vuorovaikutus sekä toimiminen ryhmässä ovat tärkeitä asioita, ei porkkanan oikeaoppinen pilkkominen.

Joten kaikki te, joiden mielestä kotitalousopettaja on laiska, koska olettaa, että kotona on opittu edes jotain taitoja: hän toimii vain opetussuunnitelman perusteiden mukaisesti. Oletusarvoisesti jokaisen lapsen kotona siivotaan, joten kotitaloustunnilla ei opeteta, että tämä on rikkalapio. Sen sijaan keskustellaan siitä, miten koti pysyisi helposti siistinä ilman, että tehdää

Teidän tulee opettaa niiden lasten vanhemmille ensin ne perustaidot. (sarc.)

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

hs-lehden tuntien ongelma koskee vain S2-oppilaita

 

Todennäköisesti ongelma koskee näitä "omiakin" oppilaita. Pari vuotta sitten oli kohua, kun opettajat kertoivat, että suomenkieliset 13-vuotiaat oppilaat eivät tunne tavallisia arkikielen sanoja. Jonkun perheen äiti kertoi kohun aikana mediassa, että heidän perheessään sen ikäinen lapsi kysyi joidenkin sanojen merkitystä. Sekin oli suomalainen ja suomenkielinen perhe. Kun ei enää lueta kirjoja, jolloin sanavarasto jää pieneksi verrattuna paljon lukeviin ihmisiin.

Mistä sanoista on kyse? Onko kyse vaikka sanasta jylhä? 

En ole tuo jota kommentoit, mutta kuulin äsken noin 13-vuotiaiden poikien keskustelua. Toinen sanoi toiselle jostain paikasta: "siellä oli romanssi...ei kun remontti." Oli aika liikuttavaa. :)

Mua jotenkin kyllästyttää tää lasten uusavuttomuuden selittely sillä, että kun arki on niin kiireistä nykyään. Kun ei se loppupeleissä edes ole ellei siitä tee. Teen viikonloppuisin pari eri ruokaa isompana satsina joita sitten syödään arkena. Päiväkoti-ikäiset lapset osallistuu tähän touhuun omien kykyjensä mukaan. Näin arki-illoista on jo yksi iso homma pois kun ei tartte kuin lämmittää ruoka. Suurimmalla osalla vaan kännykkä on hirveä aikasyöppö ja sen takia se aika muka ei riitä. 

Meillä viikonloppuisin leivottiin. Lapset olivat viikko viikko ja perjantaisin vaihto.

Usein perjantaisin leivottiin sämpylöotä, la pullaa, pizzaa ja tehtiin makaronilaatikkoa.

Tein ruuan arkisin ja lapset istui keittiön pöydän äärellä ja teki kotitehtäviä. Kummatkin lapset osaavat vaikka mitä. Kuopus oli 15, kun isänsä kohtasi viimeisimmän ex vaimonsa. 

Paikka oli ihanteellinen , missä tämä nykyinen ex asui ja kuopus muutti nopeasti isänsä kanssa sinne.

Kuopus sai mopon ja liikkui itsenäisesti. Oli uusi isän tyttöystävä ollut ihmeissään, kun olivat tulleet töistä kotiin perjantaina ja pöytä oli koreana.

Olen ollut kova laittamaan tarpeetonta kiertoon ja 2 x vuodessa käydään koko koti läpi, joka kk sen kk osuus. Kun esikoinen muutti tyttöystävänså kanssa yhteen, ei siellä,oltu moists tehty. Kuopus oli ilmoittanut ei tarvitse enempää vastteita jne ja nytkin voisi karsia. Tulevat appivanhemmat ovat pari krt kuulemma olleet vakuuttuneita esikoisen nopeasn otteeseen. Jos työ pitää tehdä, se tehdään eikä mietitä

Vierailija kirjoitti:

Mua jotenkin kyllästyttää tää lasten uusavuttomuuden selittely sillä, että kun arki on niin kiireistä nykyään. Kun ei se loppupeleissä edes ole ellei siitä tee. Teen viikonloppuisin pari eri ruokaa isompana satsina joita sitten syödään arkena. Päiväkoti-ikäiset lapset osallistuu tähän touhuun omien kykyjensä mukaan. Näin arki-illoista on jo yksi iso homma pois kun ei tartte kuin lämmittää ruoka. Suurimmalla osalla vaan kännykkä on hirveä aikasyöppö ja sen takia se aika muka ei riitä. 

Ja jokaisen tyttö, tai poika on kiikutettava harkkoihin.

Sanon vaan että vaalikaa ihmeessä niitä kotitalousoppeja. Kiva aine se oli peruskoulussakin nollarilla, ja valtavasti pohjahyötyä erityisesti meille ketkä jatkoivat kokki- tai ravintola-alojen opintoihin. Koko loppuelämä on helpompi ja halvempikin kun osaa itse tehdä mieleistä! En ole woltannut koskaan vaikkei minusta mitään  huippukokkia tullutkaan, pojat nurisi köksän tunneilla perunan kuorimisesta ja sämpylän leipomisesta, mutta varmasti ovat aikuisena niitä perustaitojaan tarvinneet.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Joo, yksi partionohjaaja sanoi että tuottaa toisinaan ongelmia metsäretkillä kun lapset ei enää tiedä miten metsässä voi käydä pissalla. Odottavat että joka paikassa on vähintään joku huussi. Tosin sellainenkin tuottaa osalle ihmetystä.

Opettakaa lapset käymään puskapissalla! 

Ja siis tuo on sellainen juttu ettei ole niin mukava vieraita lapsia opettaa pissaamaan! Vanhempien hommaa. 

Kannattaa opettaa pienenä.

Oma tyttöni jännitti hirveästi sitä maastossa pissaamista. Varmaan pelkäämättä uskalsi tehdä sen vasta vuoden päästä siitä, kun ensimmäisiä kertoja harjoiteltiin 2-3-vuotiaana. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Toisaalta sinähän olet siellä sitä varten,että heitä opetat. Lapsilla on kotona erilaiset valmiudet moneen muuhunkin asiaan.

oon itse kotitalousopettaja ja inhottaa heittää kollegoita bussin alle, mutta olen siinä samaa mieltä että sinne kotitaloustunnille näitä asioita tullaan oppimaan ja niiden opettaminen on kotitalousopettajan työtä. Se, ettei seiskaluokkainen tiedä että jauheliha paistetaan pannulla, ei mielestäni ole mitenkään erikoista, sillä hän vasta opettelee ja köksäntunneilla pyöritään aika perusasioiden äärellä. Jos opettaja ei jaksa opettaa perusasioita, ehkä kannattaa siirtyä vaikka amikseen kokkilinjalle opettajaksi, jossa opetelellaan vähän haastavampia asioita.

 

vähän sama että potilaan pitäisi tulla lääkärille murtu

Jos ei ole kymmenien vaihtoehtojen joukosta erilaisia leipiä koskaan ostettu grahamleipää, niin mistä tietäisi niistä jauhoistakaan?

Silloin kun miä olin pieni, ei leipälaatuja ollut kovinkaan paljon, ja silloin grahamleipää vielä syötiin, nykyään se on vain yksi paahtoleipä jota aika harva valitsee. Meillä tosin sattumalta pojat juuri valitsi sen, mutta jos olisivat kysyneet, että mitä graham tarkoittaa, en olisi osannut vastata. Varmasti olen joskus koulussa kuullut, mutta ei ole jäänyt mieleen vaikka hyviä numeroita sain köksässä.

N50

Vierailija kirjoitti:

Ongelmana on se, että kotitaloudessa ei ole tarkoitus lähteä alle nollatasosta eli tavallisten työvälineiden tunnistamisesta. Oletetaan, että kotona laitetaan edes joskus ruokaa.

Serkkuni on opettanut kotitaloussa yli 20 vuotta ja kertoi viime kesänä, että töitä aloittaessaan saattoi laittaa työtehtäväksi porkkanaraasteen ja ainoa asia, jota yhdessä pohdittiin, oli raastimen valinta. Nyt lähdetään siitä, että tunnistetaan porkkana ja se, että multainen porkkana on pestävä ennen kuorimista, käytävä läpi pesu ja sitten valitaan kuorimaveitsi ja opetellaan kuorimaan. Raastaminen ja raastimen pesu ovatkin sitten oma ohjelmanumeronsa. 

Ennen noin 4 oppilaan ryhmä teki pääruuan, salaatin ja jälkiruuan, nyt tuonkokoinen ryhmä tekee porkkanaraastetta. Ei puhettakaan, että ehtisivät edes keittämään pastaa. 

Olen opettanut lapsilleni jo ekaan luokkaan mennessä nämä ja ruokkinut tiedonjanoa loputtomasti. Ei tule enää mitään näköjään muuten.

Ja koulu on todellakin jouduttu shoppailemaan. Nappiin meni, mutta white flight jo kahteen kertaan tehtynä ei kyllä enää naurata.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

hs-lehden tuntien ongelma koskee vain S2-oppilaita

 

Todennäköisesti ongelma koskee näitä "omiakin" oppilaita. Pari vuotta sitten oli kohua, kun opettajat kertoivat, että suomenkieliset 13-vuotiaat oppilaat eivät tunne tavallisia arkikielen sanoja. Jonkun perheen äiti kertoi kohun aikana mediassa, että heidän perheessään sen ikäinen lapsi kysyi joidenkin sanojen merkitystä. Sekin oli suomalainen ja suomenkielinen perhe. Kun ei enää lueta kirjoja, jolloin sanavarasto jää pieneksi verrattuna paljon lukeviin ihmisiin.

Mistä sanoista on kyse? Onko kyse vaikka sanasta jylhä? 

En ole tuo jota kommentoit, mutta kuulin äsken noin 13-vuotiaiden poikien keskustelua. Toinen sanoi toiselle jostain paikasta: "siellä oli romanssi...ei kun remontti." Oli aika liikuttavaa. :)

No, en vielä tuosta lähtisi sanomaan mitään sanavarastosta. Ei ole ensimmäinen eikä viimeinen kerta kun joku unohtaa puhuessaan sanan tai ei saa sitä suustaan ulos. Iästä riippumatta.