Metatyöt jäävät aina naisten tehtäväksi

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Naiset ovat länsimaissa onnettomampia kuin koskaan ennen ja miehet tekevät enemmän kotitöitä ja osallistuvat lasten hoitoon enemmän kuin ikinä. 

 

 

Jep. Ennen naiset teki 90% kodin töistä, miehet kävi palkkatöissä ja hoiti loput 10%. Nykyään molemmat käy palkkatöissä, naiset tekee 80% kodin töistä ja miehet enemmän kuin koskaan, 20%. Mitä ihmettä ne naiset ruikuttaa?

Miksi te ette ole yksin, kun ei se rakkaus näytä onnistuvan edes toisen naisen kanssa? Miksi siellä töissäkin täytyy räksyttää?

Valitkaa miehenne paremmin. Oma mieheni ainakin on ihan tasavertainen vanhempi siinä missä minäkin. Toisaalta minä myös mieluusti puen lapset kauniisti, haluan omasta tahdostani panostaa lasten kaverien lahjoihin ja minulle on tärkeää, että lapsi menee soittotunnille. Siksi pidän sitä myös kohtuullisena että halutessani otan niistä enemmän vastuuta. Mies huolehtii sitten jalkapalloharkoista ja tarvittavista lisensseistä, kodin työkaluista ja siivousvälineistä ja yhteisten lomamatkojen suunnittelusta, jotka ovat enemmän hänen juttunsa. Kumpikin suuntaa oman energiansa siihen, mikä omasta mielestä on tärkeää ja tasapaino säilyy.

Vierailija kirjoitti:

Miksette naiset osaa ikinä olla valittamatta? jos rakastaisitte samalla intesiteetillä, niin varmasti se metatyötaakkakin helpottaisi.

Juu, onnistuu. Jätän sitten jotain muuta väliin. Jos vielä saisi miehen lupaamaan, että hän ei huomauta siitä vaan tekee itse.

Yhdessä asumisesta hyötyy ainoastaan mies. Hän saa sitä kautta itselleen paljon hyvää, mm siistin ja kauniin kodin, rauhoittavaa ja rentouttavaa naisen seuraa, huolenpitoa ja seksiä. Ilman parisuhdetta ja naista miehestä tulee nopeasti luuseri. Ikävä kyllä naiselle tästä järjestelystä ei ole hyötyä. 

Kuka pakottaa tekemään metatöitä (hah mikä sana). Eli suomeksi ennakointia ja suunnittelua.

Eiköhän perheessä mieskin hoida oman osuutensa, ainakin auton ja rakennusten osalta.

Kai sitä nyt kumpikin voi jotain tehdä yhteisen elämän eteen ja jollei voi, niin ulkoruokintaan.

Vakiintu!neen taloustieteen mukaan naiset (ja lapset ja vanhukset) ovat edelleen kuluerä, esim. bkt:n määritelmissä. Olen ajatellut, että miten hyvin täällä maailmassa asiat olisivatkin, jos täällä olisi pelkästään miehiä! Bkt nousisi kohisten, kaikki saisivat kunnon palkkaa ja markkinat olisivat tasapainossa. Vai???

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Naiset ovat länsimaissa onnettomampia kuin koskaan ennen ja miehet tekevät enemmän kotitöitä ja osallistuvat lasten hoitoon enemmän kuin ikinä. 

 

 

Jep. Ennen naiset teki 90% kodin töistä, miehet kävi palkkatöissä ja hoiti loput 10%. Nykyään molemmat käy palkkatöissä, naiset tekee 80% kodin töistä ja miehet enemmän kuin koskaan, 20%. Mitä ihmettä ne naiset ruikuttaa?

Kotitöiden jakautuminen on tasaisempaa.

Vierailija kirjoitti:

Yhdessä asumisesta hyötyy ainoastaan mies. Hän saa sitä kautta itselleen paljon hyvää, mm siistin ja kauniin kodin, rauhoittavaa ja rentouttavaa naisen seuraa, huolenpitoa ja seksiä. Ilman parisuhdetta ja naista miehestä tulee nopeasti luuseri. Ikävä kyllä naiselle tästä järjestelystä ei ole hyötyä. 

 No ei pidä paikkaansa yleistäen ja kaikilta osin. Itse olen samaa mieltä seksistä. Sitä ei ilman parisuhdetta käytännössä ole. Muilta osin kaikki osa-alueet ovat suuressa uusperheessämme huonommin kuin sinkkuna viikkoviikko-isänä aiemmin. Arki on kiireistä ja kaoottista eikä esim. siisteystaso läheskään samaa samalla vaivalla eikä edes isommalla vaivalla. Mutta se on mulle OK hinta parisuhteen olennaisesta erosta yksineloon eli seksistä. Naiselle tietenkin on hyötyä siltä että toinen aikuinen jakaa taakkaa. Yksin ollessaan hän esim. osti paljon valmisruokia kun taas minä kokkaan edullista ja terveellistä kotiruokaa suhteessa halvemmalla ja lisäksi siitäkin maksan puolet.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ja sitten mies on silleen, että mitä toi ragee, autoin koko aamun ja tein kaiken mitä pyydettiin ja päästiin lähtemään ajoissa.

Niin. 'Autoin'.

Jep. Valitsin sanan tarkoituksella. Ongelma kiteytyy mielestäni siihen, että tyypillinen metatyönkieltäjämies ei aidosti tuossa tilanteessa tajua, mitä olisi voinut tehdä paremmin, kun hänhän teki jo kaiken, mitä työnjohtaja pyysi, matkaan päästiin ja sukujuhlat sujuivat hyvin.

Kahden aikuisen reilussa, tasa-arvoisesa suhteessa molemmat lähtökohtaisesti proaktiivisesti keksivät, mitä tarvitsee tehdä.

Ei se toimi noin, koska pirttihirmu tekee ne metatyöt ihan vain valta-asemansa varmistaakseen.

Ai tekee  väkisin itse, mut sit valittaa? Mistäköhän johtuu, et tasa-arvoisimmat parisuhteet kestävät parhaiten. Niissä kumpikaan ei kutsu toista pirttihirmuksi.

Yksinhuoltajana ja miehenä tämä on ollut yksi huvittavimmista ketjuista pitkään aikaan, mutta samalla vähän surullinen, koska osa ihan oikeasti tuntuu rinnastavan nää yksinkertaset ajattelut johonkin vaativaan työhön. Ajattelisin että se on sitä hommaa mitä lasten mukana tulee, ei mitään ihmeellistä. Tuntuu että naiset luo toisilleen kovat sosiaaliset paineet ja usein kilpaillaan siinä äitiydessä ja isänkin olisi osallistuttava siihen kilpailuun. Minä en ainakaan tiedä onko jauhoja kaapissa vai ei, eikä se tee musta yhtään huonompaa ihmistä, ehkä paremman vanhemman, koska voin olla senkin ajan lasten kanssa läsnä. Ihan sama jotkut jauhot, ihan sama kaverisynttärien lahja, lapsi ostaa mitä parhaaksi näkee, ei tarvitse vaivata päätä ja taas vapautui energiaa muuhun. Silloin kun lapset harrastaa, on helppoa käydä kaupassa ja tosiaan tekoäly auttaa tekemään vaikka sen kauppalistan jos se kuormittaa.

Vierailija kirjoitti:

Yksinhuoltajana ja miehenä tämä on ollut yksi huvittavimmista ketjuista pitkään aikaan, mutta samalla vähän surullinen, koska osa ihan oikeasti tuntuu rinnastavan nää yksinkertaset ajattelut johonkin vaativaan työhön. Ajattelisin että se on sitä hommaa mitä lasten mukana tulee, ei mitään ihmeellistä. Tuntuu että naiset luo toisilleen kovat sosiaaliset paineet ja usein kilpaillaan siinä äitiydessä ja isänkin olisi osallistuttava siihen kilpailuun. Minä en ainakaan tiedä onko jauhoja kaapissa vai ei, eikä se tee musta yhtään huonompaa ihmistä, ehkä paremman vanhemman, koska voin olla senkin ajan lasten kanssa läsnä. Ihan sama jotkut jauhot, ihan sama kaverisynttärien lahja, lapsi ostaa mitä parhaaksi näkee, ei tarvitse vaivata päätä ja taas vapautui energiaa muuhun. Silloin kun lapset harrastaa, on helppoa käydä kaupassa ja tosiaan tekoäly auttaa tekemään vaikka sen kauppalistan jos se kuormittaa.

Sun lapsi on sen verran iso sitten, että osaa mennä itse lahjakaupoille? Kyllä meilläkin lapsi saa valita lahjan, se ei ole tässä se haaste. Pitää kuitenkin suunnitella MILLOIN lahja ostetaan ja VIEDÄ se lapsi sinne kauppaan. Päiväkoti-ikäinen ei ihan vielä itse osaa. 

Harrastavatko lapsesi aina samaan aikaan?!? Mä olen myös yksinhuoltaja ja eipä satu meillä niin, että olisivat molemmat samaan aikaan harrastuksessa ja itse voisin helposti käydä vain kaupassa.  (Ja ovat molemmat vielä saatettavassa iässä.) Toki kauppa-asiaa voi helpottaa tilaamalla ostokset valmiiksi, ja niin teenkin.

Vierailija kirjoitti:

Kukaan mies ei vain usko hetkeäkään että tässä ketjussa riehuvat spermaviemärit olisivat parisuhteessa. Ei teillä ole mitään kokemusta miehistä, miksi vaivaudutte?

Sä et vaikuta siltä, että sun seura on erityisen haluttua. ja tämän viestin perusteella ei mikään ihme. Parisuhteista puhuminen selvästi sattuu, mutta ei hätää! Terapia on keksitty niille, joita kukaan ei enää jaksa kuunnella vapaaehtoisesti. Se tosin vaatii rahaa, mutta ehkä äippä voi lainata (lue: lahjoittaa, eihän sitä rahaa tule takaisin saamaan).

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi niin monet naiset on nykyään niin laiskoja ja itsekkäitä, että pitävät kotitöiden sun muiden naisten omien velvollisuuksien hoitamista TYÖNÄ? Ja samat naiset valittavat lapsistaan ja miehistään, niinkuin he olisivat naiselle taakka... Surullista, oikeasti ;(

Koska mies on aika usein naiselle ään taakka, yksi lapsi lisää muiden päälle. Parisuhde lisää sen laadusta riippumatta miehen hyvinvointia, kun taas naisen hyvinvointia parisuhde usein huonontaa. 

 

Kuka on saanut sinut uskottelemasn itsellesi että perheestä ja kodista huolehtiminen on taakka? Se on elämää. Ennen se oli normaalia naisen elämää, ja silloin, toisin kuin nyt Suomessa, se oli myös oikeasti raskastakin. Silti se oli onnellista ja naisen tavoite elämässä, vai

En ole tuo, jota kommentoit, mutta olin kotiäitinä 90-luvun, sain neljä lasta seitsemässä vuodessa. Nautin todella äitinä olemisesta kotona, omassa rytmissä. 

Äitini oli työssäkäyvä äiti 50-luvulla, siksi halusin itse olla lähellä lapsiani.

 

Vierailija kirjoitti:

Yksinhuoltajana ja miehenä tämä on ollut yksi huvittavimmista ketjuista pitkään aikaan, mutta samalla vähän surullinen, koska osa ihan oikeasti tuntuu rinnastavan nää yksinkertaset ajattelut johonkin vaativaan työhön. Ajattelisin että se on sitä hommaa mitä lasten mukana tulee, ei mitään ihmeellistä. Tuntuu että naiset luo toisilleen kovat sosiaaliset paineet ja usein kilpaillaan siinä äitiydessä ja isänkin olisi osallistuttava siihen kilpailuun. Minä en ainakaan tiedä onko jauhoja kaapissa vai ei, eikä se tee musta yhtään huonompaa ihmistä, ehkä paremman vanhemman, koska voin olla senkin ajan lasten kanssa läsnä. Ihan sama jotkut jauhot, ihan sama kaverisynttärien lahja, lapsi ostaa mitä parhaaksi näkee, ei tarvitse vaivata päätä ja taas vapautui energiaa muuhun. Silloin kun lapset harrastaa, on helppoa käydä kaupassa ja tosiaan tekoäly auttaa tekemään vaikka sen kauppalistan jos se kuormittaa.

Wilmaviestiin vastaaminen tai hammaslääkärin varaaminen ei ole mitään kilpailua. Ne ovat asioita, jotka on PAKKO hoitaa. Mutta joita suurin osa miehistä ei mieti pätkääkään. Eivät katsoa kuulu heille, sihteeri hoitaa.

Vierailija kirjoitti:

Naislapset kitisee kun jotain pitää itse tehdä, omin pikku kätösin eikä mies olekaan pelastava prinssi joka toteuttaa naislapsen jokaisen käskyn millilleen.

Heh, aika harvoin näkee ketjun aiheen menevän näin ohi lukijalta :D

Vierailija kirjoitti:

Yksinhuoltajana ja miehenä tämä on ollut yksi huvittavimmista ketjuista pitkään aikaan, mutta samalla vähän surullinen, koska osa ihan oikeasti tuntuu rinnastavan nää yksinkertaset ajattelut johonkin vaativaan työhön. Ajattelisin että se on sitä hommaa mitä lasten mukana tulee, ei mitään ihmeellistä. Tuntuu että naiset luo toisilleen kovat sosiaaliset paineet ja usein kilpaillaan siinä äitiydessä ja isänkin olisi osallistuttava siihen kilpailuun. Minä en ainakaan tiedä onko jauhoja kaapissa vai ei, eikä se tee musta yhtään huonompaa ihmistä, ehkä paremman vanhemman, koska voin olla senkin ajan lasten kanssa läsnä. Ihan sama jotkut jauhot, ihan sama kaverisynttärien lahja, lapsi ostaa mitä parhaaksi näkee, ei tarvitse vaivata päätä ja taas vapautui energiaa muuhun. Silloin kun lapset harrastaa, on helppoa käydä kaupassa ja tosiaan tekoäly auttaa tekemään vaikka sen kauppalistan jos se kuormittaa.

Oletko miettinyt miten kurjalta lapsesta tuntuu mennä kaverisynttäreille ilman lahjaa? Ja miten se vaikuttaa hänen sosiaalisiin suhteisiin?

Vierailija kirjoitti:

Yhdessä asumisesta hyötyy ainoastaan mies. Hän saa sitä kautta itselleen paljon hyvää, mm siistin ja kauniin kodin, rauhoittavaa ja rentouttavaa naisen seuraa, huolenpitoa ja seksiä. Ilman parisuhdetta ja naista miehestä tulee nopeasti luuseri. Ikävä kyllä naiselle tästä järjestelystä ei ole hyötyä. 

Olen täysin eri mieltä. Eläminen yleisesti naisen kanssa on huomattavasti vaivalloisempaa, koska tyydyn itse vähempään. Naiset harvoin ottavat sitä vaivaa ja hyötyä puntariin kun haluavat jotain lisää. Ja usein nainen haluaa lisää. Yleensä vielä mies osallistetaan näihin omiin tavoitteisiin. On helpompaa elää yksinkertaisemmin kuin koko ajan kiireessä ja kaaoksessa ja yrittää saada kaikkea.

Pitää kuitenkin suunnitella MILLOIN lahja ostetaan ja VIEDÄ se lapsi sinne kauppaan. Päiväkoti-ikäinen ei ihan vielä itse osaa. 

Siis ollaanko tässä ongelman ytimessä: yksinkertaisten päätösten teko vie nykyään naisilta hirveästi energiaa? t. nainen 68 v

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Yksinhuoltajana ja miehenä tämä on ollut yksi huvittavimmista ketjuista pitkään aikaan, mutta samalla vähän surullinen, koska osa ihan oikeasti tuntuu rinnastavan nää yksinkertaset ajattelut johonkin vaativaan työhön. Ajattelisin että se on sitä hommaa mitä lasten mukana tulee, ei mitään ihmeellistä. Tuntuu että naiset luo toisilleen kovat sosiaaliset paineet ja usein kilpaillaan siinä äitiydessä ja isänkin olisi osallistuttava siihen kilpailuun. Minä en ainakaan tiedä onko jauhoja kaapissa vai ei, eikä se tee musta yhtään huonompaa ihmistä, ehkä paremman vanhemman, koska voin olla senkin ajan lasten kanssa läsnä. Ihan sama jotkut jauhot, ihan sama kaverisynttärien lahja, lapsi ostaa mitä parhaaksi näkee, ei tarvitse vaivata päätä ja taas vapautui energiaa muuhun. Silloin kun lapset harrastaa, on helppoa käydä kaupassa ja tosiaan tekoäly auttaa tekemään vaikka sen kauppalistan jos se kuormi

Jaa suurin osa miehistä ei mieti. Onpa laadukas yleistäminen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miehet tekevät tilastollisesti enemmän oikeita töitä kuin naiset. Ero on merkittävä vuosituntimäärissä miesten eduksi.

Joo ihan varmasti on. Ei tuottavissa tunneissa, mutta ilmoitetuissa takuulla.

Miehet tekevät tilastotiedon mukaan selvästi enemmän palkkatyötä kuin naiset. Ero vuosityömäärissä on Tilastokeskuksen mukaan merkittävä miesten eduksi.

 

Tuohan johtuu ihan siitä, että naiset joutuvat ottamaan palkatonta vapaata lapsien menojen takia.

 

Minä huomasin pian lapsen syntymän jälkeen,  että miehen kiinnostuksen kohteet on jossain aivan muualla kuin perheessä. En missään tapauksessa suostunut siihen, että olisin tehnyt saman verran töitä kuin mies kodin ulkopuolella ja vielä hoitanut kotiasiat. Tein osa-aikaista työtä mahdollisimman pitkään ja pidin huolen, että miehen osuus on maksaa tämä kun muuten ei apua irtoa. 

 

Ja teitä kaltaisiasi on paljon. Kun lapsi syntyy omitaan vauva ja koti omaksi valtakunnaksi, mies alistetaan palvelijaksi ilman päätösvaltaa. Pidetään itse vanhempainvapaat, jatketaan hoitovapaalla ja pakotetaan mies perheen taloudesta vastaavaksi. Kun on saatu mitä haluttiin: perinteiset roolit perheessä, alkaa hirveä valitus...

Miksi et aikoinaan sanonut miehelle, että hän vuorostaan pitää osan vanhempaisvapaasta, jättänyt hänet vastaamaan kodista ja lapsista? Olisi saanut hoitaa molempia omien näkemystensä mukaan. Kaikki olisi toiminut, ei ehkä ihan niin kuin sinä olisit halunnut, mutta ihan hyvin. Tutkimusten mukaan miehet jotka osallistuvat aktiivisesti lastenhoitoon vauva-aikana kehittävät läheisemmät suhteet lapsiinsa ja osallistuvat myös jatkossa enemmän lasten ja kodinhoitoon kuin miehet, jotka eivät vauva-aikana pääse lähelle vauvaa. Kaikki voittaisivat: sinun urasi olisi edennyt paljon nopeammin, olisit nyt parempipalkkainen ja luultavasti hoitaisitte tasa-arvoisemmin vastuut perheen elättämisestä rahallisesti ja kodinhoidoista sun muista metatöistä. Mietipä tuota.