Metatyöt jäävät aina naisten tehtäväksi

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pitää kuitenkin suunnitella MILLOIN lahja ostetaan ja VIEDÄ se lapsi sinne kauppaan. Päiväkoti-ikäinen ei ihan vielä itse osaa. 

Siis ollaanko tässä ongelman ytimessä: yksinkertaisten päätösten teko vie nykyään naisilta hirveästi energiaa? t. nainen 68 v

Sinä kai ostat aina saman lahjan sen mukaan, onko maanantai, tiistai, keskiviikko vai mikä. :D

Yksittäinen yksinkertainen päätös ei rasita. Kymmeniä yksinkertaista päätöstä joka ikinen päivä alkaa vähäsen rasittaa. Ehkä ruuhkavuosista on sinulla niin kauan, ettet enää muista.

Jos on kymmeniä vaivalloisia päätöksiä joka päivä niin jokin ihan lähtökohtainen on pahoin pielessä. Suurin osa asioista on ennakoitavia ja toistuvia joten niihin kehittyy rutiini, ne ovat osa tavallista elämää. Vaikka niitä lahj

Yksinkertaisetkin päätökset muuttuu raskaiksi jos ihminen uupuu, omat päätökset vaikuttaa muihin, ja niiden seurauksista joutuu kantamaan vastuun. Meillä esim. mies voisi päättää siitä mitä ja milloin syödään, mutta minä ja lapset kärsittäisiin sen seuraukset eli nälkä kun ruoka olisi valmis ja kaksi neljästä olisi sille allergisia.

Vierailija kirjoitti:

Ennen hyödynsin alelaarikikkaa kaverisynttärilahjoihin. Toimi hyvin.

Nyt yhtäkkiä 8v:lle onkin tärkeää valita itse lahja joka kaverille, koska on alkanut tulla trendejä ja kaikkea. Silti häntä ei vielä voi itsenäisesti lähettää hoitamaan koko prosessia. On raahauduttava lahjakaupoille aina varta vasten.

Toki tästäkin voisi kieltäytyä ja sanoa, että viet mitä kaapista löytyy, mutta tylyltä tuntuisi taas sekin. Kyse ei ole kalliista tavaroista, mitä haluaa jostain Tigerista valikoida. Nämä ovat alakouluikäsiille tytöille tärkeitä juttuja. Mutta minun yksinhuoltajan on jostain irrotettava joka kerta sekin aika, että vien hänet lahjaostoksille.

Kun yhdet metatyöt hellittävät (ulkovaaterumba ei ole enää yhtä intensiivinen nyt koulussa), jotain tällaista uutta putkahtaa tilalle. Kai tää joskus hellittää oikeasti.

Raahauduttava lahjakaupoille? Me käydään samalla kun mennään ruokakauppaan ja mennään autolla. Prismasta saa lapsi lahjan ja mä ostan ruokaa. Mikä tästä tekee vaikeaa? Yhisä

Vierailija kirjoitti:

Miksette naiset osaa ikinä olla valittamatta? jos rakastaisitte samalla intesiteetillä, niin varmasti se metatyötaakkakin helpottaisi.

Ottakaa vastuuta niistä metatöistä myös, niin jaksaa naisetkin enemmän rakastaa!

Meillä mies syö omia ruokiaan, pääsääntöisesti makkaraa ja eineksiä, koska minä haluan että lapset syövät terveellistä ja monipuolista ruokaa. Ja itse myös haluan elää ja syödä terveellisesti. Mies saa mun puolesta sairastuttaa itsensä epäterveellisellä sapuskallaan, se ei ole minun ongelmani. Lasten hyvinvointi sen sijaan on minun vastuullani niin kauan kuin he ovat lapsia. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ennen hyödynsin alelaarikikkaa kaverisynttärilahjoihin. Toimi hyvin.

Nyt yhtäkkiä 8v:lle onkin tärkeää valita itse lahja joka kaverille, koska on alkanut tulla trendejä ja kaikkea. Silti häntä ei vielä voi itsenäisesti lähettää hoitamaan koko prosessia. On raahauduttava lahjakaupoille aina varta vasten.

Toki tästäkin voisi kieltäytyä ja sanoa, että viet mitä kaapista löytyy, mutta tylyltä tuntuisi taas sekin. Kyse ei ole kalliista tavaroista, mitä haluaa jostain Tigerista valikoida. Nämä ovat alakouluikäsiille tytöille tärkeitä juttuja. Mutta minun yksinhuoltajan on jostain irrotettava joka kerta sekin aika, että vien hänet lahjaostoksille.

Kun yhdet metatyöt hellittävät (ulkovaaterumba ei ole enää yhtä intensiivinen nyt koulussa), jotain tällaista uutta putkahtaa tilalle. Kai tää joskus hellittää oikeasti.

Juuri tämä, että esimerki

Niin minä sanoin ja lapsi tulee ostamaan lahjan samalla kun ostamme sitä ruokaa. Ette kai te oikeasti ole näin taukkeja? Tämän on pakko olla joku vitsi. Yhisä

Lainaus ei toimi, niin vastaan ilman. Lapsesi ei ole alakouluikäinen tyttö? Ei ne haluaisi Prismasta ostaa lahjaa, vaan Tigerista, Normalista ym.

Mutta kyllä sen noin voi hoitaa, jos on aikataulut niin tiukalla, etten kerkeä viedä häntä toivomalleen erityiselle ostosreissulle.  Ehkä asetan itselleni liian korkeat standardit, kun haluaisin ehtiä. Hän niin silmin nähden ilahtuu siitä, jos vien hänet varta vasten ja kierrän edes vähän aikaa kanssaan noita "ihania" kauppoja.

Vierailija kirjoitti:

Lainaus ei toimi, niin vastaan ilman. Lapsesi ei ole alakouluikäinen tyttö? Ei ne haluaisi Prismasta ostaa lahjaa, vaan Tigerista, Normalista ym.

Mutta kyllä sen noin voi hoitaa, jos on aikataulut niin tiukalla, etten kerkeä viedä häntä toivomalleen erityiselle ostosreissulle.  Ehkä asetan itselleni liian korkeat standardit, kun haluaisin ehtiä. Hän niin silmin nähden ilahtuu siitä, jos vien hänet varta vasten ja kierrän edes vähän aikaa kanssaan noita "ihania" kauppoja.

No kyllä on ja ihan prismasta on aina löytynyt. Hän ei toivo erityistä ostosreissua, vaikka käydäänkin kaupoilla kun harrastuksen puolesta reissataan. Lapsi saa toivoa asioita, mutta sekään ei tee huonoa vanhempaa jos kaikkeen ei suostu. Meillä ei ole kiire, enkä haluakkaan elää kiireessä, koska silloinhan jää kaikki lautapelit ja sensellaiset pelaamatta ja leikit leikkimättä. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miehet tekevät tilastollisesti enemmän oikeita töitä kuin naiset. Ero on merkittävä vuosituntimäärissä miesten eduksi.

Joo ihan varmasti on. Ei tuottavissa tunneissa, mutta ilmoitetuissa takuulla.

Miehet tekevät tilastotiedon mukaan selvästi enemmän palkkatyötä kuin naiset. Ero vuosityömäärissä on Tilastokeskuksen mukaan merkittävä miesten eduksi.

 

Tuohan johtuu ihan siitä, että naiset joutuvat ottamaan palkatonta vapaata lapsien menojen takia.

 

Minä huomasin pian lapsen syntymän jälkeen,  että miehen kiinnostuksen kohteet on jossain aivan muualla kuin perheessä. En missään t

"Miksi et aikoinaan sanonut miehelle, että hän vuorostaan pitää osan vanhempaisvapaasta, jättänyt hänet vastaamaan kodista ja lapsista?"

Jaa a, miksi mies ei aikoinaan sanonut, että pitää vuorostaan osan vanhempainvapaasta...?"

Eri

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Elämä helpottui suunnattoma paljon, kun lapset muuttivat pois kotoa. Lakkasin huolehtimasta niistä asioista, joilla ei ole minun elämään merkitystä. Varsinkin ruuanlaiton osalta huomasin, että eihän minun tarvitse välittää muusta kuin omasta syömisestä. Teen sellaista ruokaa, joka minulle maistuu ja jos ei huvita kokata, en tee mitään. Jostain syystä mies syö lähinnä maksalaatikkoa, makkaraa eri muodoissa ja välillä grillin makkaraperunoita. Itse voin kasvisvoittoisen ruokavalion myötä hyvin, miehellä tuntuu olevan vatsavaivoja.

Etkö halua miehellesi hyvää. Miten teillä seksi sujuu?

Tuota menoa istut miehesi vuoteen laidalla keskussairaalan syöpäosastolla, koska hän on saanut vatsasyövän makkarasta. 

Mutta en usko, että olet naimisissa, koska miksi kukaan haluaisi elää tuollaisessa liitossa? Ei ainakaan itsenäinen nykyaikainen tahtonainen. Oletko heik

Rakastatko miestäsi?

 

Lakkasin huolehtimasta niistä asioista, joilla ei ole minun elämään merkitystä. Varsinkin ruuanlaiton osalta huomasin, että eihän minun tarvitse välittää muusta kuin omasta syömisestä.

Kuinka moni vaimo täällä ajattelee noin? 

Tämä on sikäli hankala asia, että vaikka työt jakautuisivat epätasaisesti, molemmat osapuolet voivat silti olla aidosti kuormittuneita. Enemmän kotitöitä/metatyötä tekevä osapuoli on tottakai turhautunut, kun joutuu tekemään enemmän. Vähemmän tekevältä osapuolelta taas on usein vaadittu lapsuudesta asti vähemmän, jolloin hän todennäköisesti joutuu samoja asioita tehdessään miettimään enemmän, tekee asioita hitaammin ja vaikeamman kautta, tekee enemmän virheitä ja käsittelee niihin liittyviä negatiivisia tunteita.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Metatöitä vähättelevä henkilö - käsi sydämelle: oletko koskaan tullut ajatelleeksi, että MITÄ JOS metatyöt näyttäytyvät sinulle aivan vaivattomina tai sellaisina, että eihän niitä paljoa elämässä edes ole... koska joku toinen hoitaa ne puolestasi?

Olen totaali-yh ja metatöitä kahden lapsen ja yhden aikuisen perheessä on aivan HITOSTI. Kaikki mahdolliset Wilmat, päikyn retket ja lelupäivät ja kaverisynttärit ja ai niin isommalla lapsella on juuri tänään koulussa uintia, jota on vain pari kertaa vuodessa. Eikä pelkkä kokkaaminen mitään, mutta aina on päätettävä sekin, mitä ruokaa me milloinkin syödään, suunnitella kauppalista jne.

Tavallaan koen jopa helpottavaksi kyllä, että minulla on ihan kaikki langat käsissäni eikä tartte tuntea mitään katkeruutta siitä, voisiko joku muukin hoitaa näitä asioita muttei hoida.

Olen miehenä 35 vuotta p

Just näin. Tästä tulee ihan mieleen se s-marketin mainos, jossa patalaiska eukko toimittaa metatöitä sohvalla ja äijä hoitaa asiat.

Vierailija kirjoitti:

Lakkasin huolehtimasta niistä asioista, joilla ei ole minun elämään merkitystä. Varsinkin ruuanlaiton osalta huomasin, että eihän minun tarvitse välittää muusta kuin omasta syömisestä.

Kuinka moni vaimo täällä ajattelee noin? 

Keskivertomies ajattelee pääsääntöisesti itseään. Miksi minun pitäisi ajatella muita kuin itseäni? En ole siis tämän kirjoittaja, mutta ihmettelen vaan miksi naisen pitäisi huolehtia aikuisesta ihmisestä? 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pitää kuitenkin suunnitella MILLOIN lahja ostetaan ja VIEDÄ se lapsi sinne kauppaan. Päiväkoti-ikäinen ei ihan vielä itse osaa. 

Siis ollaanko tässä ongelman ytimessä: yksinkertaisten päätösten teko vie nykyään naisilta hirveästi energiaa? t. nainen 68 v

Sinä kai ostat aina saman lahjan sen mukaan, onko maanantai, tiistai, keskiviikko vai mikä. :D

Yksittäinen yksinkertainen päätös ei rasita. Kymmeniä yksinkertaista päätöstä joka ikinen päivä alkaa vähäsen rasittaa. Ehkä ruuhkavuosista on sinulla niin kauan, ettet enää muista.

Ei minulla ollut ruuhkaa lasten ollessa pieniä, koska jäin kotiin. Kymmenen vuotta, neljä lasta seitsemässä vuodessa, joten se oli järkevin ratkaisu.

Noina kiireettöminä kotiäitivuosina ihmettelin, miten töissä käyvät pienten lasten äidit jaksaa äitiyttä, kun heillä on aina kiire. Kiire vie lasten kanssa olemisesta sen taian.

Kotiin jääminen oli yksi elämäni oikeimmista ratkaisuista, ja olen miettinyt, että hyvä kun älysin, nyt harmittaisi, jos en olisi jäänyt. Mies ei ole rikas, asuttiin vanhassa ok-talossa ja ajettiin Ladalla. Eikä käyty etelän lomilla. No big deal. :)

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lakkasin huolehtimasta niistä asioista, joilla ei ole minun elämään merkitystä. Varsinkin ruuanlaiton osalta huomasin, että eihän minun tarvitse välittää muusta kuin omasta syömisestä.

Kuinka moni vaimo täällä ajattelee noin? 

Keskivertomies ajattelee pääsääntöisesti itseään. Miksi minun pitäisi ajatella muita kuin itseäni? En ole siis tämän kirjoittaja, mutta ihmettelen vaan miksi naisen pitäisi huolehtia aikuisesta ihmisestä? 

Usein saattaa olla myös ne lapset hoidettavana. Mies ruokkii itsensä. Nainen perheensä.

Vierailija kirjoitti:

Lainaus ei toimi, niin vastaan ilman. Lapsesi ei ole alakouluikäinen tyttö? Ei ne haluaisi Prismasta ostaa lahjaa, vaan Tigerista, Normalista ym.

Mutta kyllä sen noin voi hoitaa, jos on aikataulut niin tiukalla, etten kerkeä viedä häntä toivomalleen erityiselle ostosreissulle.  Ehkä asetan itselleni liian korkeat standardit, kun haluaisin ehtiä. Hän niin silmin nähden ilahtuu siitä, jos vien hänet varta vasten ja kierrän edes vähän aikaa kanssaan noita "ihania" kauppoja.

Melkoista hyvesingalointia erityisien ostosreissujen kanssa. Kyse on vain kaverisynttärilahjasta. Nyt ymmärrän miksi nämä asiat on monelle niin kuormittavia, koska asioista tehdään vaikeita. Tämä on täysin aikuisen valinta. Jos on jo jaksamisensa äärirajoilla ja on kiire, niin siltikin tehdään vaikeimman kautta ja kiukutellaan siellä kotona. Ei mikään ihme jos on vaikeaa. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Yksinhuoltajana ja miehenä tämä on ollut yksi huvittavimmista ketjuista pitkään aikaan, mutta samalla vähän surullinen, koska osa ihan oikeasti tuntuu rinnastavan nää yksinkertaset ajattelut johonkin vaativaan työhön. Ajattelisin että se on sitä hommaa mitä lasten mukana tulee, ei mitään ihmeellistä. Tuntuu että naiset luo toisilleen kovat sosiaaliset paineet ja usein kilpaillaan siinä äitiydessä ja isänkin olisi osallistuttava siihen kilpailuun. Minä en ainakaan tiedä onko jauhoja kaapissa vai ei, eikä se tee musta yhtään huonompaa ihmistä, ehkä paremman vanhemman, koska voin olla senkin ajan lasten kanssa läsnä. Ihan sama jotkut jauhot, ihan sama kaverisynttärien lahja, lapsi ostaa mitä parhaaksi näkee, ei tarvitse vaivata päätä ja taas vapautui energiaa muuhun. Silloin kun lapset harrastaa, on helppoa käydä kaupassa ja tosiaan tekoäly aut

Vessapaperia on tietenkin aina. Paketti joka on käytössä ja toinen paketti varalla jos ei tule mieleen ostaa. Kerran kuussa kun muistaa, se riittää. Minua alkaa vähän huolettaa lastenne puolesta jos nämä ovat vaikeita ja kuormittavia asioita.

En sanonut tuon olevan vaikeaa tai sen kuormittavan minua. Mistä sä ton keksit?  

Vedit itse  jostain syystä itsellesi täysin turhat jauhot mukaan keskusteluun todisteeksi metatöiden turhuudesta, joten piti etsiä joku tavara jota sinäkin tarvitset. Sellainen löytyi. Hyvä. Itsekin myönsit että tarvitsette vessapaperia ja sitä on hyvä olla aina varalla. Tästä on hyvä lähteä. Ymmärrät, että sitä pitää olla kotona ja että sen loppuminen olisi kurjaa. Sinä olet ajatellut asiaa ja ostanut sitä tarpeeksi varastoon. Tämä on metatyötä. Valitettavaa että asia piti vääntää rautalangasta.

Tuo on yksi vain metatyö mitä teet. Sinä teet niitä lukuisia päivittäin ja niistä kasvaa iso keko. Mutta se on aikuisen vastuu perheessä, se että pidät asiat mielessäsi ja hallussasi, ja teet päätöksiä ja suunnitelmia niin itsesi kuin perheesi hyväksi.

Vierailija kirjoitti:

Mitä ovat metatyöt?

Sama kuin mukatyöt.

Senhän huomaa työpaikallakin että naiset keskimäärin ajattelevat enemmän yhteisön ja kaikkien sen jäsenten hyvinvointia, kun taas miehet huolehtivat lähinnä omista asioistaan. Sama juttu perheissä. Miehet vaan ovat järkyttävän itsekkäitä perusluonteeltaan. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Elämä helpottui suunnattoma paljon, kun lapset muuttivat pois kotoa. Lakkasin huolehtimasta niistä asioista, joilla ei ole minun elämään merkitystä. Varsinkin ruuanlaiton osalta huomasin, että eihän minun tarvitse välittää muusta kuin omasta syömisestä. Teen sellaista ruokaa, joka minulle maistuu ja jos ei huvita kokata, en tee mitään. Jostain syystä mies syö lähinnä maksalaatikkoa, makkaraa eri muodoissa ja välillä grillin makkaraperunoita. Itse voin kasvisvoittoisen ruokavalion myötä hyvin, miehellä tuntuu olevan vatsavaivoja.

Etkö halua miehellesi hyvää. Miten teillä seksi sujuu?

Tuota menoa istut miehesi vuoteen laidalla keskussairaalan syöpäosastolla, koska hän on saanut vatsasyövän makkarasta. 

Mutta en usko, että olet naimisissa, koska miksi kukaan haluaisi elää tuollaisessa liitossa? Ei ainakaan itsenäinen nykyaikainen tahtonainen. Oletko heik

Jaahas. Sitten siirrytään vihannesosastolle. Mieshän ei voi tehdä muuta kuin epäterveellistä ruokaa. Koskenlaskijaa ja Sinistä lenkkiä, sekä ranskalaisia tmv. Hyvä kun laitoitte esimerkkejä mielikuvituselämästä.