Lue keskustelun säännöt.
Pitkä avioliitto päättymässä, surutyö jo tehty loppuvaiheen kitumisen vuosissa.. OLEN VAPAA ETSIMÄÄN ONNEA
20.09.2025 |
10 vuotta siinä meni ja nyt alkaa uusi sivu elämässäni!
onko vinkkejä miten oppia elämään yksin? milloin kannattaa deittailla? mistä löytää miehen joka puhuu ja pussaa?
Kommentit (172)
Eiköhän jokainen ole aina vapaa olkoot suhteessa tai ei. Kenenkään kanssa ei ole pakko olla eikä ketään voi omistaa. Aina voi lähteä suhteesta jos haluaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mun mielestä on pelkästään onnetonta, jos ei rakasta omaa aviomiestään. Miksi ette hakeneet apua?
Avioero on pelkästään surullinen asia, en ymmärrä, miten joku voi iloita elämänsä tärkeimmät suhteen kaatumisesta.
Nykyään naiset juoksevat juuri tämän deittailun perässä, tuntevat elävänsä sitten kai. Omankin puolison kanssa voi käydä treffeillä.
Sepä siinä juuri onkin, että ihan kokemuksesta tällaisissa tilanteissa miehelle ei mikään apu kelpaa. Jossain vaiheessa niitä kiviä ei vain enää ole käännettäviksi. Silloin ero on iloinen asia, josta saa ja tuleekin iloita ja iIhan yrittämättäkin se ilo tulee. Sori siitä.
Vierailija kirjoitti:
Eiköhän jokainen ole aina vapaa olkoot suhteessa tai ei. Kenenkään kanssa ei ole pakko olla eikä ketään voi omistaa. Aina voi lähteä suhteesta jos haluaa.
Yleensä suhteessa on kuitenkin sitoutunut siihen toiseen, oli sitten vaikka paska suhde. Sitoutuminen tarkoittaa sitä että pitää ensin päättää suhde, ennen kuin katsoo uutta.
Mä en vieläkään kuullut mikä on ap:n mielestä elämässä tärkeää?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mä en vieläkään kuullut mikä on ap:n mielestä elämässä tärkeää?
Aika jännä jos kanssasi ei haluta jatkaa keskustelua, olisiko asenteessa ehkä tarkistettavaa?
Vierailija kirjoitti:
Miksi onnesi on uusi mies?
Ei missään ole niin sanottu
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ap, mikä on sinun elämässäsi tärkeää?
Mä voin kertoa mikä on mun elämässäni tärkeää.
- rakkaus (puolisoani, lapsiani, ystäviäni kohtaan)
- tiettyjen velvollisuuksien ja vastuiden hoitaminen (lapsistani huolehtiminen, kodin puhtaus, ruuan laitto, töiden hoitaminen, laskujen maksaminen ym.)
- vapaa-aika (erotiikka, hyvät yöunet, omat harrastukset, kauneudenhoito, relailu sohvalla, nätit vaatteet)
- hauskanpito satunnaisesti (lomamatka miehen tai ystävän kanssa, tanssiminen, juhlien järjestely)
- hyväntekeväisyyteen osallistuminen, muiden auttaminen
Ap, lukiessani viestiäsi tulee mieleen oma tilanne muutama vuosi sitten. Kymmenen vuotta on pitkä aika, ja se että olet jo tehnyt surutyön kertoo paljon kypsyydestäsi. Monet jäävät jumiin siihen vihaan tai katkeruuteen, mutta sinä vaikutat ymmärtävän että elämässä on vielä paljon edessä.
Yksin elämisen oppimisesta voin sanoa, että se on itse asiassa yllättävän palkitsevaa. Ensimmäiset kuukaudet tuntuvat oudoilta kun ei tarvitse neuvotella mistään, mutta sitten alkaa huomata kuinka paljon energiaa vapautuu. Voit syödä mitä haluat, milloin haluat. Katsoa mitä sarjoja haluat. Nukkua keskellä sänkyä. Nämä kuulostavat pieniltä asioilta, mutta ne rakentavat sitä tunnetta että elämä on taas sinun.
Deittailusta en osaa sanoa tarkkaa ajankohtaa, koska se on niin yksilöllistä. Jotkut ovat valmiita heti, toiset tarvitsevat vuoden tai kaksi. Tärkeintä on että tunnet itsesi eheäksi, et etsi kumppania täyttämään aukkoa vaan lisäämään hyvää elämääsi. Kun tapaat ihmisiä, kiinnitä huomiota siihen miten he puhuvat entisistä kumppaneistaan. Se kertoo paljon heidän kypsyydestään.
Mitä tulee siihen mistä löytää hyviä miehiä, niin harrastukset ja ystävien kautta tutustuminen on usein luontevampaa kuin sovellukset. Ihminen näkyy aidommassa valossa kun tekee jotain mistä nauttii. Ja muista, että sinäkin olet kymmenen vuotta viisaampi ja itsetuntoisempi kuin viimeksi kun olit sinkkuna.
Suhtaudu myönteisesti tulevaan, mutta älä kiirehtii mitään. Hyvät asiat tapahtuvat omalla ajallaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ap, mikä on sinun elämässäsi tärkeää?
Mä voin kertoa mikä on mun elämässäni tärkeää.
- rakkaus (puolisoani, lapsiani, ystäviäni kohtaan)
- tiettyjen velvollisuuksien ja vastuiden hoitaminen (lapsistani huolehtiminen, kodin puhtaus, ruuan laitto, töiden hoitaminen, laskujen maksaminen ym.)
- vapaa-aika (erotiikka, hyvät yöunet, omat harrastukset, kauneudenhoito, relailu sohvalla, nätit vaatteet)
- hauskanpito satunnaisesti (lomamatka miehen tai ystävän kanssa, tanssiminen, juhlien järjestely)
- hyväntekeväisyyteen osallistuminen, muiden auttaminen
- Kodin sisustus
- Miesten treffailu
Ap
Ensi kesänä joku ihana kesäromanssi, siihen asti rakennat toimivaa arkea
Niin minä tekisin
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minä olisin niin onnellinen omasta rauhasta että varmaan vaan juuttuisin kotiin katsomaan hömppää
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minun mielestäni tuo on osittain paskapuhetta että ensin pitää olla yksin onnellinen ja sitten vasta saa luvan lähteä etsimään parisuhdetta. Ei elämä etene noin suunnitelmallisesti. Ja me ihmiset olemme laumaeläimiä, vaikka tämä yritetään unohtaa kaikessa yksilökeskeisyydessä. Yksin olevalle ihmiselle on luvallista olla yksinäinen ja onneton.
Monella on etäiset välit omiin vanhempiin, jotka saattavat olla myös aika kusipäisiä luonteeltaan. Sama koskee sisaruksia. "Ystävät" ehtivät nähdä muutaman kerran vuodessa. Säännöllisesti nähdään työ- ja harrastuskavereita...
Ei ihmisiä ole tarkoitettu tälläiseen. Tuntuu että ainoa luonteva tapa olla läheisempi jonkun kanssa on parisuhde.
Vierailija kirjoitti:
Minun mielestäni tuo on osittain paskapuhetta että ensin pitää olla yksin onnellinen ja sitten vasta saa luvan lähteä etsimään parisuhdetta. Ei elämä etene noin suunnitelmallisesti. Ja me ihmiset olemme laumaeläimiä, vaikka tämä yritetään unohtaa kaikessa yksilökeskeisyydessä. Yksin olevalle ihmiselle on luvallista olla yksinäinen ja onneton.
Monella on etäiset välit omiin vanhempiin, jotka saattavat olla myös aika kusipäisiä luonteeltaan. Sama koskee sisaruksia. "Ystävät" ehtivät nähdä muutaman kerran vuodessa. Säännöllisesti nähdään työ- ja harrastuskavereita...
Ei ihmisiä ole tarkoitettu tälläiseen. Tuntuu että ainoa luonteva tapa olla läheisempi jonkun kanssa on parisuhde.
Kiitos että sanoit tuon ääneen. Tuo "ensin pitää olla yksin onnellinen" -mantra on kyllä aika väsynyt ja epärealistinen. Totta kai voi kaivata läheisyyttä ja yhteyttä, se on ihan normaalia.
Se että AP on tehnyt surutyön ja tuntee olevansa valmis eteenpäin, ei tarkoita että hänen pitäisi nyt vuosi tai kaksi harjoitella yksinäisyyttä jotta "ansaitsisi" uuden suhteen. Jos energia riittää deittailuun ja kaipaa seuraa, miksei voisi kokeilla. Pahimmillaan turhaa aikaa, parhaimmillaan löytää sen oikean.
Ja kyllä, me ollaan laumaeläimiä vaikka kuinka yritetään myydä sitä itsenäisen naisen kuvaa. Useimmat tarvitsee jotakuta jolle soittaa illalla ja kertoa päivän tapahtumat. Joku joka kysyy miten meni ja välittää vastauksesta. Se ei ole heikkoutta, se on inhimillistä.
Minä etsin lähinnä uusia ystäviä. Kokeilin deittailua eron jälkeen ja kauhistuin tarjonnasta. Parasta on, kun opettelee nauttimaan yksin elämisestä ja vapaudesta. Sitten voi olla tyytyväinen, jos ei tulekaan ketään kivaa miestä vastaan. Itsellä 8 vuotta sinkkuna, eipä ole näkynyt. Näillä mennään.
Minä haaveilen itsenäisestä elämästä. En haluaisi olla miehen kanssa, mutta olen tottunut hyvään elintasoon. Ero laskisi sitä. Jos rahaa olisi, niin elämäni olisi ihanaa yksin!
N44
Jos saisi valita, niin rupeaisin lesboksi.
Joku lemmikki voisi auttaa pahimpaan yksinäisyyteen. Mieluummin lemmikki kuin uusi mies.
Kauanko olitte naimisissa, puhut pitkästä liitosta, mutta kuulostat nuorehkolta.