Miksi niin moni vanhempi ihminen ei voi myöntää, että he saivat joitakin asioita helpommalla kuin nykyajan nuoret?

Vierailija kirjoitti:

Vanhempi sukupolvi haluaa uskotella, että kouluun hiihdettiin kesät talvet, työpaikka saatiin sisulla ja että pettuleipää syötiin aina. Uhriutuja-sukupolvi, jonka takia nyt menee huonosti. 

Kiitti! 

Ookko sää koskaan käynyt maaseudun syrjäkylillä?  Luulet että 50-luvulla ajoi koulutaksit kinttupolkuja pitkin.  Esin kotitilalleni tuli autolla ajettava tie n 60-luvun alussA. Hevosella kuljettiin.

Omille lapsille olen näyttänyt kansakouluni.  Sitä hevosväylää ja kylätietä matkaa n.10 km.  Mutta kuljettiin kinttupolkua metsän läpi, n 300 metrin levyisen lahden poikki veneellä naapurin lasten kanssa  tai kapeasta salmesta kahta lankkua myöten.  Kilometriä pitempi matka kuin veneellä.  Venereittiä myöten matka vajaa 4km.

Kun lopetin koulun kohta 60-luvun alussa koulu lakkautettiin ja lapsia vietiin taksilla kirkonkylän kouluun.  Meidän syrjäkylän puolella ei enää sit ollutkaan koululaisia.

Asfalttitien laitaan missä linha-autot kulki oli n. 5 km.  Koulu oli eri suunnassa kylätien laidassa.  Myös sieltä asfalttitielle se noin 5 km

Kautta historian se on noin mennyt toisilla sukupolvilla on helpompaa ja toisilla vaikeampaa. On ollut sota-aikoja nousukausia ja pula-aikoja..

Mutta on turha kuvitella että nuo kaikki on tulleet "annettuna" vaan johtuva suurilta osin ihmisen omasta toiminnasta. Niin hyvässä kuin pahassa.

Ketkä vanhemmat ihmiset? Jokaisella ajalla on omat haasteensa. 

Millään muulla sukupolvella ei ole ollut näin suurta nopeaa muutosta kuin ennen 60 lukua syntyneillä. Maailma ja elämä oli aivan toisenlaista kuin nyt. Menin 80-luvulla töihin telealan yritykseen. Silloin olivat tietokoneett juuri tulossa. ATK- oli jotain uutta ja ihmeellistä ja kenelläkään ei ollut siitä mitään käsitystä. Alettiin ihan nollasta. Muistan kun koulutettiin ja sanottiin, että katso kursoorin paikkaa. Joku kysyi, että mikä se kursoori on, jota pitäisi katsoa. "Press any key" opettaja, en en löydä enikii-näppäintä. Kielitaitoa ei ollut kuin harvoilla. 

Puhelimet olivat pelkkiä lankaliittymiä. Ihmiset omistivat osakkeen jos halusi puhelimen kotiinsa. Vain varakkailla oli kalliita isoja NMT- puhelimia.  Muistan kokouksen, missä alettiin puhua gsm- verkon tulosta. Kukaan ei tajunnut mikä se oli. Internet oli todella outo ja uusi asia myöhemmin, siellä ei ollutkaan paljon mitään aluksi. Sekin rakennettii nollasta. 

Pakko oli opetella ja nytkin pysyä mukana. Monelle todella työn takana. En ihmettele, etteivät jotkut vanhat ihmiset pärjää. Tätä ei voi käsittää se ikäpolvi, joka on vauvasta alkaen ollut kännykät ja tabletit kädessään. Se on itsestäänselvyys heille jo äidinmaidossa miltei. No, imettäessään äidit selailevat kännykkää ja vauvat seuraavaksi heti kun kynnelle kykenevät. Kaikki tieto on heti saatavilla ja miltei kaikilla mahdollisuus opiskella. Kieliä opetetaan jo heti kouluissa. Maailma on lähellä, tosin hyvässä ja pahassa. 

Onhan mahdollisuudet aivan eri kuin ennen. Tietysti sen mukana tulee myös varjopuolia. Mutta niin oli ennenkin, eri asioissa vain. 

Ne ei auta lapsiaan. Eläkeläiset reissaa Teneriffalla ja heidän lapsensa ja lapsenlapsensa elävät köyhyydessä.

Jos myöntäisivät niin joutuisivat auttamaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vanhempi sukupolvi haluaa uskotella, että kouluun hiihdettiin kesät talvet, työpaikka saatiin sisulla ja että pettuleipää syötiin aina. Uhriutuja-sukupolvi, jonka takia nyt menee huonosti. 

Kiitti! 

 

 

Ookko sää koskaan käynyt maaseudun syrjäkylillä?  Luulet että 50-luvulla ajoi koulutaksit kinttupolkuja pitkin.  Esin kotitilalleni tuli autolla ajettava tie n 60-luvun alussA. Hevosella kuljettiin.

Omille lapsille olen näyttänyt kansakouluni.  Sitä hevosväylää ja kylätietä matkaa n.10 km.  Mutta kuljettiin kinttupolkua metsän läpi, n 300 metrin levyisen lahden poikki veneellä naapurin lasten kanssa  tai kapeasta salmesta kahta lankkua myöten.  Kilometriä pitempi matka kuin veneellä.  Venereittiä myöten matka vajaa 4km.

Kun lopetin koulun kohta 60-luvun alussa koulu lakkautett

Ei ne tiedä mikä on "kinttupolku"  ;D

Täältä puuttuu yksi sukupolvi, olemme me isoäiti-ikäiset ja sitten on näitä tiktok lapsukaisia,  joilla ei ole vielä mitään käsitystä edes omasta elämästään. Onneksi sentään vielä osa käy töissä,  eikä märehdi menneitä.

Eteenpäinhän meidän jokaisen on katsottava, eikö?

Vierailija kirjoitti:

Ne ei auta lapsiaan. Eläkeläiset reissaa Teneriffalla ja heidän lapsensa ja lapsenlapsensa elävät köyhyydessä.

Jos myöntäisivät niin joutuisivat auttamaan.

Jos saan 1600 eläkettä käteen pitäisikö minun siis auttaa lapsiani joiden vuositulot kummallakin puolisolla 60 000 -100 000.   Tietysti he elävät lapsiperheköyhyydessä, lapset ja teinit ovat kalliita.

Vierailija kirjoitti:

Syynä ovat suurten ikäluokkien ahneus, itsekkyys, kateus, oman edun tavoittelu, rahanhimo ja vallanhimo.

Suurten ikäluokkien lapsia on hoidatettu 1960-1970-luvuilla joko sukulaisilla tai päivähoidossa tai molemmissa. Äidit eivät ole imettäneet lapsiaan, jotteivat "rinnat mene pilalle". Monet äidit ovat myös tupakoineet. Pienille vauvoille on juotettu "vastiketta" (= äidinmaidonkorvikkeen nimi kymmeniä vuosia sitten), maitoa, sokerivettä, tuoremehuja ja annettu hunajaa.

Jopa 2-3 kuukauden ikäisiä vauvoja on viety hoitoon päiväkotiin, kouluttamattomalle perhepäivähoitajalle tai sukulaisille. Alle kouluikäiset lapset ja pienet alakoululaiset ovat asuneet sukulaisilla ja mummoloissa pitkiäkin aikoja. Lasten vanhemmat ovat olleet ties missä - kesämökillä ja etelänmatkoilla ilman lapsia jne. Järkyttävää!!!

Työpaikan on saanut helposti ja ilman mitään koulutusta. Pelkällä ylioppilastutkinnolla on päässyt ns. hyvään t

Nyt on katkeruus huipussaan! Sopivasti poimittu muutamat tiedot menneestä, osin mutua, ja siitä vihalla sekoittamalla leivottu kateuskakku. Siinä nyt sitä mediassa mainostettua tunteissa vellomista.

Unohdettu mm. se valtava yhteiskunnallinen murros joka 1960-70 -luvulla tapahtui. Maaseutu alkoi tyhjetä, nuorten piti lähteä kauas opiskelemaan ja töihin etelän kaupunkeihin. Töitä ei kuitenkaan riittänyt kaikille, oli massatyöttömyys ja siksi sadat tuhannet muuttivat ulkomaille työn perässä, enimmäkseen mentiin Ruotsiin, mutta toiset lähtivät Kanadaan ja Australiaan asti. 

Mutta tätä eivät katkerat nuoremmat tiedä ja tajua. Tai tahallaan jättävät keksimästään ajankuvasta pois.

Ei tarvitse myöntää mitään. Kukin tahollaan vaan lopettaa sen turhanpäiväisen jeesustelun, että kenellä nyt on mikäkin ollut ja millä mallilla. 

Ennen sai työtä kun pystyi todistamaan että on pulssi. Nykyään pitää kilpailla 5000 ihmisen kanssa siitä kuka pääsee matalalla palkalla kerrossiivoomaan. 

Mönnän, että kirnupiimä oliennen, hyvinä aikoina, huomattavasti helpommin hankittavissa. Ja sikotauti.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ne ei auta lapsiaan. Eläkeläiset reissaa Teneriffalla ja heidän lapsensa ja lapsenlapsensa elävät köyhyydessä.

Jos myöntäisivät niin joutuisivat auttamaan.

 

 

Jos saan 1600 eläkettä käteen pitäisikö minun siis auttaa lapsiani joiden vuositulot kummallakin puolisolla 60 000 -100 000.   Tietysti he elävät lapsiperheköyhyydessä, lapset ja teinit ovat kalliita.

 

1600 euroa olisi jo iso apu, itsellä noin 1200 euroa käteen. Eläkkeet ovat pieniä, varsinkin naisilla, vaikka ovat käyneet koko ikänsä töissä, johtuen pienistä palkoista ja eläkkeen kertymisestä vasta 23- vuotiaasta. 

Täällä usein puhutaan niinkuin kaikilla olisi iso työeläke, millä mällätä. 

Vierailija kirjoitti:

Kyllä nuoretkin ovat saaneet asioita tosi helpolla. Esimerkiksi liikkuminen on nykyään halpaa ja helppoa, joka kulmalla odottaa potkulauta, bussilippu maksaa euron. Tekoäly tekee koulutehtävät, on vaikka mitä apuja ja tukitoimia, pääsyä korkeakouluun on helpotettu, kaiken voi tehdä virtuaalisesti, kaiken pystyy tilaamaan kotiin, halpaa kamaa on saatavilla maailman ympäri 24/7. Onhan näitä. Tervemenoa esimerkiksi ulkosaunaan pesulle ja ulkohuussiin p*lle päivittäin,  näistä olosuhteista on moni "vanhempi" lähtenyt liikkeelle. 

Muusta samaa mieltä mutta millä paikkakunnalla pääsee paikallisella eurolla?

Kuinka monta sellasta sinä tunnet? Kysyppä heilt itseltän, se on parempi kuulla heiltä, eikä kysyä  vierailta ihmisiltä. Tunnetko 1,5 miljoonaa, vai 500 000 ihmistä vai kuin mo monta?

Jos tunnet vain itsesi sellaiseksi, niin se tuskin on keskustelun aihe.

Suuret ikäluokat pilasivat Suomessa myös luonnon ja ympäristön, metsät, vesistöt ja arvokkaat luontokohteet ja aiheuttivat toiminnallaan luontokadon. Roskat ja jätteet tuupattiin yleisesti luontoon, metsiin ja vesistöihin. Myös maaperä pilattiin jätteillä, kemikaaleilla ja saasteilla. Jäteöljyt ja myrkylliset kemikaalit valutettiin suoraan maaperään. Myös pohjavesi saastui. Vanhat metsät ja arvokkaat luontokohteet tuhottiin ja raiskattiin avohakkuilla, jotta puun myynnistä saatiin mahdollisimman paljon rahaa.

Suurten ikäluokkien naisten piti saada minkkiturkki, etelänmatka ja timanttisormus. Tarkoitus pyhitti keinot. Turkiseläinten kärsimyksistä ahtaassa häkissä ei puhuttu julkisessa keskustelussa, vaikka turkistalouden ongelmista tiedettiin yleisesti. 

Suuret ikäluokat alkoivat harrastaa etelänmatkailua. Oli suurta muotia lentää Keihäsmatkoilla etelänmatkalle. Jopa pienet, alle kouluikäiset lapset jätettiin Suomeen sukulaisten hoitoon, jotta äidit ja isät saivat juhlia matkakohteessa koko rahalla. Matkailu kuormittaa erittäin paljon luontoa. Matkailijat aiheuttavat matkakohteissa ympäristötuhoja, kärsimystä eläimille, luontokatoa ja jätevuoria.

Vierailija kirjoitti:

Syynä ovat suurten ikäluokkien ahneus, itsekkyys, kateus, oman edun tavoittelu, rahanhimo ja vallanhimo.

Suurten ikäluokkien lapsia on hoidatettu 1960-1970-luvuilla joko sukulaisilla tai päivähoidossa tai molemmissa. Äidit eivät ole imettäneet lapsiaan, jotteivat "rinnat mene pilalle". Monet äidit ovat myös tupakoineet. Pienille vauvoille on juotettu "vastiketta" (= äidinmaidonkorvikkeen nimi kymmeniä vuosia sitten), maitoa, sokerivettä, tuoremehuja ja annettu hunajaa.

Jopa 2-3 kuukauden ikäisiä vauvoja on viety hoitoon päiväkotiin, kouluttamattomalle perhepäivähoitajalle tai sukulaisille. Alle kouluikäiset lapset ja pienet alakoululaiset ovat asuneet sukulaisilla ja mummoloissa pitkiäkin aikoja. Lasten vanhemmat ovat olleet ties missä - kesämökillä ja etelänmatkoilla ilman lapsia jne. Järkyttävää!!!

Työpaikan on saanut helposti ja ilman mitään koulutusta. Pelkällä ylioppilastutkinnolla on päässyt ns. hyvään t

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi niin moni nuori ei voi myöntää, että he ovat saaneet monia asioita helpommalla kuin nykyiset vanhukset ?

Jos eivät tiedä noista asioista mitään ja pitävät saamiaan asioita ja hyvää länsimaista elintasoa  miniminä ja itsestäänselvyyksinä?

Vertailu nykynuorten ja vaikkapa suurten ikäluokkien eli 1945-1950 vuosina syntyneiden välillä on vaikeaa. Se johtuu siitä, että nuoremmat sukupolvet näkevät vain sen mitä vanhemmat sukupolvet ovat muka "saaneet", mutta unohtavat täysin sen, mitä he ovat joutuneet tekemään ja minkälaista elämä on ollut heidän lapsuudessaan ja nuoruudessaan. Kouluissa ei opeteta nykyisin kulttuurihistoriaa ilmeisesti, joten nuorempien käsitys elämästä yli 50 vuotta sitten on todella puutteellinen. 

Syyskauden vaikeuskilpailut ovat taas alkaneet. Varma syksyn merkki!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lainaus ei näköjään taas toimi, mutta sinulle joka kysyit: "Siis minkäikäinen on mummisi, en jaksa kelata?"

 

En hänen ikäänsä suoraan sanonutkaan, vaan että valmistui 60-luvulla yliopistosta. Hän täyttää kohta 87, eli syntynyt vuonna 1938. Sota-ajan lapsi siis, keskikokoiselta maatilalta kotoisin, jossa oli monta lasta eikä siihen aikaan ollut varaa kaikkia korkeakouluttaa. Yhden tyttäristä olivat aikoneet kustantaa yliopistoon ja alun perin sen piti olla mummini isosisko, joka oli pärjännyt parhaiten koulussa. Mutta mummini onnettomuuden takia päätettiinkin hänet yrittää yliopistoon saada, jotta saisi sellaisen ammatin jossa ei joudu käsiään käyttämään raskaissa töissä. Ja se sitten onnistuikin, kuten kerroin.

 

 

Kiinnostuneena kysyn, kävivätkö kaikki sisarukset kuitenkin keskikoulun tai ylioppilaaksi?  Tuoho

Käsittääkseni muut eivät käyneet jatkokoulutuksia, eivät ainakaan ylioppilaaksi asti. Juuri tuon takia, kun asuivat maalla ja olisi pitänyt lähteä kaupunkiin ylioppilaaksi lukemaan ja se oli hankalaa, mummillenikin piti kustantaa vuokrahuone ylioppilastutkinnon suorittamisen ajaksi. Ei ollut siis varaa kouluttaa kaikkia ja toisaalta osaa lapsista tarvittiin maatilan töissä. Mummini veljet jatkoivat maatilallisina ja sisarista suurin osa meni ompelijoiksi tehtaaseen.

Mikä pakkomielle ihmisillä on nykyään vaatia jotain myönnytyksiä tms jostain iankaikkisen vanhoista asioista? Varsinkin kun yksikään täällä kirjoittelevista ei ole vastuussa niistä sen aikaisista päätöksistä. 

Minun vanhemmat olivat pätkätöissä ja jopa työttömänä. Minulla taas on ollut kokoajan joitain töitä. On se nyt osittain itsestäkin kiinni. Omilla lapsillakin voi olla tulevaisuudessa töitä tai sitten ei.