Lue keskustelun säännöt.
Miksi niin moni vanhempi ihminen ei voi myöntää, että he saivat joitakin asioita helpommalla kuin nykyajan nuoret?
20.09.2025 |
Vakituiset työpaikat monesti jopa ilman koulutusta, jatkuva nousukausi ja vaurastuminen, yhteiskunnan palvelut paranivat, vakaus ja ennustettavuus oli selviö..
Näihin verrattuna nykyaikana mennään ihan toiseen suuntaan. Mutta koskaan en ole kuullut iäkkäämpien tätä myöntävän. He alkavat aina siilipuolustukseen.
Mitä se on heiltä pois jos joskus myöntäisivät että kävipä meillä tuuri? Ei heiltä niitä eläkkeitä viedä pois jos ne sitä pelkää.
Kommentit (130)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Millainen ihminen jankkaa kateellisena tätä virttä, että ennen oli niin paljon helpompaa, Minkäs sille kukaan tosiaankaan voi, milloin on syntynyt ja millaiseen maailmaan. Jokaisella aikakaudella on omat haasteet, hyvät ja huonot puolensa, ei mikään ole pelkästään mustavalkoista.
Ei ole kovin rakentavaa syytellä toisia, parempi maailma olisi jos osoittaisimme ymmärrystä toisillemme, sekä vanhoille että nuorille katkeruuden sijaan.
Vierailija kirjoitti:
En halunnut lähteä ruotsiin, oli pakko. Täällä minulla on velaton omistusasunto. Lapsena keräsin puolukoita että sain kengät. Olen syntynyt 1953.Missä minun kultalusikkani oli?
Ei missään. Kaltaisiasi on suuret joukot tässä maassa. Mitään ei ole saanut ilmaiseksi.
Naurettavaa syyllistää nykyään eläkkeellä olevia siitä millaiset ongelmat nykyään on yhteiskunnassamme.
Eivät he ole lakeja laatineet, eivätkä puolustusmenoja kasvattaneet.
Vierailija kirjoitti:
Töitä on tekeville löytynyt. Se ei kuitenkaan ole asia, josta tiettyä sukupolvea pitää syyllistää. Nämä vanhemmat sukupolvet ovat olleet rakentamassa tätä maata ja yhteiskuntaa. Heidän maksamillaan veroilla on kustannettu ne asiat mitkä nykyään rapautuvat, kuten kunnollinen terveydenhuolto. Omilla tuloillaan he ovat myös talonsa ja mökkinsä maksaneet.
He ovat myös olleet sukupolvi, joka ei ole valittanut joka asiasta, heitä ei ole kasvatettu laiskottelemaan vaan arvostamaan työtä ja vaivannäköä.Lähtökohdat ovat olleet monella, ainakin maaseudulla asuneilla, hankalammat kuin nykyisillä lapsilla ja nuorilla. On ollut isossa perheessä sähköttömässä pikkumökissä asuneita, sekä niitä jotka ovat ennen kouluunlähtöä tehneet navettatyöt vanhempiensa kanssa ja kesätkin ovat sujuneet maatilan töitä tehdessä. Niitä, joilla useiden kilometrien koulumatka on taitettu jalan tai suksilla.
En tietenkään v
Tämä on kyllä juuri se sukupolvi, joka valittaa joka asiasta! Kysy keneltä tahansa asiakaspalvelijalta, niin kuulet saman vastauksen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mun äiti myöntää:
on usein puhunut kuinka teini-ikäisestä lähtien vaan käveli töihin. Työt eivät olleet näin kuormittavia kuin nykyisin.
Lapsilisä ja opintotuki olivat suhteessa isommat. Palvelut olivat paremmat: lääkärille pääsi ja esim. lastenhoitoon sai kodinhoitajan, jos vanhempi sairastui.
Asuntolainan korot sai vähentää verotuksessa. Oli vuorotteluvapaat ja Aslak-kuntoutukset... Eläkkeelle pääsi aikaisin.
Äidin mukaan parasta kuitenkin oli eläminen yhteiskunnassa, jossa oli tulevaisuudenuskoa. Oli kuulemma helpompi tehdä lapsia, kun oletus oli, että heilläkin tulee menemään hyvin.
Äiti tuntee suurta sympatiaa meitä nuorempia ja varsinkin nykynuoria ja lapsia kohtaan, sillä meillä on asiat paljon huonommin kuin heillä.
ÄItisi on fiksu, hienoa että hän tuntee sympatiaa nuoria kohtaan. Omat vanhempani ovat sitä mieltä, että nuoret ovat laiskoja, hemmoteltuja eivätkä halua tehdä töitä - eivätkä hankkis lapsia, kun ovat niin itsekkäitä. Vähän kuin menisit kertomaan intialaisen slummin lapselle, että kaikki on omasta itsestäsi kiinni, nyt vain kouluttautumaan, töihin ja kappas simbsalabim, vaurastut ja pääset slummista pois!
Suurten ikäluokkien jälkeiset sukupolvet tulevat olemaan köyhempiä. Ns.perinnöt ovat taantuvien paikkakuntien arvottomia homekorsuja eivätkä miljoonalukaaleja. Väestöpyramidin vinouma, ilmastonmuutos, saastuminen, massiivinen valtionvelka, tekoäly vie työpaikkoja jne. Suomessa ei saa nykyisin kukaan töitä, milläs rakennat mitään tulevaisuutta 0-tuloilla?
Tulevaisuudenuskoa ei ole. Luvassa ei ole talouskasvua ja hyvinvointia. Tulevaisuudessa meitä odottaa pysyvä jäjöyhyys ja vanhukset hylätään oman onnensa nojaan. Nuoret lähtevät muualle töihin. Mutta ehkäpä ollaan tyytyväisiä, että on säästetty Suomi hengiltä. Hienoa työtä kaikilta päättäjiltä, on aikamoinen saavutus tuhota kokonainen maa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ainakin pääsivät todella helposti töihin, tällaista kauheaa massatyöttömyyttä ei ollut! Ja eläke kertyi mukavasti. Ja pääsi eläkkeelle jo alle 60-vuotiaina!
Heille sentään kelpasi paskaduunitkin. Nykyään jengi haluaa olla vaan jotain tubettajia ja influenssereita.
. ja etenkin miehet kuolivat 50-60 .vuotiaina!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En ihan myönnä jossain määrin kyllä. Työpaikan varmasti sai helpommin , ei ollut 600 hakijaa per duuni, mutta ei sinne minun kokemukseni mukaan kävelty. En tunne ketään , joka olisi näin tehnyt . Olen syntynyt 50- luvulla. Yo- tutkinnon jälkeen 1 välivuosi , jonka olin pakollisessa etukäteisharjoittelussa . 3 vuotta opiskelua , 2 viimeistä vuotta töissä opiskelun ohella samassa paikassa. Asuin kotona. Valmistumisen jälkeen edelleen sama työpaikka, vakinaistamista odotin pari kolme vuotta enkä mm.uskaltanut edes yrittää raskautta. Lapsi 1 v päiväkotiin ja töihin, näin tekivät kaikki.
Taloudellisesti ? En rypenyt rahassa . Se , että minulla nyt eläkkeellä on omistusasunto ja kesämökki ei ole pääsääntöisesti omaa ansiotani vaan 30- luvulla syntyneiden vanhempieni ( alempaa keskiluokkaa jos kategorisoida pitää).Heiltä sai myös lapseni sekä aineellista että aineetonta hyvää. Jotakin jää minultakin seuraavalle sukupolvelle olettaen , että ehdin kuolla ennenkuin kaikki menee hoitooni.
90- luvulla ei ollutkaan enää ollutkaan yhtään kivaa , elämä oli suoraan helvetistä laman takia. Onnekkain sattumusten ansiosta selvisimme , kaikki eivät
Yleisesti v ituuttaa jatkuva syyttely. Ymmärtäkää , yrittäkää edes , ymmärtää ettemme ne 70- luvun vapaata ja villiä nuoruuttamme eläessämme kantaneet huolta eläkemaksuista tai syntyvyydestä hamassa tulevaisuudessa. Vaatimus on kohtuuton !
Olen 50 v. eli X sukupolvea. Nämä, jotka sai hyviä työpaikkoja ilman koulutusta, esim. valtionhallintoon voi päästä ilman loppututkintoa, on kyllä mua 20-30 vuotta vanhempia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Aloittajalle: Koska nuoret eivat myonna etta he ovat sittenkin paremmassa asemassa.
Olen työikäinen edelleen ja yli 60. Mutta en saa enää töitä.
Suututtaa, että eläkettä ei ole kertynyt ollenkaan alle 23-vuotiailta mun työskennellessä sen ikäisenä hyväpalkkaisissa hommissa.(samalla opiskelin)
Se oli ennen paremmin, että työtä sai helposti. Mutta ei se meidän ansio ollut. Päättäjät on nyt tuoneet tänne kilpailevaa porukkaa matala-aloille, siirtänyt kiinaan ja itsepalvelu vienyt työtä.
Ennen jyvät erotettiin akanoista 10-vuotiaana. Silloin oppivaisemmat ja rahakkaammat meni maksulliseen oppikouluun. Myös ruoka oli oppikoulussa maksullinen erikseen. (Eli nykyiseltä luokalta 5 alkoi osalla oppikoulu.)
Nyt: raha kertyy yhä harvempiin käsiin. Ne harvat rikastuu kunnolla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
En ihan myönnä jossain määrin kyllä. Työpaikan varmasti sai helpommin , ei ollut 600 hakijaa per duuni, mutta ei sinne minun kokemukseni mukaan kävelty. En tunne ketään , joka olisi näin tehnyt . Olen syntynyt 50- luvulla. Yo- tutkinnon jälkeen 1 välivuosi , jonka olin pakollisessa etukäteisharjoittelussa . 3 vuotta opiskelua , 2 viimeistä vuotta töissä opiskelun ohella samassa paikassa. Asuin kotona. Valmistumisen jälkeen edelleen sama työpaikka, vakinaistamista odotin pari kolme vuotta enkä mm.uskaltanut edes yrittää raskautta. Lapsi 1 v päiväkotiin ja töihin, näin tekivät kaikki.
Taloudellisesti ? En rypenyt rahassa . Se , että minulla nyt eläkkeellä on omistusasunto ja kesämökki ei ole pääsääntöisesti omaa ansiotani vaan 30- luvulla syntyneiden vanhempieni ( alempaa keskiluokkaa jos kategorisoida pitää).Heiltä sai myös lapseni sekä aineellista että aineetonta hyvää. Jotakin jää minultakin seuraavalle sukupolvelle olet
Syyllistäminen loppuisi, jos eläkeläiset olisivat valmiita edes vähän osallistumaan talkoisiin.
Mutta ei, kaikesta saavutetusta pidetään kynsin hampain kiinni, eikä mistään eläkeiläisiin liittyvästä saisi leikata. Samaan aikaan heidän mielestään on kuitenkin ok leikata omilta lapsilta ja heidän lapsilta.
*Vakituiset työpaikat monesti jopa ilman koulutusta, jatkuva nousukausi ja vaurastuminen, yhteiskunnan palvelut paranivat.*
Turhaanpa kadehdit. Ne vakituiset työpaikat olivat mitä olivat ja palkka murto-osan nykyisestä, vaikka miten suhteutettaisiin. Se jatkuva nousukausi katkesi monesti lamaan, pahin 1990-luvun alkupuolella. Mikään vakaus ei ollut selviö. Itse olet nauttinut niistä yhteiskunnan palveluista, jotka vanhempi sukupolvi on saanut aikaan.
Miksi vaadit, mariset, valitat ja kadehdit. Ei vanhempiesi sukupolvi voinut heittäytyä yhteiskunnan tukien varaan koko elämän ajaksi aikomattakaan käydä esim. töissä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ainakin pääsivät todella helposti töihin, tällaista kauheaa massatyöttömyyttä ei ollut! Ja eläke kertyi mukavasti. Ja pääsi eläkkeelle jo alle 60-vuotiaina!
Äitini sai ensimmäisen työpaikan jonottamalla kadulla noin sadan muun kanssa, yksi valittiin se oli äitini joka oli samana päivänä päättänyt koulunsa eli oli 15 vuotias. En tiedä sitten oliko se niin helppoa, työkseen teki asiatytön töitä
Vierailija kirjoitti:
Ainakin pääsivät todella helposti töihin, tällaista kauheaa massatyöttömyyttä ei ollut! Ja eläke kertyi mukavasti. Ja pääsi eläkkeelle jo alle 60-vuotiaina!
Mutta ennen monissa töissä palkka oli sama kuin tuet nykyään.
Minä myönnän, että en ole koskaan ollut työtön enkä enkä ole käynyt työvoimatoimistossa. Minulla on 26- vuotiaasta saakka ollut vakivirka. Nyt olen jo eläkeläinen ja ikää puolivälissä 80. Erittäin köyhistä oloista olen. Muistan kyllä nälän tunteen ja sen, kun ei ollut talvikenkiä jne. Lainan turvin opiskelin lukion jälkeen kaksi toisiansa täydentävää ammattia. Tuolloin lukio oli maksullinen, myös ruoka maksoi. Kesätöitä olen tehnyt 12-v saakka, mm kotiapulaisena, kaupassa, siivoojana jne. Avainsana minun elämässäni oli työ ja se että oli olemassa ns eläkevirkoja. Nykynuorille tälläinen tärkeä elämän perusjuttu on tuntematon asia. Aina vaan pätkätöitä pätkän perään. Mites siinä perheen perustat ja kodin ostat. Ja kun lapsia ei synny, niin kohta ovat päiväkodit ja koulut ison leikkauksen alla. Orpo , mietipä sitä.
Kovat ajat luovat vahvoja miehiä. Vahvat miehet luovat hyviä aikoja. Hyvät ajat luovat heikkoja miehiä. Ja heikot miehet luovat kovia aikoja jne.
Kyllä nykyään on aivan ylimitoitetut elintaso-odotukset verrattuna kaikkiin aikaisempiin aikakausiin.
Tämä koskee tietenkin kaikkia ikäluokkia nykyajassa, ei vaan nuoria.
Kasarillakin kun elettiin "juppiaikaa" ei tullut kenellekään mieleenkään, että pitäisi päästä matkustelemaan ulkomaille monta kertaa vuodessa. Vaatimatonta juppiaikakin oli nykyaikaan verrattuna.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ainakin pääsivät todella helposti töihin, tällaista kauheaa massatyöttömyyttä ei ollut! Ja eläke kertyi mukavasti. Ja pääsi eläkkeelle jo alle 60-vuotiaina!
Mutta ennen monissa töissä palkka oli sama kuin tuet nykyään.
Mutta kun töihin pääsi, niin siellä pystyi edetä firman sisällä paremmille palkoille.
Sehän se on nykypäivän ongelma, että ei saada edes sitä ensimmäistä työpaikkaa, josta sitten edetä.
Töitä on tekeville löytynyt. Se ei kuitenkaan ole asia, josta tiettyä sukupolvea pitää syyllistää. Nämä vanhemmat sukupolvet ovat olleet rakentamassa tätä maata ja yhteiskuntaa. Heidän maksamillaan veroilla on kustannettu ne asiat mitkä nykyään rapautuvat, kuten kunnollinen terveydenhuolto. Omilla tuloillaan he ovat myös talonsa ja mökkinsä maksaneet.
He ovat myös olleet sukupolvi, joka ei ole valittanut joka asiasta, heitä ei ole kasvatettu laiskottelemaan vaan arvostamaan työtä ja vaivannäköä.
Lähtökohdat ovat olleet monella, ainakin maaseudulla asuneilla, hankalammat kuin nykyisillä lapsilla ja nuorilla. On ollut isossa perheessä sähköttömässä pikkumökissä asuneita, sekä niitä jotka ovat ennen kouluunlähtöä tehneet navettatyöt vanhempiensa kanssa ja kesätkin ovat sujuneet maatilan töitä tehdessä. Niitä, joilla useiden kilometrien koulumatka on taitettu jalan tai suksilla.
En tietenkään väitä, että nykyäänkään kaikilla olisi helpot olosuhteet, maalla tai kaupungissa.
Ei pidä luulla, että kenellekään kaikki on langennut tuosta vaan tai tippunut taivaalta valmiina.