Mihin ikään mennessä pitäisi päättää, haluaako lapsen vai ei?
Onko joku vatvonut asiaa vielä yli 25-vuotiaaksi?
Kommentit (292)
Pitää ajatella omaa napaa pidemmälle. Lapsi ansaitsee parempaa. Lapsi ansaitsee järkevät, suunnitelmalliset vanhemmat.
Järkevä vanhempi tajuaa, ettei elämää voi suunnitella. Mittä tahansa voi tapahtua ja sen kanssa on vain elettävä. Vai laitatko sinä lapsen poistoon heti, jos et yllättävien tapahtumien vuoksi voikaan tarjota hänelle sitä täydellistä elämää, jonka olet suunnitellut?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei se lapsi tarvi täydellisiä oloja. Läsnäoloa, ruokaa, lämpöä. Älypuhelinkansalle ensimmäinen kohta on vaikein.
Lämpöä, ruokaa ja katon päälle saa vankilassakin. Ei se tee sitä kuitenkaan kodiksi.
Läsnäolo? Kai lapsi ansaitsee jotain muutakin? Miten olisi laskujen maksaminen? Turvallinen asuinalue? Motivoituneet vanhemmat?
Aika harva asuu nuorenakaan missään turvattomilla hoodeilla ilman motivaatiota mihinkään ja kykyä laskujen maksuun.. ja tuosta vielä pitäisi nousta ajan myötä yhtäkkiä motivoituneeksi, paremmalle asuinalueelle ja alkaa maksamaan laskut, niin aika epätodennäköiseltä kehityskululta kuulostaa :D
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei se lapsi tarvi täydellisiä oloja. Läsnäoloa, ruokaa, lämpöä. Älypuhelinkansalle ensimmäinen kohta on vaikein.
Lämpöä, ruokaa ja katon päälle saa vankilassakin. Ei se tee sitä kuitenkaan kodiksi.
Läsnäolo? Kai lapsi ansaitsee jotain muutakin? Miten olisi laskujen maksaminen? Turvallinen asuinalue? Motivoituneet vanhemmat?
Paljonko luulet pienen vauvan tajuavan jostain laskuista tai asuinalueestaan? :D Vanhempien motiavaatio taasen on juuri sitä läsnäoloa.
Vauva ei ole vauva ikuisesti.
Se kasvaa teiniksi ja aikuiseksi.
Harmi että tällainen itsestäänselvyys pitää kertoa ääneen.
Asuinalueen turvallisuudella on iso merkitys kaveripiiriin, psyykeeseen, jne. jotka edelleen vaikutta
Ei tarvitse. Tiesimme tuon kertomattakin. Harmi, että sinulta hurahti kirjoitukseni pointti täysin ohi.
Vierailija kirjoitti:
Ei se lapsi tarvi täydellisiä oloja. Läsnäoloa, ruokaa, lämpöä. Älypuhelinkansalle ensimmäinen kohta on vaikein.
Nuo mainitsemasi asiat riitti ysärillä, nykyään tuo ei riitä mihinkään. Nykyään oletus on että lapsille pitää pystyä tarjoamaan sitä, tätä ja tota. Pitää olla harrastuksia, matkoja, huvituksia ja merkkivaatteita.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei se lapsi tarvi täydellisiä oloja. Läsnäoloa, ruokaa, lämpöä. Älypuhelinkansalle ensimmäinen kohta on vaikein.
Lämpöä, ruokaa ja katon päälle saa vankilassakin. Ei se tee sitä kuitenkaan kodiksi.
Läsnäolo? Kai lapsi ansaitsee jotain muutakin? Miten olisi laskujen maksaminen? Turvallinen asuinalue? Motivoituneet vanhemmat?
Paljonko luulet pienen vauvan tajuavan jostain laskuista tai asuinalueestaan? :D Vanhempien motiavaatio taasen on juuri sitä läsnäoloa.
Vauva ei ole vauva ikuisesti.
Se kasvaa teiniksi ja aikuiseksi.
Harmi että tällainen itsestäänselvyys pitää kertoa ääneen.
Asuinalueen turvallisuudella on iso merkitys kaveripiiriin, psyykeeseen, jne. jotka edelleen vaikutta
Kerron sinulle salaisuuden: Kun kotiolot ovat kunnossa ja lapsi saa turvaa ja rakkautta, se pärjää vaikka ulkopuolella olosuhteet eivät olisi täydellisiä. Tässä maailmassa ei ole olemassa aluetta, joka olisi 100% turvallinen. Missä tahansa voi joku sekopää tulla riehumaan. Lapsi ei voi kääriä pumpuliin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei se lapsi tarvi täydellisiä oloja. Läsnäoloa, ruokaa, lämpöä. Älypuhelinkansalle ensimmäinen kohta on vaikein.
Lämpöä, ruokaa ja katon päälle saa vankilassakin. Ei se tee sitä kuitenkaan kodiksi.
Läsnäolo? Kai lapsi ansaitsee jotain muutakin? Miten olisi laskujen maksaminen? Turvallinen asuinalue? Motivoituneet vanhemmat?
Paljonko luulet pienen vauvan tajuavan jostain laskuista tai asuinalueestaan? :D Vanhempien motiavaatio taasen on juuri sitä läsnäoloa.
Vauva ei ole vauva ikuisesti.
Se kasvaa teiniksi ja aikuiseksi.
Harmi että tällainen itsestäänselvyys pitää kertoa ääneen.
Asuinalueen turvallisuudella on iso merkitys kaveripiiriin, psyykeeseen, jne. jotka edelleen vaikutta
Jos sulla on täydellinen paketti kasassa lapsen ollessa 0-vuotiasa, elämä voi heittää eteesi IHAN mitä vain. Et ole siltä ollenkaan turvassa. Varsinkin kun olet noin joustamattoman oloinen, voi olla että tiukan paikan tullen et osaisi suhtautua tarpeeksi positiivisella asenteella vaikeuksiin.
Mikäköhän Suomessa on niin vaarallinen asuinalue, että koko lapsen elämä menee pilalle siitä että asuu siellä pari ensimmäistä vuottaan? Voit aivan varmasti muuttaa siltä alueelta pois myöhemmin :D
Vierailija kirjoitti:
Lasta voi haluta todella paljon ja rakentaa elämästään "täydellisen paketin". Sitten tuleekin yllättävät potkut, raskausmasennus, vaikea synnytys, vaikeus rakastaa heti omaa lastaan, avioero, sairaus, kuolema
Sori kontrollinhaluiset tyypit mutta elämässä tapahtuu
Kuvailit juuri syitä joiden vuoksi en halua ottaa riskiä ja olen mieluummin lapseton. Liian paljon voi mennä pieleen liian monella tavalla. En pystyisi esim. kasvattamaan vammaista tai vaativaa lasta ja jos se lapsi on jo saatu, niin ei siitä eroonkaan pääse. En pidä lapsista niin paljon että olisi riskin arvoista kokeilla miten asiat menevät. Oma elämä on riittävän hyvällä mallilla nyt, mutta mitään varmuutta ei ole tulevaisuudessa edes ilman niitä lapsia.
N32
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei se lapsi tarvi täydellisiä oloja. Läsnäoloa, ruokaa, lämpöä. Älypuhelinkansalle ensimmäinen kohta on vaikein.
Nuo mainitsemasi asiat riitti ysärillä, nykyään tuo ei riitä mihinkään. Nykyään oletus on että lapsille pitää pystyä tarjoamaan sitä, tätä ja tota. Pitää olla harrastuksia, matkoja, huvituksia ja merkkivaatteita.
Niillä oletuksilla voi pyyhkiä pyllynsä
30-vuotiaana. Itse päätin 22v etten hanki lapsia
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei se lapsi tarvi täydellisiä oloja. Läsnäoloa, ruokaa, lämpöä. Älypuhelinkansalle ensimmäinen kohta on vaikein.
Nuo mainitsemasi asiat riitti ysärillä, nykyään tuo ei riitä mihinkään. Nykyään oletus on että lapsille pitää pystyä tarjoamaan sitä, tätä ja tota. Pitää olla harrastuksia, matkoja, huvituksia ja merkkivaatteita.
Nuo mainitut asiat riittävät edelleen. Sinun listaamasi asiat ovat ylisuorittajavanhempien kuvitelmia. Oikeasti lapsi ei tarvitse perusturvan lisäksi muuta kuin sitä, että hänet hyväksytään sellaisena kuin hän on ja häntä rakastetaan. Liian moni ei tajua tätä ja siksi meillä kasvaa ahdistuneita lapsia, joille mikään ei riitä, kun aina ollaan juoksuttamassa uuteen elämykseen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei se lapsi tarvi täydellisiä oloja. Läsnäoloa, ruokaa, lämpöä. Älypuhelinkansalle ensimmäinen kohta on vaikein.
Lämpöä, ruokaa ja katon päälle saa vankilassakin. Ei se tee sitä kuitenkaan kodiksi.
Läsnäolo? Kai lapsi ansaitsee jotain muutakin? Miten olisi laskujen maksaminen? Turvallinen asuinalue? Motivoituneet vanhemmat?
Paljonko luulet pienen vauvan tajuavan jostain laskuista tai asuinalueestaan? :D Vanhempien motiavaatio taasen on juuri sitä läsnäoloa.
Vauva ei ole vauva ikuisesti.
Se kasvaa teiniksi ja aikuiseksi.
Harmi että tällainen itsestäänselvyys pitää kertoa ääneen.
Asuinalueen turvallisuudella on iso merkitys kaveripiiriin, psyykeeseen, jne. jotka edelleen vaikutta
Oletko joku täysin kuplassa/tynnyrissä kasvanut tapaus? Kuvittelet että tavallisen rahvaan alueella kasvaminen on suuri tragedia? Tai että pienellä budjetilla asumiseen ainoa vaihtoehto on muuttaa huumeluolaan?
Paras aika on tehdä 20-30v.
40v. on takaraja, ei enää sen jälkeen.
Vierailija kirjoitti:
No Suomen syntyvyys laahaa jo Japaniakin alhaisemmalla tasolla, ja suurena syynä on se, että ihmiset jättävät lapsenteon niin myöhään, ettei lapsen saaminen onnistu joko enää ollenkaan, tai toiveet lapsiluvusta ei toteudu.
Useimmat haluavat kaksi lasta ja se olisi yhteiskunnan ylläpitämisen kannaltakin se ok minimi jolla pärjätään, mutta tuo ei nykyään toteudu juurikin siitä syystä kun ihmiset jättää lisääntymisen viimeiseksi.
Juuri tällä viikolla Ylellä tutkija sanoi, että muita elämän palikoita pitäisi siirrellä lisääntymisen tieltä eikä toisinpäin. Nyt on yleistä jättää lisääntyminen palikoista viimeiseksi ja se näkyy syntyvyyden romahtamisena.
Tämä siis nimenomaan kokonaiskuva, ei yksittäisten ihmisten kokemuksia siitä miten lisääntyminen onnistui hyvin vaikka nelikymppisenä ekaa kertaa. Palstalla näillä jälkimmäisillä tapauksilla tuudittaudutaan epärehelliseen uneen. Ja tietysti se on totta, että aina JOILLAIN se lisääntyminen viimeisenä onnistuukin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lasta voi haluta todella paljon ja rakentaa elämästään "täydellisen paketin". Sitten tuleekin yllättävät potkut, raskausmasennus, vaikea synnytys, vaikeus rakastaa heti omaa lastaan, avioero, sairaus, kuolema
Sori kontrollinhaluiset tyypit mutta elämässä tapahtuu
Kuvailit juuri syitä joiden vuoksi en halua ottaa riskiä ja olen mieluummin lapseton. Liian paljon voi mennä pieleen liian monella tavalla. En pystyisi esim. kasvattamaan vammaista tai vaativaa lasta ja jos se lapsi on jo saatu, niin ei siitä eroonkaan pääse. En pidä lapsista niin paljon että olisi riskin arvoista kokeilla miten asiat menevät. Oma elämä on riittävän hyvällä mallilla nyt, mutta mitään varmuutta ei ole tulevaisuudessa edes ilman niitä lapsia.
N32
Kuvailit juuri, miksi Suomessa syntyvyys on romahtanut. Ihmiset eivät kestä normaalia elämää ja pelottelevat mielensä uskomaan, että kaikki paha tapahtuu juuri omalle kohdalle. Sitten kun iän myötä järki tulee päähän, itketään kun ei uskallettu elää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lasta voi haluta todella paljon ja rakentaa elämästään "täydellisen paketin". Sitten tuleekin yllättävät potkut, raskausmasennus, vaikea synnytys, vaikeus rakastaa heti omaa lastaan, avioero, sairaus, kuolema
Sori kontrollinhaluiset tyypit mutta elämässä tapahtuu
Kuvailit juuri syitä joiden vuoksi en halua ottaa riskiä ja olen mieluummin lapseton. Liian paljon voi mennä pieleen liian monella tavalla. En pystyisi esim. kasvattamaan vammaista tai vaativaa lasta ja jos se lapsi on jo saatu, niin ei siitä eroonkaan pääse. En pidä lapsista niin paljon että olisi riskin arvoista kokeilla miten asiat menevät. Oma elämä on riittävän hyvällä mallilla nyt, mutta mitään varmuutta ei ole tulevaisuudessa edes ilman niitä lapsia.
N32
On vastuullista ajatella omaa jaksamista ja sen vaikutuksia lapseen. Teet siinä oikein.
Kuinka moni ajattelee näin pitkälle? Olisi hyvä jos ajattelisi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lasta voi haluta todella paljon ja rakentaa elämästään "täydellisen paketin". Sitten tuleekin yllättävät potkut, raskausmasennus, vaikea synnytys, vaikeus rakastaa heti omaa lastaan, avioero, sairaus, kuolema
Sori kontrollinhaluiset tyypit mutta elämässä tapahtuu
Kuvailit juuri syitä joiden vuoksi en halua ottaa riskiä ja olen mieluummin lapseton. Liian paljon voi mennä pieleen liian monella tavalla. En pystyisi esim. kasvattamaan vammaista tai vaativaa lasta ja jos se lapsi on jo saatu, niin ei siitä eroonkaan pääse. En pidä lapsista niin paljon että olisi riskin arvoista kokeilla miten asiat menevät. Oma elämä on riittävän hyvällä mallilla nyt, mutta mitään varmuutta ei ole tulevaisuudessa edes ilman niitä lapsia.
N32
On vastuullista ajatella omaa jaksamista ja sen vaikutuksi
Ihmiskunta olisi kuollut sukupuuttoon aikoja sitten, jos kaikki ajattelisivat vain riskien kautta. Eihän kenenkään kannata tehdä lapsia, jos ajatus on se, että elämässä voi tapahtua myös ikäviä asioita eikä lapsia voi tehdä, jos kaikki ei olekaan hattaraa ja yksisarvisia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lasta voi haluta todella paljon ja rakentaa elämästään "täydellisen paketin". Sitten tuleekin yllättävät potkut, raskausmasennus, vaikea synnytys, vaikeus rakastaa heti omaa lastaan, avioero, sairaus, kuolema
Sori kontrollinhaluiset tyypit mutta elämässä tapahtuu
Kuvailit juuri syitä joiden vuoksi en halua ottaa riskiä ja olen mieluummin lapseton. Liian paljon voi mennä pieleen liian monella tavalla. En pystyisi esim. kasvattamaan vammaista tai vaativaa lasta ja jos se lapsi on jo saatu, niin ei siitä eroonkaan pääse. En pidä lapsista niin paljon että olisi riskin arvoista kokeilla miten asiat menevät. Oma elämä on riittävän hyvällä mallilla nyt, mutta mitään varmuutta ei ole tulevaisuudessa edes ilman niitä lapsia.
N32
Kuvailit juuri, miksi Suomessa syntyvyys on romahtanut. Ih
Minusta on toisaalta hyvä, ettei tuon N32 kaltaiset ylivarovaiset neurootikot ja muut negatiiviset pelkurit lisäänny.
Mieti nyt lastenkin kannalta, ei tuollaisen äidin kanssa olisi kovin kiva kasvaa eikä lastenkaan siivet kanna -saati että niistä jotain yrityksiä perustavia innovaattoreita tulisi- jos ne imee jo äidinmaidossa kaiken kattavan PELON ja pessimistisen elämänasenteen.
Totuus on, että moni lapsettomaksi omasta tahdostaan jäävä ei edes olisi hyvää materiaalia äidiksi tai isäksi.
Sitä voi tietysti miettiä, miksi noin on. Eli miksi vaikkapa milleniaaleista niin moni kasvoi vajaaksi.
Vierailija kirjoitti:
Totuus on, että moni lapsettomaksi omasta tahdostaan jäävä ei edes olisi hyvää materiaalia äidiksi tai isäksi.
Sitä voi tietysti miettiä, miksi noin on. Eli miksi vaikkapa milleniaaleista niin moni kasvoi vajaaksi.
Moni porsinut on kyllä sellaista sakkia, että olisi heille suonut keskenmenon
Vauva ei ole vauva ikuisesti.
Se kasvaa teiniksi ja aikuiseksi.
Harmi että tällainen itsestäänselvyys pitää kertoa ääneen.
Asuinalueen turvallisuudella on iso merkitys kaveripiiriin, psyykeeseen, jne. jotka edelleen vaikuttavat kehitykseen, koulumenestykseen, itsetunnon kasvuun. Nämä vaikuttavat loppuelämän valintoihin suoraan tai epäsuorasti., esim. työn saaminen, sosioekonominen asema...