Mihin ikään mennessä pitäisi päättää, haluaako lapsen vai ei?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei mihinkään ikään mennessä. Tätä elämää ei kannata tuhlata lapsiin vaan keskittyä itseensä ja omaan hyvinvointiinsa. 

 

N.27

 

Pakko se päätös on suuntaan tai toiseen jossain vaiheessa tehdä kuitenkin.

Ei mikään pakko. Itse olen antanut vain elämän viedä sen kummemmin päättämättä haluanko lapsia vai en. Todennäköisesti en niitä saa, koska olen jo 41v. Se on ihan ok. 

eri

 

Okei. Eli ehkäisyn suhteen olet antanut tuulen viedä ja toivonut parasta?

Missä kohtaa tuossa puhuttiin jotain ehkäisystä? 

Ei missään, mutta jos lasten hankinnan suhteen antaa elämän viedä niin kuulostaa siltä että mitään aktiivista ehkäisypäätöstä ei ole tehty ja/tai noudatettu. Siitä minä puhun kun sanon että suuntaan tai toiseen päätös on jossain vaiheessa tehtävä. Asennanko kierukan, syönkö pillereitä vai vedänkö luomuna ja saan ehkä lapsen.

Minä en ole ikinä tunkenut itseeni hormoneita, enkä tunge. Seksi ei ole sen arvoista, vaikka kivaa onkin. Ehkäisy on siis ollut joko kondomi tai penetraation välttäminen. Kondomi ei ole mikään 100% varma, joten olen harrastanut penetraatioseksiä vain tilanteessa jossa pieni mahdollisuus lapsesta on ok

Ei missään, mutta jos lasten hankinnan suhteen antaa elämän viedä niin kuulostaa siltä että mitään aktiivista ehkäisypäätöstä ei ole tehty ja/tai noudatettu. Siitä minä puhun kun sanon että suuntaan tai toiseen päätös on jossain vaiheessa tehtävä. Asennanko kierukan, syönkö pillereitä vai vedänkö luomuna ja saan ehkä lapsen.

///

Tämä voi järkyttää sinua, mutta kerron silti: Raskaaksi voi tulla, vaikka käyttäisi ehkäisyä. 

Suunnilleen 30, kun ottaa huomioon, että pitäisi myös löytää kumppani, joka on samalla kannalla, vakiinnuttaa suhde ja alkaa yrittää lasta.

Toki vielä nelikymppisenäkin voi hankkia lapsia, mutta silloin on jo paljon isompi riski, että jos oma päätös on "joo" niin elämä sanookin "ei".

WHO:n tietojen mukaan 60% maailman alle 5 vuotiaista lapsista kokee kaltoinkohtelua kotonaan.

Jos vanhemmuus on joku meriitti tai pätevöittää johonkin, miten tämän voi selittää?

Järkyttäviä lukuja. Lapset ansaitsevat parempaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Totuus on, että moni lapsettomaksi omasta tahdostaan jäävä ei edes olisi hyvää materiaalia äidiksi tai isäksi. 

Sitä voi tietysti miettiä, miksi noin on. Eli miksi vaikkapa milleniaaleista niin moni kasvoi vajaaksi. 

Toisaalta: Kautta ihmiskunnan historian on ollut vaikka kuinka paljon vanhempia, jotka eivät ole hyvää materiaalia vanhemmaksi. Ei ole mikään uusi ilmiö. Eikä lapsen saaminen tee ihmisestä automaattisesti hyvää vanhempaa. 

Mutta jos taustalla ei ole suuria käsittelemättömiä ongelmia niin suurin osa kyllä kasvaa ihan kelvollisiksi vanhemmiksi

Tai sitten ei. Elämän aikana voi tapahtua yhtä ja toista, joka saa ihmisen toimimaan lapsen edun vastaisesti ilman, että taustalla on valmiiksi mitään k

Suurin osa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Totuus on, että moni lapsettomaksi omasta tahdostaan jäävä ei edes olisi hyvää materiaalia äidiksi tai isäksi. 

Sitä voi tietysti miettiä, miksi noin on. Eli miksi vaikkapa milleniaaleista niin moni kasvoi vajaaksi. 

Kuinka pihalla pitää olla, jos kuvittelee, että vajaaksi kasvaminen on joku milleniaalien yksinoikeus. Tai, että kaikki lapsen saaneet olisivat jotenkin hyviä vanhempia. 

Tällä hetkellä lisääntymiskykyisiä aikuisia on milleniaalit ja Gen Z. Koska lapsia saadaan usein yli kolmikymppisinä, niin käytännössä milleniaalit on ne joista vielä puhutaan. Toki vanhimmat milleniaalit alkaa olla jo pois pelistä, ja nuorimmillakin kiire kurkkia oven takana. 

Sinä puhut milleniaaleista. Minä kommentoin väitettä, että vain milleniaaleissa olisi kieroon kasvaneita. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei mihinkään ikään mennessä. Tätä elämää ei kannata tuhlata lapsiin vaan keskittyä itseensä ja omaan hyvinvointiinsa. 

 

N.27

 

Pakko se päätös on suuntaan tai toiseen jossain vaiheessa tehdä kuitenkin.

Ei ole pakko. Asioiden voi antaa vain tapahtua suuntaan tai toiseen. Ei kaikesta tarvitse olla jotain suunnitelmaa ja päätöstä valmiina. Esimerkiksi minä en ikinä ole päättänyt ,että haluan neljä lasta. Niin vain tapahtui. 

 

Minä taas olen päättänyt etten ikinä halua yhtään lasta, ja siksi huolehtinut ehkäisystä lähestulkoon neuroottisesti. Jos olisin antanut asioiden vain tapahtua, voisin hyvin nyt olla äi

Totta, ja siksi tarkkailen myös vahinkoraskauden mahdollisuutta tarkasti jotta saan abortin mahdollisimman nopeasti.

Vierailija kirjoitti:

Suunnilleen 30, kun ottaa huomioon, että pitäisi myös löytää kumppani, joka on samalla kannalla, vakiinnuttaa suhde ja alkaa yrittää lasta.

Toki vielä nelikymppisenäkin voi hankkia lapsia, mutta silloin on jo paljon isompi riski, että jos oma päätös on "joo" niin elämä sanookin "ei".

Minä löysin kumppanin jo 16-vuotiaana, mutta en vielä näin 32v iässäkään ole varma, haluanko lapsia. 

35-vuotiaana alkaa naisen hedelmällisyys laskea. Miestenkin pitäisi alkaa siinä iässä alkaa aktiivisesti etsiä kumppania jos ehdottomasti haluaa lapsen

Vierailija kirjoitti:

35-vuotiaana alkaa naisen hedelmällisyys laskea. Miestenkin pitäisi alkaa siinä iässä alkaa aktiivisesti etsiä kumppania jos ehdottomasti haluaa lapsen

Kyllä se etsintä kannattaa aloittaa jo parikymppisenä. Ei sitten tarvitse häthätää yrittää saada aikaan pikaraskautta puoliksi tuntemattoman ihmisen kanssa, kun biologinen kello huutaa punaisena. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei mihinkään ikään mennessä. Tätä elämää ei kannata tuhlata lapsiin vaan keskittyä itseensä ja omaan hyvinvointiinsa. 

 

N.27

 

Pakko se päätös on suuntaan tai toiseen jossain vaiheessa tehdä kuitenkin.

Ei mikään pakko. Itse olen antanut vain elämän viedä sen kummemmin päättämättä haluanko lapsia vai en. Todennäköisesti en niitä saa, koska olen jo 41v. Se on ihan ok. 

eri

 

Okei. Eli ehkäisyn suhteen olet antanut tuulen viedä ja toivonut parasta?

Missä kohtaa tuossa puhuttiin

Eli siis olet tehnyt päätöksen ettet halua lasta.

Vierailija kirjoitti:

WHO:n tietojen mukaan 60% maailman alle 5 vuotiaista lapsista kokee kaltoinkohtelua kotonaan.

Jos vanhemmuus on joku meriitti tai pätevöittää johonkin, miten tämän voi selittää?

Järkyttäviä lukuja. Lapset ansaitsevat parempaa.

 

Missä joku on siis väittänyt, että vanhemmuus olisi meriitti joka pätevöittää johonkin? Toki hyvä, tavallinen vanhemmuus on kunnioitettava tehtävä, mutta ei kai se vielä kuitenkaan pätevöitä mihinkään. 

Vierailija kirjoitti:

Ei missään, mutta jos lasten hankinnan suhteen antaa elämän viedä niin kuulostaa siltä että mitään aktiivista ehkäisypäätöstä ei ole tehty ja/tai noudatettu. Siitä minä puhun kun sanon että suuntaan tai toiseen päätös on jossain vaiheessa tehtävä. Asennanko kierukan, syönkö pillereitä vai vedänkö luomuna ja saan ehkä lapsen.

///

Tämä voi järkyttää sinua, mutta kerron silti: Raskaaksi voi tulla, vaikka käyttäisi ehkäisyä. 

Kyllä, liittyy asiaan miten?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Totuus on, että moni lapsettomaksi omasta tahdostaan jäävä ei edes olisi hyvää materiaalia äidiksi tai isäksi. 

Sitä voi tietysti miettiä, miksi noin on. Eli miksi vaikkapa milleniaaleista niin moni kasvoi vajaaksi. 

Kuinka pihalla pitää olla, jos kuvittelee, että vajaaksi kasvaminen on joku milleniaalien yksinoikeus. Tai, että kaikki lapsen saaneet olisivat jotenkin hyviä vanhempia. 

Tällä hetkellä lisääntymiskykyisiä aikuisia on milleniaalit ja Gen Z. Koska lapsia saadaan usein yli kolmikymppisinä, niin käytännössä milleniaalit on ne joista vielä puhutaan. Toki vanhimmat milleniaalit alkaa olla jo pois pelistä, ja nuorimmillaki

 

Kommentoit siis väitettä jonka keksit päästäsi. 

Kuten aina näissä lapsettomuuskeskusteluissa palstalla, niistä ei laatua tai edes normaaliälyä ja -ymmärrystä löydy. 

Ei ole hyvää eikä älykästä keskustelua käydä sitä ääritapausten kautta..  

Älykäs ihminen olisi ymmärtänyt, että nuo kaksi olivat vain nopeasti heitettyjä esimerkkejä. Jokainen, joka ei ihan laput silmillä elä, tietää, että lasten huono kohtelu ei ole mikään ääritapaus, vaan sellaista tapahtuu hyvin monessa perheessä. Huonoa kohteluahan on paljon muukin kuin vain fyysinen väkivalta. Esimerkiksi jatkuvasti töissä olevan vanhemman lapsi kokee huonoa kohtelua hylätyksitulemisen  tunteen muodossa jne. jne. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

WHO:n tietojen mukaan 60% maailman alle 5 vuotiaista lapsista kokee kaltoinkohtelua kotonaan.

Jos vanhemmuus on joku meriitti tai pätevöittää johonkin, miten tämän voi selittää?

Järkyttäviä lukuja. Lapset ansaitsevat parempaa.

 

Missä joku on siis väittänyt, että vanhemmuus olisi meriitti joka pätevöittää johonkin? Toki hyvä, tavallinen vanhemmuus on kunnioitettava tehtävä, mutta ei kai se vielä kuitenkaan pätevöitä mihinkään. 

Miksi et lue ketjua. Aika moni täälläkin näyttää kuvittelevan, että pelkkä vanhemmaksi tuleminen tekee ihmisestä jotenkin paremman ihmisen. 

Vierailija kirjoitti:

35-vuotiaana alkaa naisen hedelmällisyys laskea. Miestenkin pitäisi alkaa siinä iässä alkaa aktiivisesti etsiä kumppania jos ehdottomasti haluaa lapsen

35+ naisten hedelmällisyys lähtee JYRKKÄÄN laskuun, on lähtenyt laskuun toki jo vuosia aiemmin. Miehilläkin sperman laatu alkaa heiketä tuossa 35+ milloin ihmiset yleisesti alkaa raihnaistua ja menettää nuoruuden vitaalisuuden, vaikka miehet voikin periaattessa siittää vielä vanhuksenakin 

Vierailija kirjoitti:

Monet tekee vasta aika myöhään yli 40v, joillekin se on taas liian myöhäistä jo. Tosin tunnen erään joka tuli luomuna raskaaksi 54vuotiaana. Niin kauan kun on kuukautiset, on mahdollista tulla raskaaksi. 

On toki, mutta riskit kasvaa iän myötä, munasolut on jo syntyessään joten aika vanhoja ovat 54 vuotiaalla ja 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei missään, mutta jos lasten hankinnan suhteen antaa elämän viedä niin kuulostaa siltä että mitään aktiivista ehkäisypäätöstä ei ole tehty ja/tai noudatettu. Siitä minä puhun kun sanon että suuntaan tai toiseen päätös on jossain vaiheessa tehtävä. Asennanko kierukan, syönkö pillereitä vai vedänkö luomuna ja saan ehkä lapsen.

///

Tämä voi järkyttää sinua, mutta kerron silti: Raskaaksi voi tulla, vaikka käyttäisi ehkäisyä. 

 

Kyllä, liittyy asiaan miten?

Hyvinkin paljon. Aiheenahan oli se, tekeekö päätöksen hankkia lapsia vai ei. Jos ehkäisy pettää, se ei ole päätös. 

Alta kolmekymppisenä sen luulisi jokaisen naisen tietävän haluaako tulla raakaaksi vai ei, yli kolmekymppisenä aika tyhmä vasta aloittaa lapsen tekemistä, jos seksiä on aikaisemminkin harrastanut. 

Minä oisin halunnut jo n. 20v-25v, haaveilin raskaaksi tulosta, mutta enpä tullut vaikken ikinä mitään ehkäisyä käyttänyt. Sain sitten vasta 30v rakkaan (jo aikuisen) lapseni. Onneksi hän sai esikoisensa 21v, niin nyt saan nauttia mummoudesta riemurinnoin, ja lapsen isomummokin on vielä elossa ja voi hyvin, eli mun äiti. Mummot on tärkeitä. 

Kaikkien elämä menee tietysti ihan eri ratoja, kuitenkin itse suosittelisin että nuorena aikuisena (20-30) ne lisääntymiset hoidettaisiin ja elettäisiin mummolan lähellä. Elämä ei kaadu siihen että saa lapsen biologisesti normaaliin aikaan, vaan vanhemmuus tulee nuorilta yleensä luonnostaan, kun vertaa 3-4kymppisiin.

Ylpeä mummo53