Kohta alkaa taas Auerin oikeudenkäynti
Kommentit (2551)
^
Niin, tuo pohdiskelusi on juuri esimerkki siitä ajattelusta, jota pidän epärealistisena ja harhaisena ja älyllisesti rajoittuneena.
Btw eikö Auer ole muka joka hetki ja joka suuntaan tehnyt selväksi olevansa syytön?
Vierailija kirjoitti:
"Toisaalta herättää ihmetystä, kuinka Anneli Auer olisi voinut olla takkahuoneessa tallenteen kohdassa 2:03, kun hän on tätä ennen kohdassa 1:58-2:00 juossut olohuoneen läpi talon etuovelle"
"Hätäkeskuspuhelutallenteella on kuultavissa kohdassa 2:00 oven avautumista vastaava ääni, kuten litteroinneista ilmenee."
"Tämän jälkeen ja ennen kohtaa 2:03 ei kuulu juoksuaskelia eikä lasin päällä liikkumisesta syntyviä ääniä, kuten ei myöskään kohdassa 2:03-2:08, jolloin Anneli Auer on taas kohdassa 2:08 puhelimen välittömässä läheisyydessä."
Tätä olen sanonut koko ajan. Auer on tuulikaapissa "uole"-kohdassa. Hovioikeuskin on sen huomannut.
Murha juoksuineen kuullaan taustanauhalta. Livenä Auer käy vain tuulikaapissa avaamassa etuoven nauhoitteelta kuultavan juoksun jälkeen. Kenenkään ulkopuolisen liikehdinnästä syntyvää ääntä ei kuulla.
Vierailija kirjoitti:
^
Niin, tuo pohdiskelusi on juuri esimerkki siitä ajattelusta, jota pidän epärealistisena ja harhaisena ja älyllisesti rajoittuneena.
Btw eikö Auer ole muka joka hetki ja joka suuntaan tehnyt selväksi olevansa syytön?
Aika mielenkiintoista vihjailla keskustelukumppanin olevan epärealistinen, harhainen ja älyllisesti rajoittunut, kun tämä yrittää painottaa lapsen näkökulmaa. Empatia, tunneälykkyys ja etenkin lapsen asemaan asettautuminen on sinulle kaiketi vierasta - tuollainen on sinulle älyllistä rajoittuneisuutta. Tällaisessa yhteydessä vetoat älyyn - silläkö tavalla olet asettautuvinasi vastakommentoijan yläpuolelle?
Siinä missä mitkä tahansa psyykeen puolustus/suojautumiskeinot auttavat sietämään haasteita, niin myös järkeen ja korostuneesti älyyn vetoaminen saattavat nekin kertoa defenssistä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Toisaalta herättää ihmetystä, kuinka Anneli Auer olisi voinut olla takkahuoneessa tallenteen kohdassa 2:03, kun hän on tätä ennen kohdassa 1:58-2:00 juossut olohuoneen läpi talon etuovelle"
"Hätäkeskuspuhelutallenteella on kuultavissa kohdassa 2:00 oven avautumista vastaava ääni, kuten litteroinneista ilmenee."
"Tämän jälkeen ja ennen kohtaa 2:03 ei kuulu juoksuaskelia eikä lasin päällä liikkumisesta syntyviä ääniä, kuten ei myöskään kohdassa 2:03-2:08, jolloin Anneli Auer on taas kohdassa 2:08 puhelimen välittömässä läheisyydessä."
Tätä olen sanonut koko ajan. Auer on tuulikaapissa "uole"-kohdassa. Hovioikeuskin on sen huomannut.
Murha juoksuineen kuullaan taustanauhalta. Livenä Auer käy vain tuulikaapissa avaamassa etuoven nauhoitteelta kuultavan juoksun jälkeen. Kenenkään ulkopuolisen liikehdinnästä syntyvää ääntä ei kuulla.&nbs
Mutta mitä jos hän avaakin esim. kaapin tai pakastimen oven? Jos murha-ase oli jo valmiiksi pakastimessa ja hän kävi sen sieltä uudestaan noutamassa?
"Edelleen: tässä en keskustele saatananpalvonnasta. Vaan siitä, oliko tuo tribaalikuvio ja linnakundihabituksella naureskelu omille pienille lapsille suunnattuna kovin mielekästä? Jos yritättäisit hetkeksi asettautua pienen lapsen tunteisiin: lapsen, joka on äskettäin menettänyt isänsä raa'assa, lapsen omassa kodissa tapahtuvassa murhassa. Kykeneekö tuollainen pieni, traumatisoitunut lapsi ymmärtämään ja samaistumaan äidin vankilamaailma-ironiaan? Sinä toki aikuisena voit hymähtää ja olkia kohauttaa, että olettepa typeriä noiden harmittomien tribaalitatskojen kanssa. Mutta entä tuo lapsi?"
Näin on. Auer on kyllä muutenkin osoittanut aikamoista piittaamattomuutta lastensa hyvinvointia kohtaan, mikä tulee ilmi mm. siitä häke-puhelusta ja vaikkapa ihan vaan kodin siisteystasosta ylipäätään. Hän tuskin on ollut emotionaalisesti kovin läsnäoleva äiti missään vaiheessa.
Ylipäätään jännä alku kirjeelle, kun tosiaan miettii että vastaanottajina ovat käytännössä orvon elämää elävät omat pienet lapset. Jotenkin itse olen tottunut aloittamaan kaikki yhteydenotot sillä, että kysyn ensin vastapuolen kuulumisia ja alan vasta sitten kertoa omiani. Voisin kuvitella, että tässä tilanteessa lasten olo ja hyvinvointi varsinkin olisi etusijalla. Ainakaan tuossa julkisuudessa näkyneessä osiossa ei lapsilta kysytä mitää, koska on niin tärkeää kertoa heille tästä kivasta tatuointi-ideasta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
^
Niin, tuo pohdiskelusi on juuri esimerkki siitä ajattelusta, jota pidän epärealistisena ja harhaisena ja älyllisesti rajoittuneena.
Btw eikö Auer ole muka joka hetki ja joka suuntaan tehnyt selväksi olevansa syytön?
Aika mielenkiintoista vihjailla keskustelukumppanin olevan epärealistinen, harhainen ja älyllisesti rajoittunut, kun tämä yrittää painottaa lapsen näkökulmaa. Empatia, tunneälykkyys ja etenkin lapsen asemaan asettautuminen on sinulle kaiketi vierasta - tuollainen on sinulle älyllistä rajoittuneisuutta. Tällaisessa yhteydessä vetoat älyyn - silläkö tavalla olet asettautuvinasi vastakommentoijan yläpuolelle?
Siinä missä mitkä tahansa psyykeen puolustus/suojautumiskeinot auttavat sietämään haasteita, niin myös järkeen ja korostuneesti älyyn vetoaminen saattavat nekin kertoa defenssistä.
Et sä oikeasti yritä painottaa mitään lapsen näkökulmaa, vaan kehittää mitä mielikuvituksellisimpia aasinsiltoja tukemaan Auerin epäilyttävyyttä ja syyllisyyttä.
Oikeasti Auer itse lie tuntenut omat lapsensa paremmin kuin sinä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
^ Vaikka lasten 2011 kertomuksissa kerrotaankin saatananpalvonnasta, ei se automaattisesti tee kertomuksista epäuskottavia. Auerin 666-vitsailuista ja tribaalikirjeen lähettämisestä näkee, että aihe ei ole hänelle kaukainen. Ei kukaan kaiketi ajattelekaan, että kyse olisi oikeasta saatananpalvonnasta. Joudun taas toistamaan samaa kuin ennenkin, että kyse oli mielestäni lasten pelottelusta, heidän hiljaisena pitämisestä ja tulevien murhayön paljastusten naurettaviksi tekemisestä. Samalla siinä tehtiin vanhin tyttö osalliseksi ja pikku apuriksi, kun Auer teetätti tällä nuorempien lasten viiltelyt. Jukan tuhkat olivat vaatekomerossa, joten kahtena murhan vuosipäivänä ihan hyvin ehdittiin tekemään jotain siihen liittyvää.
No tuo nyt on vielä saatananpalvontaa epäuskottavampaa.
Eihän noita mainittuja asioita ole lasten mukaan oikeasti tapahtunut ollenkaan. 
Fredman yritti kömpelösti selittää, että ideat saatananpalvonnasta olisivat tulleet Ahorinnan kirjasta, kilpi ja nauhuri m*nfo-keskusteluista, ja seksuaalikuvaukset ihan vaan huonosta kohtelusta. Lasten kertomuksissa on niin paljon tavaraa, että on hyvin epäuskottavaa olettaa niiden syntyneen heinäkuun lopun ja syyskuun puolivälin välisenä aikana pelkän opettelun tuloksena.
Koska kaksi tyttöä otti yhteyttä isosiskoon ja äitiin jo alaikäisinä ennen Fredmanin käyntikortin saamistaan, epäilen äidin ehtineen vaikuttaa heidän perumisiinsa jollain tavalla.
Minusta ennen tuota "Kuole"-repliikkiä askelet ensin lähenevät puhelinta, sitten taas loittonevat, ihan kuin henkilö juoksisi keittiöön ja sieltä taas takaisin takkahuoneeseen.
Kun tuota haastehakemusta lukee, niin se on niin selkeä, johdonmukainen ja yhtäläinen, että on äärimmäisen vaikea kuvitella että pienet lapset kykenisivät opettelemaan ulkoa saati keksimään tuollaista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Toisaalta herättää ihmetystä, kuinka Anneli Auer olisi voinut olla takkahuoneessa tallenteen kohdassa 2:03, kun hän on tätä ennen kohdassa 1:58-2:00 juossut olohuoneen läpi talon etuovelle"
"Hätäkeskuspuhelutallenteella on kuultavissa kohdassa 2:00 oven avautumista vastaava ääni, kuten litteroinneista ilmenee."
"Tämän jälkeen ja ennen kohtaa 2:03 ei kuulu juoksuaskelia eikä lasin päällä liikkumisesta syntyviä ääniä, kuten ei myöskään kohdassa 2:03-2:08, jolloin Anneli Auer on taas kohdassa 2:08 puhelimen välittömässä läheisyydessä."
Tätä olen sanonut koko ajan. Auer on tuulikaapissa "uole"-kohdassa. Hovioikeuskin on sen huomannut.
Murha juoksuineen kuullaan taustanauhalta. Livenä Auer käy vain tuulikaapissa avaamassa etuoven nauhoitteelta kuultavan juoksun jälkeen. Kenenkään ulkopuolisen
Auerin inhoama äänitutkija on tehnyt rekoja eri ovien avaamisäänistä ja tullut siihen tulokseen, että ääni kuulostaa eniten etuoven avaamiselta. Tässäkin hän on pysynyt objektiivisena.
Vierailija kirjoitti:
Kun tuota haastehakemusta lukee, niin se on niin selkeä, johdonmukainen ja yhtäläinen, että on äärimmäisen vaikea kuvitella että pienet lapset kykenisivät opettelemaan ulkoa saati keksimään tuollaista.
Johdonmukainen? Niin meinaatko, että kun lasten kertomuksista on ensin aikuisten toimesta jätetty pois ne täysin ei-johdonmukaiset ja epärealistiset ja ei-yhtäläiset, ja valikoitu joukosta vain johdonmukaisen oloiset ja yhtäläiset, niin lopputuloksena on johdonmukaisen oloinen tarina? Onpa vakuuttavaa.
Vierailija kirjoitti:
Minusta ennen tuota "Kuole"-repliikkiä askelet ensin lähenevät puhelinta, sitten taas loittonevat, ihan kuin henkilö juoksisi keittiöön ja sieltä taas takaisin takkahuoneeseen.
Tuo on se kohta, jossa alkuperäisellä tallenteella on tytön kysymys "ketä siellä on". Se on sittemmin poistettu. Sopii kyllä hyvin siihen, että Anneli on juuri palannut tytön luo.
"Auerin inhoama äänitutkija on tehnyt rekoja eri ovien avaamisäänistä ja tullut siihen tulokseen, että ääni kuulostaa eniten etuoven avaamiselta. Tässäkin hän on pysynyt objektiivisena."
Saattaa olla, mutta toisaalta ääni voi kuulostaa myös joltain ihan muulta kuin oven avaamiselta. Se voi myös kuulostaa siltä, kun painava esine esim. pöydältä nostettaessa hetken verran laahaa pintaa vasten, tai sitten joltain ihan muulta. Tuo äänitutkija myös kuuli sanottavan "Pitääkö" tai "Mitäkö" kohdassa, jossa Anneli selvästi raivokkaasti huutaa "Mitä nyt???"
Hovioikeuden päätöksessä kirjoitettiin myös niistä iskuista, jotka johtavat Jukan kuolemaan. Se on eri kuin tuo uole-kohta.
Vierailija kirjoitti:
Minusta ennen tuota "Kuole"-repliikkiä askelet ensin lähenevät puhelinta, sitten taas loittonevat, ihan kuin henkilö juoksisi keittiöön ja sieltä taas takaisin takkahuoneeseen.
Äänitutkimus on todennut nämä lähenevät ja loittonevat äänet. Uole-sana lausutaan kuitenkin samalta etäisyydeltä kuin Jukan ääntelyt takkahuoneessa. Tämä viittaa siihen, että juoksu kulkee takkahuoneeseen päin. Askeleista osa on kovalla alustalla ja osa matolla, kengät jalassa. Askeleet lähenevät ja loittonevat tallennuslaitetta, joka sijaitsee sohvan viereisellä pikkulipastolla, joka ainoana tasona oli tyhjä tavaroista. Häkepuhelun taustalla kuullaan siten etukäteistallennetta Jukan kuolemasta.
Tämä häkenauhan väärentäjäkaveri ei ole kovin pikkutarkka henkilö. Niin paljon infoa mennyt ohi siltä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kun tuota haastehakemusta lukee, niin se on niin selkeä, johdonmukainen ja yhtäläinen, että on äärimmäisen vaikea kuvitella että pienet lapset kykenisivät opettelemaan ulkoa saati keksimään tuollaista.
Johdonmukainen? Niin meinaatko, että kun lasten kertomuksista on ensin aikuisten toimesta jätetty pois ne täysin ei-johdonmukaiset ja epärealistiset ja ei-yhtäläiset, ja valikoitu joukosta vain johdonmukaisen oloiset ja yhtäläiset, niin lopputuloksena on johdonmukaisen oloinen tarina? Onpa vakuuttavaa.
No sitä suuremmalla syyllä. Sitähän emme tiedä, mitä kaikkea lapset ovat kertoneet, mutta jos kolmen eri lapsen sekavista kertomuksista saa koottua noin johdonmukaisen haasteen, minusta se kertoo erittäin paljon.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minusta ennen tuota "Kuole"-repliikkiä askelet ensin lähenevät puhelinta, sitten taas loittonevat, ihan kuin henkilö juoksisi keittiöön ja sieltä taas takaisin takkahuoneeseen.
Äänitutkimus on todennut nämä lähenevät ja loittonevat äänet. Uole-sana lausutaan kuitenkin samalta etäisyydeltä kuin Jukan ääntelyt takkahuoneessa. Tämä viittaa siihen, että juoksu kulkee takkahuoneeseen päin. Askeleista osa on kovalla alustalla ja osa matolla, kengät jalassa. Askeleet lähenevät ja loittonevat tallennuslaitetta, joka sijaitsee sohvan viereisellä pikkulipastolla, joka ainoana tasona oli tyhjä tavaroista. Häkepuhelun taustalla kuullaan siten etukäteistallennetta Jukan kuolemasta.
Niin, siis Anneli juoksee takkahuoneesta keittiöön, nappaa sieltä astalon, juoksee takaisin, keskittyy hetken ja lausuu kohtalokkaasti "Kuole", lyö haavoittunutta miestään kuolettavasti päähän ja palaa sitten nyyhkien puhelimen luo.
Voi toki olla, että hän on ulkona tai tuulikaapissa tasan juuri sillä hetkellä, kun murhamies lyö Jukkaa ja Annelin äänellä lausuu takkahuoneessa "kuole." Siinä olisi jälleen yksi epätodennäköinen sattuma tähän lopputomien epätodennäköisten sattumien ketjuun, joka tämä Ulvila-juttu kokonaisuudessaan Annelistien mielestä on.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kun tuota haastehakemusta lukee, niin se on niin selkeä, johdonmukainen ja yhtäläinen, että on äärimmäisen vaikea kuvitella että pienet lapset kykenisivät opettelemaan ulkoa saati keksimään tuollaista.
Johdonmukainen? Niin meinaatko, että kun lasten kertomuksista on ensin aikuisten toimesta jätetty pois ne täysin ei-johdonmukaiset ja epärealistiset ja ei-yhtäläiset, ja valikoitu joukosta vain johdonmukaisen oloiset ja yhtäläiset, niin lopputuloksena on johdonmukaisen oloinen tarina? Onpa vakuuttavaa.
No sitä suuremmalla syyllä. Sitähän emme tiedä, mitä kaikkea lapset ovat kertoneet, mutta jos kolmen eri lapsen sekavista kertomuksista saa koottua noin johdonmukaisen haasteen, minusta se kertoo erittäin paljon.
Ai sitä suuremmalla syyllä? Mitä ihmettä sekoilet? Eihän lasten kertomukset silloin ole olleet mitenkään johdonmukaisia, vaan aikuiset on jättäneet niistä pois ne ristiriitaiset jutut.
"
Ei ole kyse siitä, etten tajuaisi pointtia, vaan siitä, että pidän sitä täysin epärealistisena ja harhaisena, ja moiseen uskovia älyllisesti rajoittuneina. "
Edelleen: tässä en keskustele saatananpalvonnasta. Vaan siitä, oliko tuo tribaalikuvio ja linnakundihabituksella naureskelu omille pienille lapsille suunnattuna kovin mielekästä? Jos yritättäisit hetkeksi asettautua pienen lapsen tunteisiin: lapsen, joka on äskettäin menettänyt isänsä raa'assa, lapsen omassa kodissa tapahtuvassa murhassa. Kykeneekö tuollainen pieni, traumatisoitunut lapsi ymmärtämään ja samaistumaan äidin vankilamaailma-ironiaan? Sinä toki aikuisena voit hymähtää ja olkia kohauttaa, että olettepa typeriä noiden harmittomien tribaalitatskojen kanssa. Mutta entä tuo lapsi?
Ja ihan OT:na, jos itse viruisin syyttömänä vankilassa puolisoni murhasta epäiltynä, tuskin ottaisin asian naureskellen ja tatskoja suunnitellen ja tatskakuvioita ja hassuja vankilajuttuja lapsilleni lähetellen. Olisin sunniltani. Tekisin joka hetki ja joka suuntaan selväksi, että istun täällä syyttömänä.