Jaksatko harrastaa töiden lisäksi?
Itse en. Käyn 40 h / vko töissä, sen lisäksi työmatkat n. 7 h / vko. Olen lapseton. Liikuntaa jaksan juuri ja juuri harrastaa sen verran ettei kroppaan satu.
Otin aikatauluun nyt syksyllä muutaman kurssin, niiden tekeminen tuntuukin vain ylimääräiseltä vaivalta. Ainakaan rentoututta ne eivät minulle tuo. Vai onko tämä merkki siitä, että olen valmiiksi jo ylikuormittunut? Aiheet sinänsä mielenkiintoisia, mutta kurssille meneminen tuntuu velvollisuudelta.
Mitä itse harrastatte ja saatteko siitä voimas arkeen?
Kommentit (66)
Teen töitä 40h viikossa, pari kertaa viikossa käyn salilla ennen töitä, lisäksi soitan viulua. Kaksi lasta vuoroviikoin.
Olen toki harrastanut "aina", joten minulle on vähän tuntematon asia vain "olla."
En jaksa juurikaan mitään työpäivän jälkeen. Arjen jutut on pakko hoitaa ja siinäpä se. Pitäisi varmaan vähän panostaa itseensä ja tehdä lyhyempää työpäivää
En. Ainakaan mitään fyysisesti rasittavaa. Satunnaisia uimahallikäyntejä ei kai voi harrastukseksi laskea, enkä sinne työpäivinä edes ehdi.
Koiran kanssa tulee käppäiltyä sen minkä jaksaa. Tänään jaksoin vain 20 min. Mun jalat on niin kipeet välillä, etten meinaa töissäkään jaksaa ja siellä pitää olla melkein koko aika jaloillaan ja kävellä.
En jaksa. Siksi minulta jäi eräs ennen tosi rakas harrastus. Alkoi tuntua velvollisuudelta jonne mentiin kun oli maksettu. Nykyisin käyn 2 kertaa viikossa uimahallissa tai uimahallin salilla ettei mene kroppa liian jumiin tietokoneella istumisesta töissä. Se on hyvä kun voin valita, milloin jaksan raahautua sinne.
Kävelen töihin ja takaisin, reilu 6 km yhteensä. Noin 7 km jos käyn matkalla kaupassa.
40h viikko töitä, 2 koululaista, 1 päiväkoti-ikäinen ja koira. Kuskaan lapset 1 harrastus / lapsi. Siivoan, laitan ruoat, pyykkään, huollan auton, ulkoilutan koiran ja kitken pihan. Olen yhdessä järjestötoiminnassa, käyn kerran viikossa jumpassa ja yksi muu harrastus joka toinen viikko. Ja lasten harrastusten talkoilu satunnaisesti. Hyvin riittää aika silti vauvapalstailuun ja netflixiin.
48h/ viikko on töitä. Ei jaksa juuri mitään kotona.
Se, ettei jaksa tehdä mitään töiden lisäksi johtuu siitä, ettei halua. Se on niin helppoa lösähtää sohvalle katsomaan Netflixiä. Jos sen sijaan harrastaisi jotain muuta, siitä saisi energiaa myös työntekoon. Voisi myös painoindeksi muuttua.
Harrastan säännöllisesti koska se on itselleni ainoa tapa jaksaa..niin fyysisesti kuin henkisestikin; aina ollut elämäntapa liikkua
Mamma 56 vee
En jaksa. Lopetin säännöllisen harrastuksen kun siirryin työelämään.
Pidän työstäni, mutta pakotettu arkirytmi vie mehut. Ei kyllä olisi aikaakaan: 8 tuntia töitä, 1 tunti matkoja, 9 tuntia unta, 1 tunti töihin valmistautumista, 1 iltatoimia sekä vaihteleva määrä aikaa kotitöihin. Ei siinä jää kun alle 4 tuntia päivässä oikeaa vapaa-aikaa ja tuossa ajassa pitää hoitaa myös arjen velvollisuudet.
Vierailija kirjoitti:
Se, ettei jaksa tehdä mitään töiden lisäksi johtuu siitä, ettei halua. Se on niin helppoa lösähtää sohvalle katsomaan Netflixiä. Jos sen sijaan harrastaisi jotain muuta, siitä saisi energiaa myös työntekoon. Voisi myös painoindeksi muuttua.
Kun työ on fyysisesti riittävän raskasta niin silloin ei jaksa. Kevyiden puuhastelutöiden jälkeen kyse on halusta. 48h/viikko on aika paljon raskasta työtä.
Käyn töissä 40h/viikko ja minulla on kaksi harrastusta. Sairastan skitsofreniaa.
Vierailija kirjoitti:
Seksiä jaksaa aina harrastaa!
Niin minäkin luulin kunnes nukahdin naisen päälle kesken seksin. Olin sitä mieltä että mun pitää lopettaa työt kun kävi noin. Okei niin kävi vain kerran mutta sekin oli liikaa. Töiden jälkeen ei jaksa harrastaa liikuntaa. Telkkari ja/tai netti ovat ainoita mitä jaksaa töiden jälkeen. Yleensä jaksan kerran seksiä jos nainenkin haluaa. Munalta ei tarvitse erikseen kysyä se haluaa aina seksiä.
Joo, sali kolmesti viikossa ja vähintään yksi juoksulenkki. Lisäksi koiraharrastus kahdesti viikossa. Koen, että saan lisää jaksamista arkeen näistä. N49
Käyn yleensä kuusi kertaa viikossa salilla tai lenkillä. Ja olen todennut, että jos lähtisin ainoastaan silloin kun tuntuu, että nyt jaksaa, kävisin ehkä kerran kuussa. Tottakai töiden jälkeen väsyttää ja tekisi mieli jäädä sohvalle, mutta pakko on vain saada itsensä liikkeelle, jos haluaa edes yrittää pysyä terveenä ja hyväkuntoisena.
Kyllä lapsettoman varsinkin pitäisi jaksaa. Itselläni 3 lasta alle 10v, minäkin liikun 3krt viikossa. Ota itseösi niskasta kiinni, yhteiskunnanko pitäisi patistaa sinut liikkeellekin?
Vierailija kirjoitti:
Kyllä lapsettoman varsinkin pitäisi jaksaa. Itselläni 3 lasta alle 10v, minäkin liikun 3krt viikossa. Ota itseösi niskasta kiinni, yhteiskunnanko pitäisi patistaa sinut liikkeellekin?
Miksi pitäisi olla liikkeellä?
En, mutta harrastan silti.
Jos eläisin jaksamiseni mukaan, makaisin sängyssä aamusta iltaan.
Ylipäätään elämässä pääsee helpommalla, kun miettii vähemmän ja tekee enemmän.
Ulkomailla on aina kaikki paremmin, ihmisetkin paremman näköisiä jne.