Jaksatko harrastaa töiden lisäksi?
Itse en. Käyn 40 h / vko töissä, sen lisäksi työmatkat n. 7 h / vko. Olen lapseton. Liikuntaa jaksan juuri ja juuri harrastaa sen verran ettei kroppaan satu.
Otin aikatauluun nyt syksyllä muutaman kurssin, niiden tekeminen tuntuukin vain ylimääräiseltä vaivalta. Ainakaan rentoututta ne eivät minulle tuo. Vai onko tämä merkki siitä, että olen valmiiksi jo ylikuormittunut? Aiheet sinänsä mielenkiintoisia, mutta kurssille meneminen tuntuu velvollisuudelta.
Mitä itse harrastatte ja saatteko siitä voimas arkeen?
Kommentit (66)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ymmärrän täydellisesti, ettei raskasta vuorotyötä tehtyään jaksa harrastaa. Minulla sama tilanne, unirytmi mennyt stressin ja työaikojen vuoksi sekaisin. Edes kahden vapaapäivän aikana ei ehdi palautua, ei jaksa tavata edes ystäviä. Tätä ei pysty ymmärtämään jos oma työ erityyppistä. Itse luen paljon, se on minulle voimavara, oikeastaan en aina ajattele että se lasketaan harrastukseksi.
Tämä! Edes työterveyshuolto ei ymmärrä tätä kun itse istuvat vaan päivätöissä päätteen äärellä ja tylyttävät että pitäisi rimpuilla urheilusuorituksia vielä vapaa-aikansakin, eivätkä tajua miten poikki on joka työvuoron jälkeen. Varmaan heidän mielestään pitäisi vielä iltavuoron jälkeenkin lähteä voimistelemaan keskellä yötä jonnekin pururadalle piripäiden mukiloitavaksi, yövuoron jälke
Pakko sanoa, että nämä on niitä omia valintoja
En. Työhön uppoaa tällä hetkellä lähemmäs 60 tuntia viikossa. Viikonloput lepään ja palaudun, ja hoidan juoksevia asioita joita en hoitanut viikolla.
Kyllä. Treenaan maratoneille. Se on hyvää vastapainoa henkisesti rankalle tietotyölle. Usein ei jaksaisi lähteä juoksemaan, mutta kun vaan menee, olo paraneee monella tapaa.
Jaksan kyllä. Työt vie matkoineen päivässä noin 9 tuntia. Käyn salilla 4 kertaa viikossa, muina päivinä palauttavaa liikuntaa esim. kävelyä. Saan liikunnasta valtavasti virtaa ja olen huomattavasti energisempi yleensäkin arjessa, kun liikun, enkä jää töiden jälkeen sohvalle makaamaan. Myös terveellinen ruokavalio auttaa tässä.
Ihmiset ovat toki erilaisia, mutta olisin kyllä huolissani terveydestäni, jos en jaksaisi töiden jälkeen tehdä mitään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ymmärrän täydellisesti, ettei raskasta vuorotyötä tehtyään jaksa harrastaa. Minulla sama tilanne, unirytmi mennyt stressin ja työaikojen vuoksi sekaisin. Edes kahden vapaapäivän aikana ei ehdi palautua, ei jaksa tavata edes ystäviä. Tätä ei pysty ymmärtämään jos oma työ erityyppistä. Itse luen paljon, se on minulle voimavara, oikeastaan en aina ajattele että se lasketaan harrastukseksi.
Tämä! Edes työterveyshuolto ei ymmärrä tätä kun itse istuvat vaan päivätöissä päätteen äärellä ja tylyttävät että pitäisi rimpuilla urheilusuorituksia vielä vapaa-aikansakin, eivätkä tajua miten poikki on joka työvuoron jälkeen. Varmaan heidän mielestään pitäisi vielä iltavuoron jälkeenkin lähteä voimistelemaan keskellä yötä jonnekin puru
Jos ei ole syntynyt kultalusikka suussa, ihmisillä on todella vähän vaikutusmahdollisuuksia yhtään mihinkään. Ihan turha hyväosaisten hurskastella tekopyhästi "omista valinnoista"!.
JUURI NÄIN!! päivätyössä olevan henkilön viisastelut miten pitää liikkua ja miten pitää harrastaa vaikka tekisi vuorotyötä ärsyttää ihan hemmetisti! helppo se on sanella neuvoa kun itse istuskelee päivävuorossa jossa työn raskaus on olematonta. Menisit itse kokeilemaan meidän 3-vuorotyöpaikkoja 6-12kk niin sen jälkeen saa tulla viisastelemaan kun ei jaksa.
3-vuorotyö on raskasta tehdä vaikka työ ei olisi kovin fyysistä, keho ei vaan palaudu ja varsinkin yövuoroviikko on aivan helvetin rasittava jos on joku meno päiväs aikaan niin joutuu silmät ristissä käymään asioilla.