Jaksatko harrastaa töiden lisäksi?

Jaksan, mutta en joka päivä. Lähinnä lenkkeilyä ja luonnossa liikkumista arkisin, viikonloppuisin puuhastelen enemmän milloin mitäkin. Pitkät työpäivät verottavat jaksamista, mutta en halua antaa väsymyksen liikaa hallita. Arjessa pitää olla myös mielekkyyttä ja hyviä hetkiä.

Kaksi tanssikurssi-iltaa viikossa töiden jälkeen. Satunnaisesti myös viikonloppukursseja joihin menee la ja su. Lavatanssit kerran viikossa eli kolme iltaa viikosta näihin kuluu.

Tämän harrastuksen parissa tulee nollattua pää aika tehokkaasti kun on pakko keskittyä lajiin. Työasioiden yms murheiden miettiminen sotkisi askeleet (kokeiltu pari kertaa) joten niitä ei voi miettiä.

Suosittelen. 

Kamppailua (jätän lajin sanomatta) 4h viikossa + 2x kuntosali ja mitä keksii tuohon lisäksi.

Talvella laskettelen ja hiihdän paljon.

Ihan 40h viikossa teen raskasta fyysistä työtä.

Urheilusta on tullut aikamoinen henkireikä viime vuosina.

M43

Harrastatteko muuta kuin liikuntaa? Tylsiä vastauksia kun joka toisella on kävelylenkit ja sali ''harrastuksina''.

Töissä ollessa en jaksanut kunnolla harrastaa, vähän niinkuin puolinukuksissa ja sumussa elin, koetin väkisin harrastaa esim. pienoismalleja mutta väsyneenä ja raskaasta työstä johtuen kädet vapisten tuli huolimattomuusvirheitä, pari mallia lipesi käsistä ja vaurioitui, totesin ettei siitä tule helvettiäkään.

Töistä pois jäätyä ja uupumuksesta toivuttua olen paremmin voimissani ja kädetkin toimii tarkemmin kun ei ole sitä ylivoimaisen raskasta fyysistä pinnistelyä enää, olen kuin helvetistä pois päässyt.

Mulla on useampia koiria, joiden kanssa treenataan kahta lajia plus lenkit. Sen lisäksi kirjoitan, luen ja maalaan ja kuskaan teinejä harrastuksiin. Huomaan kyllä töiden jälkeen erityisesti ilahtuvani illoista, joissa ei ole kuin peruslenkit velvollisuutena eli jonkinlaista väsymistä ehkä ilmassa. Enää ei jaksa kuten nuorempana. Viikonloput menee kisoissa kiertämiseen tai talkoissa.

Vierailija kirjoitti:

Harrastatteko muuta kuin liikuntaa? Tylsiä vastauksia kun joka toisella on kävelylenkit ja sali ''harrastuksina''.

Tylsän lenkkeilyn lisäksi kerään postimerkkejä 😂 on niiin jännää että! 

Jaksan, etätyö 37,5 h/vko, työmatkat 0h. Joskus käyn toimistolla, 10 min kävely.

4 eri liikuntalajia viikossa & mahdolliset pelit. Lisäksi luen, käyn museoissa yms. kulttuuritapahtumissa.

Aiemmin läsnäolotyössä ja pidemmillä työmatkoilla en jaksanut harrastaa, halusin muutosta, vaihdoin työtä.

Pakko liikkua että jaksaa tätä paskaa. Muuten olisi ihanaa harrastaa enemmän kulttuuria ja opiskella uusia asioita, mutta henkisesti ei töiden jälkeen jaksa. Hikitreenistä tulee hyvä olo. En olisi kuvitellut nuorempana, että käy näin päin.

Joo. Laitan lenkkarit jalkaan ja lähikauppaan. Lootusasennossa istun olohuoneen lattialla ja syön suklaata. Ommmmmm!

En nyt varsinaisesti jaksa, kun ihan kuoleman vänysynyt sitä on, mutta salille menen joka tapauksessa. Vaihtoehto ei ole se, että en mene. Sitä ei voi siinä elämän valikossa klisutella. Ei se valinta vaan mene päälle. 

Joo, jaksan. Liikuntaa harrastan sellaiset 4-7 krt / viikko ja kerran viikossa käyn kansalaisopistossa opiskelemassa vierasta kieltä. Työpäivään menee sellaiset 8,5 tuntia jos olen etänä ja n. 9,5 tuntia jos olen toimistolla.

Jaksan.

Teen vapaaehtoistyötä ja se antaa vastapainoa palkkatyölle. Joskus se on fyysisempää mutta, on aivan ihana tunne kaatua illalla fyysisesti väsyneenä sänkyyn ja samalla tietää että junnut saivat taas hyvät treenit.

Itse saan harrastuksesta voimia. Joskus tuntuu, että millään ei jaksaisi, mutta kyllä vaan jaksaa.

Kun tekee 100%-työajalla fyysisesti ja psyykkisesti kuormittavaa 3-vuorotyötä + työmatkat, niin eipä jaksa vapaa-ajalla harrastaa, vaikka mieli tekisi. Sitten on kaikki kotityöt, konkreettiset ja metatyöt. Mielekäs harrastus olis tärkeä jaksamiselle. Sais ajatukset suuntautumaan muuhun kuin kaikkeen ikävään shittiin, mitä töissä joutuu kokemaan. Ei tällainen ole mitään ihmisen elämää, ihan sama vaikka kuolisi pois. 

Vierailija kirjoitti:

On elämänhallinta pielessä jos ei jaksa harrastaa. Viikossa on 168 tuntia ja töitä on tästä vajaa neljännes.

Olipa harvinaisen typerä kommentti. Olisit nyt huomioinut valveillaoloajan määrän viikossa ja että siinä elämässä toivottavasti on muutakin kuin työ ja harrastus.

Ymmärrän täydellisesti, ettei raskasta vuorotyötä tehtyään jaksa harrastaa. Minulla sama tilanne, unirytmi mennyt stressin ja työaikojen  vuoksi sekaisin. Edes kahden vapaapäivän aikana ei ehdi palautua, ei jaksa tavata edes ystäviä. Tätä ei pysty ymmärtämään jos oma työ erityyppistä. Itse luen paljon, se on minulle voimavara, oikeastaan en aina ajattele että se lasketaan harrastukseksi. 

Pakko, just sen vuoksi, että jaksan työtä ja muuta elämää. Sali 4 kertaa viikko, kesällä golf. Toki käyn myös kävelyillä, luen jne. mutta salitreeni on tavoitteellista

n48

5 vuotta sitten jaksoin, mutta enää ei jaksa tehtaalta lähteä mihenkään. kotona sohvalle ja televisio loppuillan. viikonloppuna luonnossa kävelyä

Vierailija kirjoitti:

Ymmärrän täydellisesti, ettei raskasta vuorotyötä tehtyään jaksa harrastaa. Minulla sama tilanne, unirytmi mennyt stressin ja työaikojen  vuoksi sekaisin. Edes kahden vapaapäivän aikana ei ehdi palautua, ei jaksa tavata edes ystäviä. Tätä ei pysty ymmärtämään jos oma työ erityyppistä. Itse luen paljon, se on minulle voimavara, oikeastaan en aina ajattele että se lasketaan harrastukseksi. 

Tämä! Edes työterveyshuolto ei ymmärrä tätä kun itse istuvat vaan päivätöissä päätteen äärellä ja tylyttävät että pitäisi rimpuilla urheilusuorituksia vielä vapaa-aikansakin, eivätkä tajua miten poikki on joka työvuoron jälkeen. Varmaan heidän mielestään pitäisi vielä iltavuoron jälkeenkin lähteä voimistelemaan keskellä yötä jonnekin pururadalle piripäiden mukiloitavaksi, yövuoron jälkeen on jo muutenkin niin zombi että parempi mennä vaan kotiin nukkumaan. Pahinta on jos yövuoroviikoilla on joku pakollinen meno tai vaikka asunnossa joku huolto tms. keskellä päivää, etkä saakaan nukkua tarpeeksi, menee koko viikko vituiksi.

Mitenkäpä 3-vuorotyöstä uupuneena zombina edes haet jotain muuta työtä, työhaastattelussa puoliunessa oleva zombi varmaan tekeekin erittäin houkuttelevan vaikutuksen... puhumattakaan mistään opiskelusta siinä aivosumussa.

Salille tuntuu joskus olevan haasteellista ehtiä, harmi koska tunnen sen minulle tärkeäksi jaksamisen kannalta.

Työ, ruuanlaitto lapsille ja koiran lenkitys vie aikaa.