Tekniikan amis saa Suomessa parempaa palkkaa kuin yliopiston humanisti Yksi ala on aivan järkyttävä pommivalinta: Palkka kuin peruskoulun

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mun juuri ammattikoulusta valmistuneen lapsen bruttopalkka on 3000 euroa eikä hänellä ole senttiäkään opintolainaa. Itse en tienaa mitään vaan makselen työttömyyspäivärahasta vieläkin opintolainan lyhennyksiä.

Mille alalle valmistui?

Raksa.

Eli sun lapsesi valmistui talonrakentajaksi ja heti eka palkka oli bruttona 3000 euroa?

Veikkaan sähkö- tai LVI-asentajaa. Eihän suomalaisia oteta rakennuksille. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pitää olla vanhaa rahaa taustalla, jotta voi kouluttautua humanistisille tai taidealoille. Joillakin on rahaa käytössä, vaikka palkka jää pieneksi. Voi myös olla perintöasunto, niin rahan tarve on pienempi kuin sellaisella, joka joutuu ottamaan asuntolainan.

Jos ei ole mitään suvun perintöjä, täytyy lähteä sellaiselle alalle, missä saa hyvää palkkaa. 

Puolisoni (ei ole juuri mitään perinyt) on taiteilija ja tienaa erinomaisen hyvin. Pesee mennen tullen keskiverto DI-n tuloillaan. Oli hyvä koulussa ja olisi päässyt opiskelemaan mitä vain. Valitsi kutsumusammatin ja kyllä kannatti.

Eräältä taiteilijalta oli kysytty verotoimistosta, miten hänen tulot on niin paljon pienemmät kuin muilla paikkakunnan taiteilijoilla. Se muu taiteilija oli Särestöniemen Reidar. Toiset taiteilijat tienaa paljon, toiset ei.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lapseni suoritti amiksessa kaksoistutkinnon. Ylioppilastodistus ei ollut kaksinen ja hän päätti pitää välivuoden ennen kuin hakee yliopistoon. Niitä välivuosia on nyt jo aika paljon ammattityössä, omilla ansioilla hankittu auto ja asunto. Ehkä hän hakee yliopistoon tai ammattikorkeaan sitten joskus, kun kyllästyy nykyiseen työhön.

Ehkä se yliopisto ei ole häntä varten, eikä tarvitsekaan olla. Yliopisto ei siis ole ammattikoulu: Jopa lääkärit ja juristit oppivat varsinaiset työnsä työtä tekemällä.

Suomen korkein älykkyysosamäärä (185) on kultaseppä Marko Mäkelällä. Yliopisto ei ollut häntä varten.

En oikein nyt ymmärrä, miten tämä liittyy aiheeseen. Haluaisitko sel

 

Eikös tässä puhuttu yliopistosta eikä älykkyydestä?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pitää olla vanhaa rahaa taustalla, jotta voi kouluttautua humanistisille tai taidealoille. Joillakin on rahaa käytössä, vaikka palkka jää pieneksi. Voi myös olla perintöasunto, niin rahan tarve on pienempi kuin sellaisella, joka joutuu ottamaan asuntolainan.

Jos ei ole mitään suvun perintöjä, täytyy lähteä sellaiselle alalle, missä saa hyvää palkkaa. 

Puolisoni (ei ole juuri mitään perinyt) on taiteilija ja tienaa erinomaisen hyvin. Pesee mennen tullen keskiverto DI-n tuloillaan. Oli hyvä koulussa ja olisi päässyt opiskelemaan mitä vain. Valitsi kutsumusammatin ja kyllä kannatti.

Eräältä taiteilijalta oli kysytty verotoimistosta, miten hänen tulot on niin paljon pienemmät kuin muilla paikkakunnan taiteilijoilla. Se muu taiteilija oli Särestöniemen Reidar. Toiset taiteilijat tienaa pal

markkinataloudessa hinnat menevät kysynnän mukaisesti. Kulttuuriporukalle tämä ei kelpaa, veronmaksajien pitäisi tukea kaiken maailman pskaa ja tekotaidetta

"Mista seuraa suomalainen kummallisuus, ihmiset käyttävät yksityistä terveydenhoitoa ilman vakuutuksia - se on mielettömän kallista"

Jos vakuutusyhtiöt eivät halua tehdä tappiota niin enemistön terveysvakuutuksen ottajista pitää maksaa enemmän vakuutusmaksuja kuin mitä heidän hoitoonsa menee.

Vakuutusperustaisessa järjestelmässä asiakas maksaa sekä vakuutusyhtiön että yksityisen terveydenhuollon voitot.

Yksityisen terveydenhoidon pitää siis olla tehokkuudellaan niin ylivertainen että se tehokkuden lisäys kattaa nuo molemmat.

Välilä näin voi toki olla mutta mikään automaatti se ei ole.

Vierailija kirjoitti:

Ihmiset ei vaan tajua sitä että mitä enemmän ihminen opiskelee niin sitä helpompi työ hänellä on eli sitä helpommin hän saa sen palkan. Joku amis tekee töitä niskalimassa jotta se saa sen 3000e/kk kun taas joku korkeakoulutettu tekee ajatustyötä istuen toimistossa niin se saa sen 5000e/kk.

Mikä kenellekin helppoa ja mikä vaikeaa. Jollekin on vaikeaa nostaa pehva penkistä ja lähteä liikkeelle, jollekin toiselle on vaikeaa pysyä paikallaan paitsi silloin, kun auto liikkuu. Sellaiset lähtevät mieluummin liikunnanohjaajiksi tai rekkakuskeiksi kuin tutkijaksi.

Vierailija kirjoitti:

Ilman humanismia tämä maa olisi jo vielä syvemmällä pimeän persuajan syövereissä.

Sivistystä ei voi rahalla mitata.

Huutista 😆

"Ongelma on vain Suomessa, että meillä on liian vähän nettomaksajia tuottavissa töissä ja liikaa tuottamattomissa töissä julkisella sektorilla."

Ongelma ei ole tuo tuottavuus koska tuottavuus ei liity mitenkään suoraan siihen missä on töissä.

Ongelma on se että julkisen puolen tuottavuus ei lisää riittävästi yksityisen puolen tuottavuutta. On eri asia tuottavuuden kannalta jos kirurgi karsii työkuntoiseksi pitkäaikaistyöttömän kuin jos hän tekee sen työssä olevalle. Samoin on paljon tuottavampaa jos opettaja opettaa oppilasta joka aikanaan työllistyy kuin jos hän opettaa oppilasta joka syrjäytyy työelämän ulkopuolelle. Ja kun rakennamme uuden tien niin se on tuottavampaa jos se johtaa tehtaalle kuin jos se johtaa puistoon.

Tällä hetkellä yksityinen puoli pystyy hyödyntämään julkisen puolen tuottavuutta heikosti koska kasvua ei ole eikä sitä kautta työpaikkoja ja uutta tuotantoa.

Miks tämmösestä väännetään? Onko ketju taas täynnä jotain troglodyyttejä, jotka käyttää rahasta sanaa pinkka ja puhuu kiloeuroista?

Jos haluaa rahaa opiskele tekniikkaa ja lähde vientiteollisuuteen töihin.

Jos haluaa opiskellaa huuhaata niin verorahoja tuottamattomasta paskasta ei pidäkään maksaa mitään. Väärä valinta.

"markkinataloudessa hinnat menevät kysynnän mukaisesti. Kulttuuriporukalle tämä ei kelpaa, veronmaksajien pitäisi tukea kaiken maailman pskaa ja tekotaidetta"

Kaikkea sinällään merkityksellistä ei aina saa taloudellisesti kannattavaksi, ainakaan taiteilijan elinaikana. Moni nyt miljoonahinnalla myytävän taulun maalari on aikanaan kuollut rutiköyhänä.

Raha tuottaa muutenkin lähinnä massaa ja tusinatavaraa.

Vierailija kirjoitti:

"Mista seuraa suomalainen kummallisuus, ihmiset käyttävät yksityistä terveydenhoitoa ilman vakuutuksia - se on mielettömän kallista"

Jos vakuutusyhtiöt eivät halua tehdä tappiota niin enemistön terveysvakuutuksen ottajista pitää maksaa enemmän vakuutusmaksuja kuin mitä heidän hoitoonsa menee.

Vakuutusperustaisessa järjestelmässä asiakas maksaa sekä vakuutusyhtiön että yksityisen terveydenhuollon voitot.

Yksityisen terveydenhoidon pitää siis olla tehokkuudellaan niin ylivertainen että se tehokkuden lisäys kattaa nuo molemmat.

Välilä näin voi toki olla mutta mikään automaatti se ei ole.

Esimerkiksi Usassa on kallis ja tehoton yksityinen terveydenhuolto 

Itse olen huomannut, että tekniikan alalla voi monesti jopa amispohjalla olla paremmat palkat ja työllisyys kuin korkeakoulupohjalla. Käsien heiluttaja insinöörejä puskee korkeakoulut ulos aivan järkyttäviä määriä suhteessa siihen, kuinka vähän oikeasti teollisuutta täällä enää on jäljellä, mutta hommansa osaavista erikoistuneista mekaanikoista ja esimerkiksi hitsaajista on jatkuva pula.

"Jos haluaa rahaa opiskele tekniikkaa ja lähde vientiteollisuuteen töihin."

Taas yksi vientiteollisuushullu vauhdissa. Aika moni ekonomisti on vaikkapa tällä hetkellä sitä mieltä että Suomen heikko talouskasvu johtuu eniten yksityisen kulutuksen heikkoudesta ja palveluiden ja kaupan alan alhosta. Sekä siitä että Suomi ei ole pystynyt kehittmään hyvin tuottavia palveluita ja aineettomia hyödykkeitä kuten vaikka Ruotsi. 

Vientiteollisuus ei enää aikoihin ole ollut ainoa hyvinvointia ja rahaa luova osa Suomen taloutta.

Vierailija kirjoitti:

Itse olen huomannut, että tekniikan alalla voi monesti jopa amispohjalla olla paremmat palkat ja työllisyys kuin korkeakoulupohjalla. Käsien heiluttaja insinöörejä puskee korkeakoulut ulos aivan järkyttäviä määriä suhteessa siihen, kuinka vähän oikeasti teollisuutta täällä enää on jäljellä, mutta hommansa osaavista erikoistuneista mekaanikoista ja esimerkiksi hitsaajista on jatkuva pula.

Vaikka kuulostat urpolta, olen samaa mieltä insinöörien koulutusmääristä: Ja ennen kaikkea koulutuksen laadusta.

Läpi pääsee aika matalan kynnyksen ylittämällä.

Huomauttaisin vielä sen verran, että sama pätee ammattiopetukseen. Tämä on harmillista.

Vierailija kirjoitti:

Itse olen huomannut, että tekniikan alalla voi monesti jopa amispohjalla olla paremmat palkat ja työllisyys kuin korkeakoulupohjalla. Käsien heiluttaja insinöörejä puskee korkeakoulut ulos aivan järkyttäviä määriä suhteessa siihen, kuinka vähän oikeasti teollisuutta täällä enää on jäljellä, mutta hommansa osaavista erikoistuneista mekaanikoista ja esimerkiksi hitsaajista on jatkuva pula.

Se miksi insinöörejä ei nyt tarvita niin paljon kertoo juuri Suomen talouden pääongelmasta. Siis siitä että yritykset eivät kasva, kehity ja investoi. Yrityksen kasvu lähtee tuotekehityksestä ja siihen tarvitaan insinöörejä. Kyllä ne sorvarinkin työt loppuva aikanaan jos yritys jää polkemaan paikoilleen.

"Vaikka kuulostat urpolta, olen samaa mieltä insinöörien koulutusmääristä: Ja ennen kaikkea koulutuksen laadusta."

Toisaalta koulutetut ovat niitä jotka luovat uutta, ammattikoulutetut sitten valmistavat sen mitä on luotu.

Jos maassa on paljon koulutettua työvoimaa, se luo myös uusia yrityksiä joissa tehdään jotain uutta.

Ihmisiä ei siis kouluteta johonkin muuttumattomaan määrään työpaikkoja vaan koulutus sinällään myös luo uusia työpaikkoja.

Vierailija kirjoitti:

"Vaikka kuulostat urpolta, olen samaa mieltä insinöörien koulutusmääristä: Ja ennen kaikkea koulutuksen laadusta."

Toisaalta koulutetut ovat niitä jotka luovat uutta, ammattikoulutetut sitten valmistavat sen mitä on luotu.

Jos maassa on paljon koulutettua työvoimaa, se luo myös uusia yrityksiä joissa tehdään jotain uutta.

Ihmisiä ei siis kouluteta johonkin muuttumattomaan määrään työpaikkoja vaan koulutus sinällään myös luo uusia työpaikkoja.

Ei ne kakkosen keskiarvon kaverit mitään kehitä. Tai no, poikkeukset kyllä. He ovat kuitenkin poikkeuksia. Ja useimmiten skarpit tyypit ottavat myös hyvät arvosanat.

Vierailija kirjoitti:

Ilman humanismia tämä maa olisi jo vielä syvemmällä pimeän persuajan syövereissä.

Sivistystä ei voi rahalla mitata.

Sitten ei varmaan kannata ruikuttaa siitä pienestä palkastaan.

Vierailija kirjoitti:

Valtaosa humanisteista on opettajia. Aineenopettaja tienaa 4000 - 5000/kk. 

Ei varmasti ole kaikilla noin paljon. Riippuu oppilaitoksesta.