Muita yksinäisiä? Arkisten asioiden jutteluketju.
Mitä teille kuuluu tänään? Mitä ootte puuhailleet?
Kommentit (1468)
Vierailija kirjoitti:
Mä kyllä aion lopettaa elämäni muutaman vuoden sisään. Yksinään eläminen ei ole minulle mitään elämää.
Onko sulla vielä jotain toivoa, että parin vuoden aikana voisi tapahtua jotain positiivista muutosta, joka saisi sut perumaan aikeesi?
Ihan kokemuksesta sanon, että ei se olisi mikään ihmekään vaikka mielenterveys alkaisi reistailla kun kokee aivan mielipuolista mustamaalaamista, juoruilua mistä totta ei ole toinen puolikaan sekä nimittelyä ja vääristelyä. Ja kuinka yksin siinä äkkiä jää vaikka ei alunperin edes olisi kaveriton niin tuon jälkeen melko 100varmasti on eikä itse voi kun ihmetellä, että mitä hitttoa tässä tapahtui kun itse ei tehnyt oikeasti mitään enkä tiedä vieläkään mistä tuo oikein alkoikaan kun se vyöryi niin äkkiä päälle. En tosin tiedä olisiko mihinkään tekoon tuollainen kohtuullinen vastine.
Oma kokemukseni on ajalta ennen nettiä/somea mutta usein olen ajatellut että koin tämän ah, niin muodikkaan canceloinnin paskamyrskyineen livenä ja siinä ei tosiaan auta yrittää puolustautua, oikoa asioita tai sanoa, ettei tuollainen pidä paikkaansa miltään osin, koska se vaan pahentaa tilannetta. Jotenkin nämä sonnanlevittäjät oikein vaan lietsoo itseään enemmän kierroksille, jos siihen mustamaalaukseen ym ei vain suosiolla alistu ja hyväksy sitä että kaikki muut "tietää" ja "näkee" millainen nainen sitä on.
Erityisen ikävää tuossa on se, että itse kun miltei (tai todennäköisesti) tyhmyyteen asti rehellinen ihminen niin silti muiden suulla voidaan aivan pokkana väittää valehtelijaksi eikä sillä omalla rehellisyydellä olekaan mitään merkitystä. Aivan älytön koko kuvio, että vääristelijät mesoaa sitä valettaan kaikille mutta ovat kaikkien silmissä jatkossakin hyviä (ja/tai ainakin suosittuja) ihmisiä kun taas se rehellinen onkin pelkkä valepukki ja hylkiö plus kaikkea sitä mitä nämä sonnanlevittäjät keksi kertoa.
t. se laiska joka aiemmin vain jaksoi antaa yläpeukkuja
Noista lööpeistä ym. Onhan niillä myyty lehtiä ennenkin, mutta ennen ei nuo lööppit, otsikot ja jutut olleet noin yliampuvan älyttömiä ja värittyneitä mitä nykyisin. Tuntuu, että osin noissa on jo menty sellaisen rajan yli että enää ei otsikon ja leipätekstin tarvitse kertoa samasta asiasta.
Tuossakin lie pieni ongelma, että kun halutaan hätkähdyttää ja saada klikkauksia niin ne entiset keinot ei riitä vaan pitää saada räväkämpää ja raflaavampaa mutta kyllä siinäkin raja tulee vastaan. Toisaalta se olisi tervetullutta, että palattaisiin sinne kuivan korrektiin asiajournalismiin, koska tuo jos mikä saisi varmasti ainakin kaikki netin ja somen kanssa kasvaneet hätkähtämään ja klikkaamaan juttua.
Nämä sivallukset, jyrähdykset sun muut nyt puhuu se ja tämä on jotenkin niin last season.
Mä oon siirtynyt lukemaan pääasiassa Uutta Juttua. En jaksa enää klikkitöhötystä, ja HS on jo aivan pilalla sekin.
Tää hiljaisuus iskee aina lujaa, kun saa lapsen nukkumaan. Ensin sitä odottaa, että saa hetken rauhaa ja hiljaisuutta, sitten puolen tunnin päästä onkin liian hiljaista.
Huomenna meillä on tulossa ihan kiva päivä. Vien lapsen harrastukseen. Teen pataruokaa. Varmaan ulkoillaan ja pelaillaan. Pyykkiä pitää pestä ja imuroida vähän. Ihan hyvää arkea. Olen paljosta kiitollinen, vaikka tunnenkin oloni yksinäiseksi.
"No joskus ihminen ei näe itse tilaansa."
Onko pakko oikeasti tänne arvostella toisia. Minä pyydän vain sitä, ettei kukaan alkaisi tänne kommentoimaan viesteihini mitään tuollaista ja sekin on liikaa vaadittu. En voi kirjoittaa tänne tarkemmin asioistani, mutta järjissäni olen ja totuudella kirjoitan kaiken.
Sinä tiedät sitten itse miltä se tuntuu, kun joku levittää sinusta valheita ja ne tulevat itsellesi ilmi ja päin naamaa sitten joskus. Sitten tiedät miltä se tuntuu ja et arvostele toisten kokemuksia. Jos sinä olet välttynyt kaikelta niin hyvä niin. Kaikki eivät ole. Minulla olisi todisteita jos olisin äänittänyt kaikki pilkkaamiset yms. Joten älä arvostele toisia enempää.
Ketjun alkupuolella oli kuvailua asiakeskeisistä introverteista jollaiseksi tunnustaudun itsekin. Vai oliko se asiakeskustelija.. en jaksa nyt selata mutta sinne päin ja ehkäpä meille pitäisi olla asiakeskeiset uutisetkin. Ja miksei tietty muillekin.
Ihan vaan asiat asioina ja uutiset uutisina. Viihteelle, vollotukselle ja vauhkoamiselle on kyllä aikansa ja paikkansa jossain muussa formaatissa.
Vierailija kirjoitti:
Mä oon siirtynyt lukemaan pääasiassa Uutta Juttua. En jaksa enää klikkitöhötystä, ja HS on jo aivan pilalla sekin.
Onko Uusi Juttu uutiskanava vai mitä sisältöä siellä on?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä oon siirtynyt lukemaan pääasiassa Uutta Juttua. En jaksa enää klikkitöhötystä, ja HS on jo aivan pilalla sekin.
Onko Uusi Juttu uutiskanava vai mitä sisältöä siellä on?
Päivän tärkeimmät uutiset ja pitkiä analyyttisiä juttuja ilmiöistä ja ajankohtaisista asioista. Laadukasta journalismia. https://www.uusijuttu.fi/
Vierailija kirjoitti:
Mä kyllä aion lopettaa elämäni muutaman vuoden sisään. Yksinään eläminen ei ole minulle mitään elämää.
No jää nyt tänne mölisemään meille kaikenlaista
Tänään iltapäivällä pieni pyöreä poika soitti ovikelloani ja kysyi, onko mulla pulloja. Kassissaan oli ennestään yksi 40 sentin panttipullo. Kävi sääliksi pientä ja annoin 2 euron edestä kassinsa täyteen. (Huom. mehu- ja vesipulloja, en juo alkoholia.)
Ennen saunaan menoa tein omenapiirakan.
Kun tulin illalla saunasta rappukäytävään, oli oven edessä menossa kotiin 3 nuorta miestä. Hassu tilanne, kun tupsahdin siihen punainen saunaämpäri kädessäni. "Iltaa", sanoi ensimmäinen, toinen hymyili, ja kolmas sanoi: "Moi". Mukavia kohtaamisia kuitenkin olivat nuo tämänpäiväiset.
Lisäselvityksenä vielä, että olen vanha kuiva kääkkä.
Lemmikkikärpäseni elää vielä ja voi hyvin. Tuli taas tänään kädelläni.
Vierailija kirjoitti:
Tänään iltapäivällä pieni pyöreä poika soitti ovikelloani ja kysyi, onko mulla pulloja. Kassissaan oli ennestään yksi 40 sentin panttipullo. Kävi sääliksi pientä ja annoin 2 euron edestä kassinsa täyteen. (Huom. mehu- ja vesipulloja, en juo alkoholia.)
Ennen saunaan menoa tein omenapiirakan.
Kun tulin illalla saunasta rappukäytävään, oli oven edessä menossa kotiin 3 nuorta miestä. Hassu tilanne, kun tupsahdin siihen punainen saunaämpäri kädessäni. "Iltaa", sanoi ensimmäinen, toinen hymyili, ja kolmas sanoi: "Moi". Mukavia kohtaamisia kuitenkin olivat nuo tämänpäiväiset.
Lisäselvityksenä vielä, että olen vanha kuiva kääkkä.
Lemmikkikärpäseni elää vielä ja voi hyvin. Tuli taas tänään kädelläni.
Minunkin ovellani on käynyt pulloja pyytämässä alakouluikäiset pojat kerran. Olivat jotenkin todella vakavia ja hiljaisella äänellä kysyivät olisiko mulla pulloja, onneksi en ollut ehtinyt vielä itse viedä niitä joten oli joitakin pulloja mitä antaa. Mietin silloin että toivottavasti keräsivät johonkin hauskaan asiaan ekstrarahaa eikä päivittäiseen ruokaan tai vaatteisiin...
Tässäpä arkinen asia: hykertelen tyytyväisenä, kun lapsen uusi lemppariruoka on spagetti linssikastikkeella. Sipulia, valkosipulia, tomaattimurskaa, purkillinen valmiita linssejä ja mausteita. Lähes ilmainen terveellinen ja vaivatta valmistuva ruoka, ja muksu pistelee kaksi lautasellista innoissaan.
Vierailija kirjoitti:
Tässäpä arkinen asia: hykertelen tyytyväisenä, kun lapsen uusi lemppariruoka on spagetti linssikastikkeella. Sipulia, valkosipulia, tomaattimurskaa, purkillinen valmiita linssejä ja mausteita. Lähes ilmainen terveellinen ja vaivatta valmistuva ruoka, ja muksu pistelee kaksi lautasellista innoissaan.
Taidan kokeilla. Pastaruuat on munkin suosikkeja.
Vierailija kirjoitti:
Tää hiljaisuus iskee aina lujaa, kun saa lapsen nukkumaan. Ensin sitä odottaa, että saa hetken rauhaa ja hiljaisuutta, sitten puolen tunnin päästä onkin liian hiljaista.
Huomenna meillä on tulossa ihan kiva päivä. Vien lapsen harrastukseen. Teen pataruokaa. Varmaan ulkoillaan ja pelaillaan. Pyykkiä pitää pestä ja imuroida vähän. Ihan hyvää arkea. Olen paljosta kiitollinen, vaikka tunnenkin oloni yksinäiseksi.
Miksi ihmeessä sinä et verkostoudu ja hanki puhekavereita lapsen eskarivanhemmista, harrastusryhmän vanhemmista, puistossa tapaamista vanhemmista? Samanikäiset ja samassa tilanteessa olevat ymmärtävät paremmin. Oikea yksinhuoltajavanhempi, kuten poikani, on niin uupunut saatuaan lapset nukkumaan, että hän siivoaa kodin ja kaatuu itsekin sänkyyn. Lukee jos jaksaa.
Pullonkerääjäpojista tuli mieleen, että nelihenkisen perheen äiti kertoi uutisessa, että heidän lastensa (5 v ja 9 v) täytyy luopua harrastuksistaan, koska niihin ei ole enää varaa, kun hän on enää vain osa-aikatöissä kirjastossa. Hänen mielestään tämä on epätasa-arvoista.
Lapset harrastavat poniratsastusta, tanssia ja yleisurheilua. Kulut ovat n. 900 euroa.
Nyt uudessa uutisessa hän kertoo, että joku yksityishenkilö ja talli ovat olleet yhteydessä ja hoitaneet maksut lahjoituksena.
Hienoa, että lapset saavat harrastaa. Kaikkea hyvää heille.
Jäin kuitenkin miettimään, onko tämä todellista lapsiperheköyhyyttä.
Samoin mietin, miten kaukana ihmisten maailmat voivat olla toisistaan.
Jos on kyseessä koulutettu ja hyvinvoiva perhe, jonka taloudessa on käynyt pieni notkahdus, on ihan normaalia leikata kuluista ja opettaa lapsillekin taloudenpidon merkitystä. Edullisempia ja ilmaisiakin harrastuksia on tarjolla. Säästää voi toki muustakin kuin lasten harrastuksista.
Perheen äiti vetoaa tasa-arvoon asiassa. Hän ei ehkä edes kykene kuvittelemaan, millaista oikeasti pienituloisissa lapsiperheissä on.
Ehkä apuakin saavat helpoiten ne, jotka ovat osaavia sitä hakemaan. Köyhien lasten tilanne tässä yhteiskunnassa on huolestuttava.
Vierailija kirjoitti:
Tää hiljaisuus iskee aina lujaa, kun saa lapsen nukkumaan. Ensin sitä odottaa, että saa hetken rauhaa ja hiljaisuutta, sitten puolen tunnin päästä onkin liian hiljaista.
Huomenna meillä on tulossa ihan kiva päivä. Vien lapsen harrastukseen. Teen pataruokaa. Varmaan ulkoillaan ja pelaillaan. Pyykkiä pitää pestä ja imuroida vähän. Ihan hyvää arkea. Olen paljosta kiitollinen, vaikka tunnenkin oloni yksinäiseksi.
Mitä sun lapsi harrastaa? Tarvitaanko sua siinä. Käytä se aika hyödyksi ja mene juttelemaan muille ja sovitte lastenne leikkitreffit vaikka puistoon ja siitä se ystävyys alkaa. Myös teille vanhemmille.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tää hiljaisuus iskee aina lujaa, kun saa lapsen nukkumaan. Ensin sitä odottaa, että saa hetken rauhaa ja hiljaisuutta, sitten puolen tunnin päästä onkin liian hiljaista.
Huomenna meillä on tulossa ihan kiva päivä. Vien lapsen harrastukseen. Teen pataruokaa. Varmaan ulkoillaan ja pelaillaan. Pyykkiä pitää pestä ja imuroida vähän. Ihan hyvää arkea. Olen paljosta kiitollinen, vaikka tunnenkin oloni yksinäiseksi.
Mitä sun lapsi harrastaa? Tarvitaanko sua siinä. Käytä se aika hyödyksi ja mene juttelemaan muille ja sovitte lastenne leikkitreffit vaikka puistoon ja siitä se ystävyys alkaa. Myös teille vanhemmille.
Usein vanhempia istuu muskarin tai liikuntakerhon eteisessä odottamassa. Siellä tulee juttelua. Osa saattaa olla ennestään tuttuja keskenään eikä ole tarvetta lisätutuille. Pakko sano että jotkut katsoo sitäkin, millä autolla sinne tulee ja onko merkkivaatteet. Valkkaavat seuransa. Onneksi on myös niitä, jotka on välittömiä ja helppoja lähestyä. Itse onnistuin saamaan pari tuttua sitä kautta ja sitten tapailtiin just leikkipuistossakin. Kannattaa seurata tilannetta ja olla aloitteellinen, jos kiinnostaa.
No joskus ihminen ei näe itse tilaansa.