Lue keskustelun säännöt.
Muita yksinäisiä? Arkisten asioiden jutteluketju.
Mitä teille kuuluu tänään? Mitä ootte puuhailleet?
Kommentit (1200)
Onneksi. Onneksi suurin osa ihmisistä on tutustumisen arvoisia. Suurin osa. Ei todellakaan kaikki.
Iltauutiset alkaa
Rauhaisaa yötä ihan jokapahiselle!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Pitkästi kirjoittaja. Jatkathan kirjoittelua. Monet täällä kaipaa niitä :)
Hyvää yötä Sulle.
Vierailija kirjoitti:
Tämä ketju on ainakin esimerkki ihmisistä ja syystä miksi moni ihminen on mieluummin yksinään kuin edes yrittää tutustua muihin. Siinä, kun voi törmätä niihin tyyppeihin, joista saa vaan harmia elämäänsä. Ja moni ihminen on sellaisia taas elämässään jo tarpeeksi sietänyt.
Tuli mieleen, että onneksi tämä lapsellinen häiriköinti tapahtuu täällä ketjussa ja sen voi jättää huomiotta. Ajatelkaa, jos tätä olisi naapurustossa tai työpaikalla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tämä ketju on ainakin esimerkki ihmisistä ja syystä miksi moni ihminen on mieluummin yksinään kuin edes yrittää tutustua muihin. Siinä, kun voi törmätä niihin tyyppeihin, joista saa vaan harmia elämäänsä. Ja moni ihminen on sellaisia taas elämässään jo tarpeeksi sietänyt.
Tuli mieleen, että onneksi tämä lapsellinen häiriköinti tapahtuu täällä ketjussa ja sen voi jättää huomiotta. Ajatelkaa, jos tätä olisi naapurustossa tai työpaikalla.
Sepä se. Täälläkin on kirjoitettu oikean elämän kiusaamisesta. Ja silti kiusataan lisää. Hävettävää!!!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tämä ketju on ainakin esimerkki ihmisistä ja syystä miksi moni ihminen on mieluummin yksinään kuin edes yrittää tutustua muihin. Siinä, kun voi törmätä niihin tyyppeihin, joista saa vaan harmia elämäänsä. Ja moni ihminen on sellaisia taas elämässään jo tarpeeksi sietänyt.
Tuli mieleen, että onneksi tämä lapsellinen häiriköinti tapahtuu täällä ketjussa ja sen voi jättää huomiotta. Ajatelkaa, jos tätä olisi naapurustossa tai työpaikalla.
Työsuojelu ja työterveyshuolto puuttuisi asiaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tämä ketju on ainakin esimerkki ihmisistä ja syystä miksi moni ihminen on mieluummin yksinään kuin edes yrittää tutustua muihin. Siinä, kun voi törmätä niihin tyyppeihin, joista saa vaan harmia elämäänsä. Ja moni ihminen on sellaisia taas elämässään jo tarpeeksi sietänyt.
Toisaalta tässä ketjussa on myös eräs kirjoittaja antanut esimerkillisen mainiota selitystä sille siitä miksi on jäänyt yksin. Onneksi suurin osa yksinäisistä on ihan toista maata tai no, onneksi ja onneksi koska yksinäisiä hekin ovat vaikka eivät sitä missään tapauksessa ansaitsisi.
Kaikissa ketjuissa on häiriköintiä. Toisissa enemmän, toisissa vähemmän.
Yleisellä tasolla häiritsevän käyttäytymisen taustalla on yleensä käyttäytyjien omat ongelmat. Näihin ei ketjussa voida antaa ratkaisua.
Monesti häiritsijät tuntevat kateutta, alemmuutta ja kostonhimoa, mutta eivät itse kykene tunnistamaan tunteitaan. He näkevät aina syyn muissa ihmisissä.
Heidän puolustusmekanisminsa ovat lapsenomaista, kuin suoraan leikkikentältä. Nimittely, valehtelu, toisen tavaroiden ottaminen, kiukuttelu ja kiusaaminen.
Mikään järkipuhe ei toimi eikä häiriköivillä ole kykyä empatiaan. He päin vastoin saattavat nauttia toisille aiheuttamastaan harmista. He haluavat huomiota hinnalla millä hyvänsä.
Kaikki huomio, niin negatiivinen kuin positiivinen, on kuin öljyä liekkeihin. He innostuvat vain lisää. Muitten on ehkä vaikea ymmärtää, että paras tapa suhtautua on juuri se, että jättää huomiotta. Ei provosoidu, ei kommentoi mitään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kurkku vähän kipeä. Earl Gray -teetä ja iso lusikka hunajaa sekaan. Seuraksi paahtoleipää ja kirsikkahilloa. Hillo siis leivälle. Perinteisessä/venäläisessä teekulttuurissa kai pistetään hillo teen sekaan.
Mulla on kirja englantilaisista leivonnaisista, joita siellä syödään teen kanssa. Sitä on kiva selailla.
Olen tänään ihmetellyt näinkin vähäpätöistä asiaa kuin että miksi keltaiseen krassiini on tullut yksi oranssi kukka. Muut ovat keltaisia ja tummia keskeltä, mutta yksi on tasaisen oranssi. Keltaiset tuoksuvat ruusulta, mutta oranssi ei, vaikka ovat saman varren kukkia. Outo on tämä yksinäinen kummajainen, mutta yhtä kaunis kuin muutkin.
Eilen illalla näkyi hienoja revontulia, toivottavasti tänäänkin. Niitä katsellessa tuli hyvä mieli. Vähän surullinen mieli on taas nyt illalla. Tiskata aion vielä, että on aamulla mukavampi nousta kahvin keittoon. Siitä tulikin mieleeni, että äitini (syntynyt v. 1919) keitti aina pannukahvia, ei halunnut kahvinkeitintä käyttää.
Nyt tiskaamaan.
P.S. Minulle on täysin sama, vaikka tämä viestini poistettaisiin - sainpahan kirjoitettua mietteitäni.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Olen tänään ihmetellyt näinkin vähäpätöistä asiaa kuin että miksi keltaiseen krassiini on tullut yksi oranssi kukka. Muut ovat keltaisia ja tummia keskeltä, mutta yksi on tasaisen oranssi. Keltaiset tuoksuvat ruusulta, mutta oranssi ei, vaikka ovat saman varren kukkia. Outo on tämä yksinäinen kummajainen, mutta yhtä kaunis kuin muutkin.
Eilen illalla näkyi hienoja revontulia, toivottavasti tänäänkin. Niitä katsellessa tuli hyvä mieli. Vähän surullinen mieli on taas nyt illalla. Tiskata aion vielä, että on aamulla mukavampi nousta kahvin keittoon. Siitä tulikin mieleeni, että äitini (syntynyt v. 1919) keitti aina pannukahvia, ei halunnut kahvinkeitintä käyttää.
Nyt tiskaamaan.
P.S. Minulle on täysin sama, vaikka tämä viestini poistettaisiin - sainpahan kirjoitettua mietteitäni.
Ja sun mietteet myös luettiin <3. Hyvää yötä sulle!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
En ole puuhaillut mitään.
En minäkään.
Elokuvista: Hevoskuiskaaja
Joka kerta toivon elokuvan päättyvän erilailla, olen lukenut kirjan ja nähnyt leffan monta kertaa.
Ps tänäänkin tulee telkasta Gran Torino
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tänään on jotenkin laiskan lamaantunut päivä vaikka suunnitelmissa oli kaikenlaista ihan kivaa rästihommaa ja muuta kotiaskaretta. Nyt sitten olen vaan jumittanut aamusta asti netissä taivastelemassa yksinäni kuinka älyttömäksi ihan kaikki tuntuu menneen ja maailmasta hävinneen viimeinenkin järki. Nämä on just sellaisia hetkiä ja asioita joita olisi kiva ihmetellä toisen ihmisen kanssa ja ns parantaa maailmaa.
Avasin sitten telkkarin kaveriksi ja tuota miljonääriä sivusilmällä seuratessa tuli mieleen, että noinkohan tuonne voisi mennä yksinäinen kilpailijaksi kun ei olisi ketään läheistä kuvattavaksi katsomossa eikä toisaalta ketään jolle voisi kilauttaa kun iskee tenkkapoo..
Joo, vähän on alavireistä taas ja ajatukset sen mukaisia. Nyt vaan ketuttaa sekin, että suunnittelin leipovani huomenna omenapiirakan koska kokemuksesta tiedän ettei huomennakaan huvita mikään kun taas tuli tämä vaihe. Muuten olisi aivan sama, mutta nyt sitten on turhaan kaikki ainekset siihen hommattuna.
Vierailija kirjoitti:
Tänään on jotenkin laiskan lamaantunut päivä vaikka suunnitelmissa oli kaikenlaista ihan kivaa rästihommaa ja muuta kotiaskaretta. Nyt sitten olen vaan jumittanut aamusta asti netissä taivastelemassa yksinäni kuinka älyttömäksi ihan kaikki tuntuu menneen ja maailmasta hävinneen viimeinenkin järki. Nämä on just sellaisia hetkiä ja asioita joita olisi kiva ihmetellä toisen ihmisen kanssa ja ns parantaa maailmaa.
Avasin sitten telkkarin kaveriksi ja tuota miljonääriä sivusilmällä seuratessa tuli mieleen, että noinkohan tuonne voisi mennä yksinäinen kilpailijaksi kun ei olisi ketään läheistä kuvattavaksi katsomossa eikä toisaalta ketään jolle voisi kilauttaa kun iskee tenkkapoo..
Joo, vähän on alavireistä taas ja ajatukset sen mukaisia. Nyt vaan ketuttaa sekin, että suunnittelin leipovani huomenna omenapiirakan koska kokemuksesta tiedän ettei huomennakaan huvita mikään kun taas tuli tämä vaihe. Muuten olisi aivan sama, mutta n
Tuttu tunne. Kirjoitin jo aiemmin, että yritän 'lahjoa' itseäni arjen askareihin. Mutta sitten kun tarttuu toimeen, asiat sujuu. Se aloitus tökkii. Eipä sitä turhaan sanota, että 'Alku aina hankalaa, lopussa kiitos seisoo'.
Tarttis lähteä kauppaan. Vatuloin tämän ja huomisen välillä. Teen huomenna pitsaa, siihen tarvin aineksia. Olis kätevää käydä tänään, sit olis kaikki valmiina huomiselle. Mutta: kun huomenna muutenkin tormentaudun, kai se on sama aamulla käydä kaupassa!
Että silleesti :)
Mun äiti asui iäkkäänä yksin ja teki kauppareisun joka päivä, haki vaikka jonkin maustepurkin. Ihan vaan, että tuli lähdettyä ihmisten joukkoon. Tuttu kauppa ja matkallakin tapasi usein jonkun tutun.
hyi että harmaus alkaa taas...
Tässä olen sulatellut eilen tullutta uutista vähennyksistä työpaikoilla, meiltä tämän hetken mukaan lähdössä 23% työntekijöistä joka on mielestäni aivan hitosti. Vähän tahmeaa on, vieläkin yöpuvussa vapaapäivää viettelen vaikka heräsin jo kahdeksalta. Olin suunnitellut vapaille kodin siivoilua ja sisustuksen syksyistämistä mutta nyt ei oikein nappaa. Olen vain surffannut netissä. Nämä on niitä hetkiä kun olisi ihana tukeutua omaan puolisoon tai muuhun läheiseen kaveriin, no ei auta yksin ja kollegoiden kanssa joutuu asiaa käsittelemään. Harmittaa ja pelottaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tässä olen sulatellut eilen tullutta uutista vähennyksistä työpaikoilla, meiltä tämän hetken mukaan lähdössä 23% työntekijöistä joka on mielestäni aivan hitosti. Vähän tahmeaa on, vieläkin yöpuvussa vapaapäivää viettelen vaikka heräsin jo kahdeksalta. Olin suunnitellut vapaille kodin siivoilua ja sisustuksen syksyistämistä mutta nyt ei oikein nappaa. Olen vain surffannut netissä. Nämä on niitä hetkiä kun olisi ihana tukeutua omaan puolisoon tai muuhun läheiseen kaveriin, no ei auta yksin ja kollegoiden kanssa joutuu asiaa käsittelemään. Harmittaa ja pelottaa.
Tuommoset on kauheita uutisia. Muistan -90 luvulta, kun iski lomautukset. Eihän meidän työmäärä mihinkään vähentynyt, mutta kauppa ei käynyt entiseen malliin. Firma eli osin tuonnilla ja myynnillä, siis tukkuliike. Päivittäin olin yhteydessä ulkomaisiin yhteistyökumppaneihin. Ole siinä sit lomautettuna!
Ei kiva juttu. Taitaa olla 90 luvun tilanne käsillä taas. Olen itse syntynyt 90 luvun alussa lamavuosille ja äiti olikin työttömänä lähes koko lapsuuteni. Tuntuu sille että jos työt lähtee niin samalla karisee tulevaisuuden haaveet omasta talosta, miehestä ja perheestä, ei varmaan työttömän markkina-arvo ole korkealla. Toisaalta välillä mietin että tuntuisi jopa helpommalta hyväksyä koko työpaikan lakkautus kuin tämä tilanne, jossa katsotaan että ketkä ovat riittävän hyviä saadakseen jäädä ja kenen työpanos ja osaaminen ollutkaan kovin arvostettua.
Tämä ketju on ainakin esimerkki ihmisistä ja syystä miksi moni ihminen on mieluummin yksinään kuin edes yrittää tutustua muihin. Siinä, kun voi törmätä niihin tyyppeihin, joista saa vaan harmia elämäänsä. Ja moni ihminen on sellaisia taas elämässään jo tarpeeksi sietänyt.