Muita yksinäisiä? Arkisten asioiden jutteluketju.

"Minä en olen melko introvertti ja yritän kirjoittaa asiaa," 

Edelliseen jos vielä alun korjaisi eli "minä olen melko introvertti" piti sanoa. 

Vierailija kirjoitti:

Minä en olen melko introvertti ja yritän kirjoittaa asiaa, mutta olen innostun liikaa eri jutuista ja kirjoitan myös paljon. Toisaalta ehkä asiaa kuitenkin ainakin monesti. 

Joku kirjoitti täällä vähän aikaa sitten, kuinka käy mielessään pitkiä ajatusketjuja, jotka päätyvät moniin ajatuksiin ja monesti ikäviin juttuihin. Minä juuri eilen mietin samaa, kun oli melko levoton olo ja olin huolissani eräistä asioista. Minulla on tapana vieläkin tehdä samoin kuin koukussa aikoinaan tunneille eli minä piirrän.

Ja mitä minä piirrän? Piirrän tähtiä. Erilaisia yksinkertaisia tähtiä sivutolkulla. Monesti kuuntelen musiikkia samalla.  Sen jälkeen ehkä on joskus jopa pari tuntia tehnyt tuota niin olo on erilainen. Kai tuonkin ajan voisi toisinkin käyttää.

Kuitenkin tuostakin kaikesta lähti ajatus pyörimään ja päädyn usein niihin hetkiin, kun tuostakin kaikesta pilkattiin. Koulussa moni huomasi, että piirrän ja s

Minullekin on tuttuja korvaavat kokemukset. Joku pieni hyvä kohtaaminen poistaa monen ikävän jutun vaikutuksen ja jää mieleen.

En valitettavasti soita mitään, mutta kuuntelen. Musiikki vaikuttaa mielialaan, rauhoittaa, tekee iloiseksi tai rohkaisee. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tässä neljäs introvertti, joka on tänne kirjoitellut kuulumisiaan.

Omaan elämääni on lapsesta asti kuulunut kiusaamista ja jatkuvaa pelkoa. Onneton, todella rutiköyhä lapsuus, koulukiusaamista, väkivaltaisia parisuhteita, työpaikoissa selviämistä ujona tuppisuuna jännittäjänä, loukkaantumisia, äidin ja veljen yllättävä kuolema, mielenterveyden häiriöt, itsemurhasuunnitelmat, toisen kaksosen keskenmeno jne. 

Nyt olen yksinäinen, mutta kiitollinen siitä, että enää ei tarvitse pelätä muuta kuin raihnaista vanhuutta.

T. Seija

Sinä olet se, jolla on kaunis nimi. Tiesitkö, että sen alkuperä on muinaisroomalainen oraiden jumalatar Seia?

Aika rankkoja kokemuksia kyllä. Vetää ihan sanattomaksi.

Kiitos viestistäsi, olen se sama Seija. 🌹

Vierailija kirjoitti:

Tässä neljäs introvertti, joka on tänne kirjoitellut kuulumisiaan.

Omaan elämääni on lapsesta asti kuulunut kiusaamista ja jatkuvaa pelkoa. Onneton, todella rutiköyhä lapsuus, koulukiusaamista, väkivaltaisia parisuhteita, työpaikoissa selviämistä ujona tuppisuuna jännittäjänä, loukkaantumisia, äidin ja veljen yllättävä kuolema, mielenterveyden häiriöt, itsemurhasuunnitelmat, toisen kaksosen keskenmeno jne. 

Nyt olen yksinäinen, mutta kiitollinen siitä, että enää ei tarvitse pelätä muuta kuin raihnaista vanhuutta.

T. Seija

Näin se elämä menee. Tasa ei käy,,,

Minä olen iäkäs, eikä minua kukaan ole ikinä kiusannut. Suurilapsisesta perheestä lähtöisin. Ei maalla rahaa edes nähty, mutta oli ruokaa,( perunat,porkkanat,nauriit, sipulit, liha ,kala , mustikat,puolukat, lakat ) Noita oli ympäri vuoden , ei siis pulaa mistään . Ihana lapsuus , vaikka sairautta vahemmilla ja isä sai sydärin keskiiässä ja kuoli. Olin nuori, mutta se oli mielestäni luonnollista. Hyvä elämä on ollut , vaikka sairauksia, vakaviakin ympärillä jne.itselläkin. 

Mä miellän itseni introvertin ja ekstrovertin välille. Tahtomattani oon yksin monet päivät, mutta tänään tapasin vanhan kaverin Glenn Hughesin konsertissa. Nautin tämän päivän illasta paljon. 

Itsekin pohdin paljon elämää ja kovin kyyninen oon tulevaisuuteni suhteen. Työkaveri osoitti tänään kuinka olemassa oloni haittaa hänen keskittymistään. Saa olla tyytyväinen vähästäkin hyvästä olosta. Ei täällä maailmassa muuten jaksa.

Kyllä minäkin monesti mietin onko minusta ainakaan enää tutustumaan muihin sen enempää ainakaan. Se fiilis, kun on yleensä se, että haluan pois sosiaalisista tilanteista. Voin ajatella jälkeenpäin silti, että oli mukava juttu joku, mutta sinä hetkenä jännitän liikaa. En jaksa nyt enää kirjoittaa kaikesta elämästäni, mutta kannan kokemuksiani mukanani.

Samalla kyllä minäkin silti koen yksinäisyyttä. Ehkä itselläni se on vaan niin kauan ollut osa elämääni, että ikävästi siitä tullut matkakumppanina niin tuttukin asia. En minäkään silti totu tähän kuitenkaan. Silti koen itseni niin epävarmaksi ja monesti täysin niin oloni ei ole hyvä jos täytyy tutustua ihmisiin tms. 

Tänään taas kerran mietin, että elämästäni puuttuu silti paljon näiltä osin. Se on monesti tyhjää jollakin tavalla kuitenkin, vaikka itsekin yritän keskittyä hyviin juttuihin. Äidiltäni aina kuulumisia kysyn. Tänäänkin miten töissä meni, ketä oli ja mitä sattui jne. Hän en kysynyt minulta mitään. Itse minä kerroin sitten jotakin, kun tänäänkin tein omalla mittapuulla melko paljon kaikkea. Joskus joku tälläinen juttu tuo myös surua, vaikka se tavallinen asia kuitenkin. 

Powerwolf - Army of the night 

Musiikista kuuntelen monesti synkempää ja se ei heijasta mielialaani oikein mitenkään. Kirjoitin tuosta chatista ja tyypeistä siellä vähän aikaa sitten ja eilen kaipaisin toista heitä niin, että itketti pitkästä aikaa. Jotenkin hänen persoonansakin oli niin mukava. Kuunneltiin tuota biisiä yhdessä monesti ja se tuo hänet mieleen.

Ujot introvertit

Punastelevien atoleilla

Majakka-atomeina signaloivat

Asiallisen hillittyä

Huolenpitoaan

Mun mielestä pelle Hermanni oli hyvä, silloin lapsena oli vielä muitakin ihmisiä katsomassa televisiota..

Dandere Piposaru Dumb kirjoitti:

Ujot introvertit

Punastelevien atoleilla

Majakka-atomeina signaloivat

Asiallisen hillittyä

Huolenpitoaan

Piti jo aiemmin mainita, että kirjoitat hyvin. Näitä runoja vai miksi mahdoitkaan näitä kutsua (unohdin jo) ja muutenkin. Mukavaa päivää sinne. 

Lokakuu. Loistava kuukausi kotoiluun. Kirjoihin sohvannurkassa, leipomiseen, lyhtyihin, kynttilöihin.

Rohkeasti kohti mörkömarraskuuta :)

Vierailija kirjoitti:

Dandere Piposaru Dumb kirjoitti:

Ujot introvertit

Punastelevien atoleilla

Majakka-atomeina signaloivat

Asiallisen hillittyä

Huolenpitoaan

Piti jo aiemmin mainita, että kirjoitat hyvin. Näitä runoja vai miksi mahdoitkaan näitä kutsua (unohdin jo) ja muutenkin. Mukavaa päivää sinne. 

Kiitos samoin myös sinne mukavaa päivää! Gogyōka-runoiksi eli moderneiksi vapaatavumittaisiksi japanilaisiksi viisisäkeisiksi runoiksi näitä kutsutaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lokakuu. Loistava kuukausi kotoiluun. Kirjoihin sohvannurkassa, leipomiseen, lyhtyihin, kynttilöihin.

Rohkeasti kohti mörkömarraskuuta :)

Mitä lukulistalla syksyksi? Törmäsin jossakin suosituksiin ja nappasin siitä muutaman omalle listalle.

Leena Lehtolainen, monet kirjat luen uuestaan syksyisin, kun hyllyssä ovat. Peter James, loistavia kirjoja. Niitäkin omana.

En siis juurikaan lue uusia kirjoja, poikkeus Merja Mäki Ennen lintuja, koskettava evakkotarina.

Sit mulla on kotikylän kirja kuvineen, elämänkertoja Aira Samulinista Miljoonasateeseen, Kari Tapiosta Vänään, Jopeen... näitä selailen usein.

Peter James kuulostaa tutulta. Oliko joku dekkarisarja telkassa hänen kirjoihinsa perustuva?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lokakuu. Loistava kuukausi kotoiluun. Kirjoihin sohvannurkassa, leipomiseen, lyhtyihin, kynttilöihin.

Rohkeasti kohti mörkömarraskuuta :)

Mitä lukulistalla syksyksi? Törmäsin jossakin suosituksiin ja nappasin siitä muutaman omalle listalle.

Varasin juuri Jukka Korpelan Länsimaalaisuuden historian. - eri

Vierailija kirjoitti:

Minä en olen melko introvertti ja yritän kirjoittaa asiaa, mutta olen innostun liikaa eri jutuista ja kirjoitan myös paljon. Toisaalta ehkä asiaa kuitenkin ainakin monesti. 

Joku kirjoitti täällä vähän aikaa sitten, kuinka käy mielessään pitkiä ajatusketjuja, jotka päätyvät moniin ajatuksiin ja monesti ikäviin juttuihin. Minä juuri eilen mietin samaa, kun oli melko levoton olo ja olin huolissani eräistä asioista. Minulla on tapana vieläkin tehdä samoin kuin koukussa aikoinaan tunneille eli minä piirrän.

Ja mitä minä piirrän? Piirrän tähtiä. Erilaisia yksinkertaisia tähtiä sivutolkulla. Monesti kuuntelen musiikkia samalla.  Sen jälkeen ehkä on joskus jopa pari tuntia tehnyt tuota niin olo on erilainen. Kai tuonkin ajan voisi toisinkin käyttää.

Kuitenkin tuostakin kaikesta lähti ajatus pyörimään ja päädyn usein niihin hetkiin, kun tuostakin kaikesta pilkattiin. Koulussa moni huomasi, että piirrän ja s

Mullakin on taipumusta yliajatteluun. Väännän välillä asioista kolmannen asteen yhtälöitä. Joskus jos olen tavannut vaikka sukulaisen, alan jälkeenpäin pohtia tapaamista liikaa. Sitten soitan perään ja saan kuulla, ettei toinen ole huomannut koko asiaa, mikä mua on huolestuttanut. Tarvisi hellittää - seeprat ja raidat.

Tuosta Mikä kirja sinulla on kesken- ketjusta saa oivallisia vinkkejä lukemiseen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lokakuu. Loistava kuukausi kotoiluun. Kirjoihin sohvannurkassa, leipomiseen, lyhtyihin, kynttilöihin.

Rohkeasti kohti mörkömarraskuuta :)

Mitä lukulistalla syksyksi? Törmäsin jossakin suosituksiin ja nappasin siitä muutaman omalle listalle.

Leena Lehtolainen, monet kirjat luen uuestaan syksyisin, kun hyllyssä ovat. Peter James, loistavia kirjoja. Niitäkin omana.

En siis juurikaan lue uusia kirjoja, poikkeus Merja Mäki Ennen lintuja, koskettava evakkotarina.

Sit mulla on kotikylän kirja kuvineen, elämänkertoja Aira Samulinista Miljoonasateeseen, Kari Tapiosta Vänään, Jopeen... näitä selailen usein.

Peter James kuulostaa tutulta. Oliko joku dekkarisarja telkassa hänen kirjoihinsa perustuva?

Joo. Olikohan Roi Crace?

Täydellisyyden hinta on yks parhaista. Ja surullisimmista. Kävin kirjailijan (sihteerin) kanssa kirjeenvaihtoakin kirjoistaan kerran :)

Ei nyt ihan arkinen, koska "vaan" viiden vuoden väleinhän passin joutuu uusimaan, mutta kävin eilen passikuvassa. Ja taas kävi sama, että ei kuulemma tarvitse näyttää noin vihaiselta vaikka olin ihan vaan normaalisti kasvot peruslukemilla. Taisi olla toissa kerta, mutta eri kuvaaja joka sanoi että häntä alkaa pelottaa kameran takana..

Mä en tajua. Toisaalta tajuan hyvin miksi olen yksinäinen. Melkoinen menninkäinen niissä kuvissa tuijottaa enkä ole ollenkaan sellainen miltä näytän vaikka en nyt mikään päivänsädekään.

Samaten tajusin kotiinpäin kävellessä että tuossa passikuvien välissä ei viiteen vuoteen ole tullut oltua missään valokuvassa. Ei sillä että jotenkin rakastaisin sitä, mutta normaalisti ihmisillä on synttäreitä, ristiäisiä, rippi- ja yo-juhlia, häitä ja hautajaisia joissa valokuvia otetaan usein vieraistakin. Ja ihan tavallisia illanistujaisia ja tupareita tai muuten vaan jotain sellaista spesiaalia tekemistä josta napataan kuvia muistoksi.

Ei silti niin iso asia, että alkaisin itse itseäni kuvailemaan tai että menisin jonnekin otattamaan muita kuin noita passikuvia, mutta tällaisia sitä ehtii ajatella kun ei ole muuta kuin aikaa. Sitä juurisyytähän se ei poista eikä korjaa vaikka olisi albumillinen itseotettuja kuvia itsestä.

Vierailija kirjoitti:

Tuosta Mikä kirja sinulla on kesken- ketjusta saa oivallisia vinkkejä lukemiseen.

Totta. Siellä on vaan aika uusia kirjoja, mulle käy vanhemmatkin. Kirjailijavinkit hyviä.

Vierailija kirjoitti:

Lokakuu. Loistava kuukausi kotoiluun. Kirjoihin sohvannurkassa, leipomiseen, lyhtyihin, kynttilöihin.

Rohkeasti kohti mörkömarraskuuta :)

Näinhän se on ja itsekin tykkään kyllä kovasti syksystä, mutta jotenkin harmittaa koska tuntuu kuin koko kevät ja kesä olisi vaan kadonneet johonkin eikä niitä siis edes olisi ollut.

Vau! Jännä varmaan saada viestejä häneltä. Hyvä sarja.