Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Muita yksinäisiä? Arkisten asioiden jutteluketju.
Mitä teille kuuluu tänään? Mitä ootte puuhailleet?
Kommentit (1200)
Olen hakenut asuntoa, ikäihmisille tarkoitettuja vuokra-asuntoja, kahdesta kaupunginosasta,
joissa on ainakin kymmenkunta suurta kerrostaloa. Eräässä paperit oli kaksi vuotta, eikä mitään tarjottu.
Toisesta on kolmisen vuotta aikaa, eikä mitään tarjottu. Mutta kuinka ollakaan nuorehko pariskunta sai heti,
on epäoikeudenmukaista, nuoret jotka vanhassa paikassa asuessaan, näin useasti kapakan terassilla tai humaltuneena.
Mikä lienee syy tai suhde, että heille tarjottiin heti?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Olen hakenut asuntoa, ikäihmisille tarkoitettuja vuokra-asuntoja, kahdesta kaupunginosasta,
joissa on ainakin kymmenkunta suurta kerrostaloa. Eräässä paperit oli kaksi vuotta, eikä mitään tarjottu.
Toisesta on kolmisen vuotta aikaa, eikä mitään tarjottu. Mutta kuinka ollakaan nuorehko pariskunta sai heti,
on epäoikeudenmukaista, nuoret jotka vanhassa paikassa asuessaan, näin useasti kapakan terassilla tai humaltuneena.
Mikä lienee syy tai suhde, että heille tarjottiin heti?
Ainakin meidän kotikaupungissa monet kaupungin vuokra-asunnot menee suhteilla. Tuttu kaupungilla töissä, kertoi tämän.
Vierailija kirjoitti:
900 viestiä :)
/888 olikin nyt - on siis poistunut onneksi asiattomia.
Okei, nyt ollaan saavutettu se piste, että en saa tästä ketjusta enää iloa. Poistun paikalta. Kiitos ihan hirmuisesti kaikille otsikon aiheesta keskustelleille!
En tule koskaan, en ikinä, ymmärtämään, mitä iloa joku voi saada siitä, että pilaa toisten arvokkaan yhteisön. Suomessa joka viides kokee yksinäisyyttä, ja itsemurhia tehdään valtavan paljon. Jos jossain onnistuu syntymään edes hetkeksi jotain pientä, joka tuo iloa yksinäisten päivään, mahtaa olla mieletön valtatrippi onnistua pilaamaan se sekoilullaan. Ilmeisesti sellaisesta voi joku saada aivan suunnatonta iloa, ja tuntea ylpeyttäkin, että aiheuttaa ympärilleen mahdollisimman paljon pahaa mieltä ja kaaosta.
Mutta me muut: huomasitteko, ei me olla ainoita yksinäisiä. Ja yhtäkkiä jostain saattaa tulla pieni valonpilkahdus, joka tuo iloa. Ei tämä palsta ole siihen paras paikka, yllättävää, että saatiin näinkin kauan jatkaa. Tää voi tapahtua jossain muuallakin.
Yksikään kommentoija tämän jälkeen en ole minä. Yhtäkään trollausta en kommentoinut, enkä myöskään poistattanut yhtään viestiä. Mulla ei ole hajuakaan, mikä se toinen ketju on, mihin täällä viitattiin.
Ihanaa syksyä kaikille!
Ap
Aion edelleenkin kirjoittaa tähän ketjuun erittäin arkisia kuulumisiani. Katsoin äsken La Promesan, nyt käyn päivälevolle, ettei päivä tunnu niin pitkältä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Nyt sitten poistetaan tämä ketju lopullisesti.
Miten niin? Jos joku kirjoittaja lähtee, sehän on normaalia. Ainahan ketjuista lähtee joku ja taas tulee joku muu.
Vierailija kirjoitti:
Aion edelleenkin kirjoittaa tähän ketjuun erittäin arkisia kuulumisiani. Katsoin äsken La Promesan, nyt käyn päivälevolle, ettei päivä tunnu niin pitkältä.
Minäkin aion. Katsoin Kauniit ja rohkeat. Avasin toosan liian aikaiseen katsoakseni Viiden jälkeen-ohjelmaa. Voi Luoja, mitä jahnaamista tuo sarja on. Täytyy hattua nostaa noille näyttelijöille, joka jaksaa tuota tehdä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Asiakeskustelijoita tässä kaipaisikin ympärille!
Olen niin väsynyt "hassunhauskahölöhölö"-jauhantaan ja toisten tekemisiä muka-huumorilla arvostelevaan keskusteluun, etten millään jaksaisi enää kohteliaisuudesta tai velvollisuudentunnosta osallistua sellaisiin tilanteisiin.
Rentouttavimmat ja innostavimmat kohtaamiset ovat aina olleet niitä, joissa opin jotain.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Esimerkki: Jos minä vaikka aloittaisin ketjun, jossa kysyisin neuvoa muilta, esim. "Millaisen talvitakin ostaisin?"
Siihen vastaajat ehkä vastaisivat minulle eli aloittajalle ja kenties osa vastaajista sitten yleisemmin kommentoisi ja kertoisi omista talvitakeistaan tai ihan mistä vaan. Mutta en silti voisi ketjun aloittajana määrätä, että tähän ketjuun saa laittaa vain vastauksia juuri tuohon minun kysymykseeni. Nih.
Mutta se siis olisi ok, että talvitakki-ideoita kyselevässä ketjussa alkaisi jankkaus erilaisista talvirenkaista ja vääntö onko kitkat nastoja paremmat ja sönkkäys kuinka kyllä varmasti saan kirjoittaa myös paistinpannuista ja bikineistä koska MINÄ haluan ja MINÄ määrään.
Miksi ylipäätään edes on mahdollisuutta avata ketjuja jos kerran kaikkialla voi jokainen sooloilla ihan mitä vaan eikä s
Jep, sitähän ne arkiset kuulumiset ovat. Vuoroon kaikenlaisia. Kiinnostavia pieniä annettuja paloja tai väläyksiä toisen arjesta.
Vierailija kirjoitti:
Asiakeskustelijoita tässä kaipaisikin ympärille!
Olen niin väsynyt "hassunhauskahölöhölö"-jauhantaan ja toisten tekemisiä muka-huumorilla arvostelevaan keskusteluun, etten millään jaksaisi enää kohteliaisuudesta tai velvollisuudentunnosta osallistua sellaisiin tilanteisiin.
Rentouttavimmat ja innostavimmat kohtaamiset ovat aina olleet niitä, joissa opin jotain.
👍
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ujo mies kyseli, miten naisten maailmaan pääsisi tutustumaan heihin. Älä huoli, ihan samoin kuin toivoisit varmaan itseesikin tutustuttavan. Kohtaa ihmisenä, tervehdi, pyri näkemään hyvä toisessa ja ole kiinnostunut, mitä toinen kertoo. Ole ihan tavallinen ihminen.
Unohda kohtaamisen hetkellä kuitenkin hetkeksi se taustalla oleva haave seksi- tai parisuhteesta kohdatessasi jonkun ihmisen ja kohtaa hänet ensinnä kiinnostavana henkilönä ilman, että mietit siinä sen pidemmälle - vaikka tietty moni meistä naisistakin haaveilee läheisestä suhteesta, ei kukaan halua tulla nähdyksi vain potentiaalisena panonukkena, ei varmaan mies eikä nainen. Vaan ihmisenä, henkilönä, persoonana, ja myönteisesti katsottuna. Kun ihmiset tutustuvat, luottamuksen myötä syntyy sitten jotain muutakin: joskus parisuhde, joskus ystävyys, joskus kiinnostava ohimenevä kohtaaminen. Kaikki hyviä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko Yle.fi:n sanapyramidi teille tuttu? Se on ruudukko, jossa pitää yhdistellä toisiinsa liittyviä sanoja. Olen ottanut sen aamukahvin seuraksi ja jäänyt koukkuun.
Uusi ilmestyy joka aamu klo 6.00 ja on koko päivän pelattavissa. Jotkut on helppoja, toiset vähän vaatii pohtimista. Nopeasti sen tekee ja sitten voikin tuulettaa. Lisähaastetta löytyy, kun skrollaa siitä alaspäin. Sieltä löytyy ruotsinkielinen versio.
Kokeilkaa, jos kiinnostaa.
Ristikot riittää mulle, kryptot on mielenkiintosia. Sudokuja en ymmärrä.
Sudoku.com
jos kuitenkin haluat kokeilla😁
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Makaan sohvan pohjalla karseassa flunssassa. Olo on kuin raadolla. Tällaisina hetkinä, kun täytyy saada levätä rauhassa, yksineläminen on siunaus. Ei tarvitse keskittyä mihinkään muuhun kuin oman olotilan kestämiseen.
Jos olisin nyt terve, niin siltikin olisin kotona yksin, koska kavereita ei juurikaan ole. Tietyllä tavalla elämä valuu hukkaan. Mutta olen yrittänyt hyväksyä tilanteen. Minun ei ole helppoa tutustua uusiin ihmisiin, sillä minut koetaan tylsänä seurana. Olen introvertti ja asiakeskustelija.
Parane pian, toivoo toinen introvertti asiakeskustelija!
Introverttien asiakeskustelijoiden pitäisi perustaa keskustelukerho.
t. kolmas introvertti asiakeskustelija
Tässä neljäs introvertti, joka on tänne kirjoitellut kuulumisiaan.
Omaan elämääni on lapsesta asti kuulunut kiusaamista ja jatkuvaa pelkoa. Onneton, todella rutiköyhä lapsuus, koulukiusaamista, väkivaltaisia parisuhteita, työpaikoissa selviämistä ujona tuppisuuna jännittäjänä, loukkaantumisia, äidin ja veljen yllättävä kuolema, mielenterveyden häiriöt, itsemurhasuunnitelmat, toisen kaksosen keskenmeno jne.
Nyt olen yksinäinen, mutta kiitollinen siitä, että enää ei tarvitse pelätä muuta kuin raihnaista vanhuutta.
T. Seija
Vierailija kirjoitti:
Ujo mies kyseli, miten naisten maailmaan pääsisi tutustumaan heihin. Älä huoli, ihan samoin kuin toivoisit varmaan itseesikin tutustuttavan. Kohtaa ihmisenä, tervehdi, pyri näkemään hyvä toisessa ja ole kiinnostunut, mitä toinen kertoo. Ole ihan tavallinen ihminen.
Unohda kohtaamisen hetkellä kuitenkin hetkeksi se taustalla oleva haave seksi- tai parisuhteesta kohdatessasi jonkun ihmisen ja kohtaa hänet ensinnä kiinnostavana henkilönä ilman, että mietit siinä sen pidemmälle - vaikka tietty moni meistä naisistakin haaveilee läheisestä suhteesta, ei kukaan halua tulla nähdyksi vain potentiaalisena panonukkena, ei varmaan mies eikä nainen. Vaan ihmisenä, henkilönä, persoonana, ja myönteisesti katsottuna. Kun ihmiset tutustuvat, luottamuksen myötä syntyy sitten jotain muutakin: joskus parisuhde, joskus ystävyys, joskus kiinnostava ohimenevä kohtaaminen. Kaikki hyviä.
Naisia tapaa erilaisten järjestöjen tapahtumissa, kirjastojen lukupiireissä ja näyttelyissä. Joissain kaupungeissa on "kaupunkilaisten olohuoneita", tapaamispaikkoja, joissa voi lukea päivän lehdet ja jutella muitten kanssa. Kun vaihtaa muutaman sanan, voi syntyä kivakin keskustelu. Tiedä vaikka pian vaihtaisitte puhelinnumeroita.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Makaan sohvan pohjalla karseassa flunssassa. Olo on kuin raadolla. Tällaisina hetkinä, kun täytyy saada levätä rauhassa, yksineläminen on siunaus. Ei tarvitse keskittyä mihinkään muuhun kuin oman olotilan kestämiseen.
Jos olisin nyt terve, niin siltikin olisin kotona yksin, koska kavereita ei juurikaan ole. Tietyllä tavalla elämä valuu hukkaan. Mutta olen yrittänyt hyväksyä tilanteen. Minun ei ole helppoa tutustua uusiin ihmisiin, sillä minut koetaan tylsänä seurana. Olen introvertti ja asiakeskustelija.
Parane pian, toivoo toinen introvertti asiakeskustelija!
Introverttien asiakeskustelijoiden pitäisi perustaa keskustelukerho.
t. kolmas introvertti asiakeskustelija
Ja täällä neljäs.
Vierailija kirjoitti:
Tässä neljäs introvertti, joka on tänne kirjoitellut kuulumisiaan.
Omaan elämääni on lapsesta asti kuulunut kiusaamista ja jatkuvaa pelkoa. Onneton, todella rutiköyhä lapsuus, koulukiusaamista, väkivaltaisia parisuhteita, työpaikoissa selviämistä ujona tuppisuuna jännittäjänä, loukkaantumisia, äidin ja veljen yllättävä kuolema, mielenterveyden häiriöt, itsemurhasuunnitelmat, toisen kaksosen keskenmeno jne.
Nyt olen yksinäinen, mutta kiitollinen siitä, että enää ei tarvitse pelätä muuta kuin raihnaista vanhuutta.
T. Seija
Sinä olet se, jolla on kaunis nimi. Tiesitkö, että sen alkuperä on muinaisroomalainen oraiden jumalatar Seia?
Aika rankkoja kokemuksia kyllä. Vetää ihan sanattomaksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Makaan sohvan pohjalla karseassa flunssassa. Olo on kuin raadolla. Tällaisina hetkinä, kun täytyy saada levätä rauhassa, yksineläminen on siunaus. Ei tarvitse keskittyä mihinkään muuhun kuin oman olotilan kestämiseen.
Jos olisin nyt terve, niin siltikin olisin kotona yksin, koska kavereita ei juurikaan ole. Tietyllä tavalla elämä valuu hukkaan. Mutta olen yrittänyt hyväksyä tilanteen. Minun ei ole helppoa tutustua uusiin ihmisiin, sillä minut koetaan tylsänä seurana. Olen introvertti ja asiakeskustelija.
Parane pian, toivoo toinen introvertti asiakeskustelija!
Introverttien asiakeskustelijoiden pitäisi perustaa keskustelukerho.
t. kolmas introvertti asiakeskustelija
Ja täällä neljäs.
Viides.
Alue: Aihe vapaa
900 viestiä :)