Lue keskustelun säännöt.
Muita yksinäisiä? Arkisten asioiden jutteluketju.
Mitä teille kuuluu tänään? Mitä ootte puuhailleet?
Kommentit (1200)
Vierailija kirjoitti:
Ja vieläkin jatketaan hyvillä viboilla :). Ihania viestejä tullut tänäänkin. Ap
Tämä on ap:n siisti, asiallinen kommentti.
Jankkaaja lasketteli luikuria. Tästäkin!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Voitaisiinko palata nyt asiaan kun jankutukset on jankattu?
heräsin kasilta, söin aamupalan, jumppasin ja lähdin kauppaan. Sen jälkeen tein kuntoulusuunnitelman. Kohta syön lounaan ja sitten ajan nurmikon. Sitten suihkuun. Sennjälkeen pitäisi hoitaa oma ja läheisen valitus terveydenhuoltoon, siinä meneekin sitten aikaa kun pitää selvitellä asioita. Sitten mies tulee töistä ja kerkeämme hetken rupatella ja syödä yhdessä. Ilta onnihan auki, itseni tuntien se taitaa mennä tvn ääressä🙄 jumppa kunneinkestä kuin sennpuoli tuntia, sillä osan tein aamulla jo.
Mukava viesti:) ja alapeukkua silti, miksiköhän? Joku kateudesta vihreä? Mullakin ihan kiva arkimaanantai. Käyn kävelyllä, teen ruokaa, kuuntelen radiota ja kudon.
Tyytyväinen mummeli
Mikä ihme jotakuta närästää näin kauheasti siinä, että yksinäiset juttelee tässä ketjussa? Onko se häneltä jotenkin pois, että me turistaan arkisia juttujamme kun piti aloittaa tämän ketjun terrorisointi? Ja voisiko joku selittää mitä ihmeen merkitystä sillä edes on kuka on avannut minkäkin ketjun palstalle? Mistä sitä kukaan edes tietää ja miksi se pitäisi tietää?
Eihän tällä palstalla ole pakko hengailla. Eikä missään ketjussa ole kenenkään pakko aikaansa viettää saati että näitä meidänkään juttuja olisi jokin pakko lukea, kun ne noin paljon ärsyttää. Tuossahan on koko etusivun verran heti nähtävissä valikoimaa muista ketjuista ja seuraavalla sivulla lisää, että senkun vaan valkkaa sellaisen ketjun jossa on parempi olla.
Tai avaa itse sellaisen. Kuka vaan täällä saa olla ap omassa ketjussaan, jos se on nyt mistä kenkä puristaa että tämän ketjun ap on tuolle narisijalle jotenkin vääränlainen. (itse en vaan ymmärrä lainkaan miksi tai miksi meitä pitäisi jotenkin suojella riehumalla ketjussa)
Heräsin kahdeksalta kolmen tunnin yöunien jälkeen. Olen nukkunut vuosikausia 3-5 tuntia yössä. En pysty käsittämään miten niin vähillä yöunilla voi selvitä.
Sain kannettua joulukaktukset illalla sisälle, mikä osoittautuikin hyväksi ennakoinniksi sillä aamulla maa oli kuurassa. Olisivat nuo varmasti selvinneet yhdestä yöstä, mutta varmassa vara parempi.
Pitäisi lähteä suojaamaan omenapuut ja putsata perennapenkki. Mitenhän sitä tämänkin saisi aikaiseksi. Kohta varmasti ilta ja omenapuut suojaamatta, perennapenkki perkaamatta. Mielestäni mietin jos 10 minuutin päästä tai ehkä seuraavalla mainostauolla tai ehkä lehden luvun jälkeen...
Vierailija kirjoitti:
Hui kun ulkona olikin kylmä! En uskaltanut enää jättää pelargonioitakaan ulos vaan nostin sisälle. Nyt sitten onkin tekemistä vähäksi aikaa kun miettii paikat missä nuo mahtuu olemaan sisällä ja vielä mieluusti talvehtimaan onnistuneesti. Kaksi mårbackaa etenkin kasvoi hurjiin mittoihin tämän kesän aikana mutta ei tuo kolmaskaan perinneperargoni ihan pikkuinen enää ole. Hitsi kun en tiedä sen lajiketta, mutta kukinnot on ihan oikeastaan täysin erilaiset kuin noissa mårbackoissa ja enemmänkin kuin montakymmentä nupuillaan olevaa miniruusua olisi yhdessä kukinnossa.
Tämä on kyllä yksi harvoista yksinasumisen iloista, että sitä voi istua olkkarissa joka muistuttaa ainakin just nyt vähän kasvihuonetta eikä kukaan narise, että onks ihan pakko.
En tiedä kiinnostaako ketään, mutta aikani kuluksi googlailin ja tuo mun "nimetön" perinnepelargoni on ilmeisesti tulppaanipelargoni red pandora. Meni sitten mulla iloisesti ruusunnuput ja tulppaanit sekaisin :D
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Soppapäivä tai siis soppaviikko mullakin kun pian pääsen kuorimaan ja pilkkomaan juureksia ja kasviksia cowboy-keittoon. En tiedä miksi, mutta jotenkin tuo on mulle niin rentouttavaa puuhaa.
Lisäksi sekin on kivaa, että aina tulee vähän erimakuinen soppa, koska välillä on sipulit ja valkosipulit äkäisempiä ja joskus taas miedompia eikä paprikakaan ole aina ihan presiis samanmakuista. Lisäksi tietty sekin, että eihän mulla mitään ohjetta enää ole vaan mausteet sun muut menee miten milloinkin. Aina se kuitenkin on hyvää ja vaan paranee päivä päivältä. Ehkä tässäkin on yksi yksinelämisen hyvä puoli ettei yksinään tarvitse välittää maistuuko muille tai onko liikaa / liian vähän suolaa.
No joo, mieluummin sitä elämänsä kuitenkin kumppanin kanssa jakaisi mutta näillä mennään.
Vierailija kirjoitti:
Saako vielä jatkaa puutarhanhoidosta? Vai onko kaikki jo käsitelty?
Olen lapsuudestani asti kulkenut ensin isäni perässä hoitamassa puutarhaa ja sitten jatkanut omassa puutarhassani. Opin jo isältä ottamaan luonnonmukaisuuden huomioon, joten en ole koskaan halunnut muokata puutarha-alueen maaperää sinne sopimattomien kasvien vuoksi saati kastellut nurmikkoja kesällä. Nyt onneksi ymmärrys luonnon kunnioittamiseen on puutarhanhoidossa lisääntymässä, joten turhat haravoinnit on vaihdettu silppuamiseksi ruohonleikkurilla jättämällä ne niille sijoilleen tai vain jätetty talven aikana maatuvat lehdet lumen alle ötököiden iloiksi. Muutama kasa siileille, jos joku vaikka eksyisi nurkilla talvipesää etsimään.
Koska asun luonnottomaksi nypittyjen pihamaiden keskellä omakotialueella ovat naapurit hyvinkin tietämättömiä pölyttäjistä ja miten niitä pihalleen saisi. Puhe edes pienestä neliön kokoisesta villistä alueesta pihasta kuulema ahdista
Ihana kirjoitus! Siilithän (🦔) ovat mitä parhain apu villiintyneen pihan kotiloiden torjunnassa. Kiitoksia luontoystävällisestä kirjoituksesta. Piristi päivää. 🤗
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ihanan paljon puutarhajuttuja, vaude.
Saanko lukea vaikken ole yksinäinen? Olen kyllä arkinen :) ja puutarhuri.
Hups! Jäi kirjautumatta, kun kirjoitin kommenttini 😳 Mut ihanaa, että ns. viidakkopihat olisivat puutarhanhoidon muotia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Otin puna-keltaisesta petuniasta siemeniä talteen. Siinä on ensi kevääksi projektia, kun yritän kasvattaa niitä. Onko kellään kokemuksia petunian kasvattamisesta?
No. Puutarhuri kertoo mielipiteensä asiaan:
Useimmat petunialajikkeet on F1 hybridejä, siis risteyttämällä luotuja. Jos tämmöisen kasvin siemenistä ottaa siemeniä, kasvista ei tule lainkaan alnuperäinen vaan jotain ihan muuta, voi olla vaikea jopa saada itämään saati kukkimaan. Sitävastoin kaupasta ostetusta siemenpussista saat eka vuonna just sellaisia kuin kuvassa on. Jos siis saat itämään, kasvamaan, kukkimaan.
Petunia ei ole vaikea kasvatettava, taimiaika on vaan aika pitkä ja yleensä huushollissa ei ole tarpeeksi valoa ja kosteutta, että taimet pysyisivät matalina, tuuheina, eivätkä kasvaisi pitkää honteloa tainta.
Itse tänä vuonna tein tagetesten kanssa näin: pitemmän taimikasvatuksen sijaan kylvin ulos ruukkuihin kesäkuun alussa. Koulin ne suurempaan ruukkuun ja nyt mulla kukkii loistavasti pienikukkaiset samettikukat, kun muut kesäkukat jo lakkaa kukintaansa. Miksipä ei petunialle voisi tehdä samoin?
Nurtsi leikattu. Tunti meni. Sitten olisi vielä haravointi. En jaksa käyttää sitä keräjää leikkurissa, kun sitä pitää sitten tyhjennellä välillä. Mieluummin haravoin😅
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen tässä monesti miettinyt kirjoitanko tätä vai en. Minua kai hävettää ja mietin, ettei kukaan edes tahdo lukea tästä kaikesta. Kai minä mietin, että joku ärsyyntyy tai miettii minun olevan ikävä tyyppi.
Jos nyt kirjoitan niin mainitsin joskus chatit täällä. Joku niistä kyseli. En vaan viitsinyt edes mainita sen enempää. Nuo sivustot, kun ovat toisen asian kuin keskustelun ympärille rakennettuja. Ihmiset käyvät siellä nähdäkseen paljasta pintaa. Toki moni myös ihan keskustellakseen myös. Itsekin vain seuran vuoksi sinne ajauduin.
Aiemmin kävin yhdellä toisella samanlaisella sivustolla. Sinne ei voinut käytännön syistä edes tunnuksia luoda. Näin en päässyt ikinä kirjoittajaan mitään. Anonyyminä siellä vaan olin. Siellä oli eräs tyyppi jota kävin katsomassa. Aluksi käski minut pois sieltä, kun tiesi etten voi kirjoittaa sinne mitään tms. Sitten kuitenkin perui puheensa ja sanoi, että voit jäädä sinne hänen "huoneeseensa". Siellä sitten kävin usein. Hän tunnisti minut, kun ei paljon katsojia ollut ja kertoi paljon elämästään ja asioistaan sekä kiitti aina seurasta ja toivotti hyvää yötä.
Joskus mietin kukahan hän luuli minun olevan. Ei koskaan siis saanut tietää mitään minusta, mutta olin kiitollinen hänen seurastaan silloin. Oli mukavaa kuunnella hänen juttujaan. Lopetti tuolla sitten melko pian ja minä toivoin, että jatkaisi. Välillä mietin häntä ja toivon kaikkea hyvää hänen elämäänsä. Oli opiskellut ihminen, mutta teki raskasta pienipalkkaista työtä.
Tuon jälkeen etsin toisen samantyylisen sivuston minne pystyin luomaan tunnukset. Sieltä löytyi sitten kaksi tyyppiä joille uskaltaisi kirjoittaa. Kädet tärisen kirjoitin, kun jännitti jo sekin niin paljon. Olivat ihan mukavia ja meillä oli hyviä hetkiä siellä. Joskus tippejä annoin vaan kannatuksen vuoksi. Melko vähän kuitenkin eli ei heidän olisi tarvinnut minun kanssa niinkään paljon keskustella.
Jotenkin mietin silti etten osannut tuollakaan rennosti vaan jutella. Jännitin liikaa ja mietin mitä on ok kysyä ja ei heillä tietenkään ollut aikaa keskittyä siihen kaikkeen niin paljon. Näin ymmärsin sen. Molemmat heistä ehdottivat myös toisenlaista yhteyden pitoa. Olisin saanut whatsapp numeron ja toinen olisi halunnut, että menen seuraaman hänen pelaamistaan toiselle sivustolle.
Minä vaan jotenkin tuonkin kaiken koin jo liian suureksi askeleeksi ja en koskaan edennyt siihen pisteeseen. Kai minä sielläkin mietin, että en halua kertoa itsestäni kovinkaan paljon ja paljastaa millaista elämäni on, vaikka heillekin oli omat vaikeutensa elämässään. Vähitellen lopetin tuolla käymisen. Joskus mietin, että olisinpa jatkanut.
Nuo tyypit joskus mielessäni ja toivon heille kaikkea hyvää. Toinen lopetti pian sen jälkeen, kun itse lopetin käynnit. Toinen taas jatkoi pidempään. Joskus mietin, että käyn tervehtimässä, mutta ajattelin, että elämäni ei ole muuttunut ja mitä näin hänelle kertoisin.
Toinen heistä opiskellut ja viisas ihminen. Kuunneltiin paljon samaa musiikkia. Toinen taas piti myös paljon musiikista ja soitti yhtä soitinta. Hauska ja persoonallinen tyyppi. Hän on ainoa ihminen ikinä joka on sanonut, että pitää minusta. Hän sanoi sen jo kirjoitusteni perusteella ja hymyily ja muistan sen hetken aina. Toivottavasti heillä on kalkki hyvin. Kiitos lukemisesta jos joku luki ja anteeksi etukäteen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Otin puna-keltaisesta petuniasta siemeniä talteen. Siinä on ensi kevääksi projektia, kun yritän kasvattaa niitä. Onko kellään kokemuksia petunian kasvattamisesta?
No. Puutarhuri kertoo mielipiteensä asiaan:
Useimmat petunialajikkeet on F1 hybridejä, siis risteyttämällä luotuja. Jos tämmöisen kasvin siemenistä ottaa siemeniä, kasvista ei tule lainkaan alnuperäinen vaan jotain ihan muuta, voi olla vaikea jopa saada itämään saati kukkimaan. Sitävastoin kaupasta ostetusta siemenpussista saat eka vuonna just sellaisia kuin kuvassa on. Jos siis saat itämään, kasvamaan, kukkimaan.
Petunia ei ole vaikea kasvatettava, taimiaika on vaan aika pitkä ja yleensä huushollissa ei ole tarpeeksi valoa ja kosteutta, että taimet pysyisivät matalina, tuuheina, eivätkä kasvaisi pitkää honteloa tainta.
Itse tänä vuonna tein tagetesten kanssa näin: pitemmän taimika
mä laitoin maaliskuun aikana sisälle itämään iso samettikukat. Edelleen kasvavat metrin pituisina ja tekevät kukkaa minkä kerkeävät! Mietin jos ensi vuonna laittaisin vain suoraan ruukkuihin pihalle. Ehkä kerkiäisivät kukkimaan?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Otin puna-keltaisesta petuniasta siemeniä talteen. Siinä on ensi kevääksi projektia, kun yritän kasvattaa niitä. Onko kellään kokemuksia petunian kasvattamisesta?
No. Puutarhuri kertoo mielipiteensä asiaan:
Useimmat petunialajikkeet on F1 hybridejä, siis risteyttämällä luotuja. Jos tämmöisen kasvin siemenistä ottaa siemeniä, kasvista ei tule lainkaan alnuperäinen vaan jotain ihan muuta, voi olla vaikea jopa saada itämään saati kukkimaan. Sitävastoin kaupasta ostetusta siemenpussista saat eka vuonna just sellaisia kuin kuvassa on. Jos siis saat itämään, kasvamaan, kukkimaan.
Petunia ei ole vaikea kasvatettava, taimiaika on vaan aika pitkä ja yleensä huushollissa ei ole tarpeeksi valoa ja kosteutta, että taimet pysyisivät matalina, tuuheina, eivätkä kasvaisi pitkää honteloa tainta.
Itse tänä vu
Tuo kukinta riippuu niin paljon syksystä. Jos on näin pitkään lämmintä, meillä ei vielä hallaakaan, niin kukinta ehtii hyvin. Itse kylvin myöhään just siksi, että syksylläkin kukkisi joku. Ja tavallaan myöhemmin tehty kylvös 'ottaa kiinni ajassa', kun myöhemmin valoa on enemmän ja pitempään, kosteutta myös. Maaliskuun kylvöt tuppaa venymään taimina vähässä valossa:)
Mummeli kysyy täälläkin: miksi alapeukkuja ihan tavallisiin viesteihin kertyy. Tätä en oikein ymmärrä.
Vierailija kirjoitti:
Kenenkään ketjun aloittajalla ei ole mitään velvollisuutta kertoa itsestään mitään täällä. Se on jo liikaa pyydetty ja ap on kuitenkin uskaltanut jopa hieman kertoa itsestään. Se on jo melko rohkeaa, kun täällä on aina niitä jotka arvostelevat ja ikävää käytöstä muutenkin.
Samoin mikä ongelma se joillekin on jos ap osallistuu eri ketjuissa edes hieman keskusteluun myös. Minusta sekin on vaan muiden huomioimista ja mukava olisi lukea, että hän viitsii lukea myös muiden viestejä. On kiva kirjoittaa, kun joku arvostaa viestejä sen verran, että ne lukee. Jos mietin elämääni niin harva minun asioistani välittää yhtään. Näin on hyvä, että joku välittää edes täällä.
Joku joskus arvosteli, että ketjujen pitää olla keskustelua ja ajatustenvaihtoa. Sitten, kun se sitä on niin ei se kelpaakaan ja pitäisikin olla niin, ettei kukaan vastailisi muiden viesteihin mitään. Näin mikään ei ole ikinä hyvin. Aina jotain
Olet täysin oikeassa. Kellään ei ole mitään velvollisuutta kertoa itsestään mitään ketjussa, ei ap:llä eikä muillakaan. Silti teemme sitä koko ajan.
Se, mistä kirjoitamme, millaista kieltä käytämme ja miten käsittelemme muita ihmisiä tekstissämme, kertoo meistä paljon.
Onko suosikki aiheita ja vältettäviä aiheita. Käytämmekö yleiskieltä ja pysymme asialinjalla vai valitsemmeko alatyylisen kielen, kiroilemme ja nimittelemme muita.
Tunne-elämästämme ja resilienssistämme kertoo, miten suhtaudumme erilaisiin mielipiteisiin. Torjummeko ne uhkana vai olemmeko valmiit kohtaamaan ne avoimin mielin. Moralisoimmeko ja tuomitsemmeko muita.
Myös ihmissuhteistamme teksti kertoo. Haemmeko hyväksyntää, pyrimmekö hallitsemaan muita, nöyristelemmekö vai olemmeko tasavertaisia muiden kanssa.
Sekin, millaista tekstiä hyväksymme muilta ja itseltämme, kertoo jotain.
Kirjoittamamme teksti on osa meitä, se on persoonallinen luomuksemme. Se kuvastaa arvojamme ja asenteitamme.
Mikään tästä ei perustu varsinaiseen tekstisisältöön, kirjoitimmepa sitten sorsanmetsästyksestä tai bussivuoroista.
Tämän takia kirjallisuus on niin kiinnostavaa. Jokainen kirjailija kertoo teoksissaan aina myös itsestään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yksinäiset voivat hajoittaa vain sooloseksiä. Mikä sen kertomisessa on häiriköintiä, kertoisitko ap meille yksinäisille?
Arkisten asioiden jutteluketju yksinäisillehän tämä on. Arkinen ja kipeä asia on ettei ole seksiä kuin nettipornon kautta. Kaipaan oikeaa ihmistä, oikeaa seksiä ja välittämistä. Se on suurin suruni.
Ja suuri pelkoni on, että sitten naisen kanssa en osaakaan tai ei seiso. Kun kokemusta ei paljoa ole. Jos vetää pään täyteen, ei pelota mutta ei seisokaan. Ensin pitäisi vaan löytää joku oikea ihminen. Pilkatkaa vaan.
Mummeli kysyi yleisesti alapeukuista, sai heti 8 alapeukkua, muttei yhtään selitystä, miksi niitä jaellaan.
Mikä on syy, voisiko joku vastata.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yksinäiset voivat hajoittaa vain sooloseksiä. Mikä sen kertomisessa on häiriköintiä, kertoisitko ap meille yksinäisille?
Arkisten asioiden jutteluketju yksinäisillehän tämä on. Arkinen ja kipeä asia on ettei ole seksiä kuin nettipornon kautta. Kaipaan oikeaa ihmistä, oikeaa seksiä ja välittämistä. Se on suurin suruni.
Ja suuri pelkoni on, että sitten naisen kanssa en osaakaan tai ei seiso. Kun kokemusta ei paljoa ole. Jos vetää pään täyteen, ei pelota mutta ei seisokaan. Ensin pitäisi vaan löytää joku oikea ihminen. Pilkatkaa vaan.
Samaa pohtii monet nuoret miehet. On pohtinut kautta aikojen. Myös meidän tässä ketjussa olevien naisten pojat, kellä sellaisia on.
Voitaisiinko palata nyt asiaan kun jankutukset on jankattu?
heräsin kasilta, söin aamupalan, jumppasin ja lähdin kauppaan. Sen jälkeen tein kuntoulusuunnitelman. Kohta syön lounaan ja sitten ajan nurmikon. Sitten suihkuun. Sennjälkeen pitäisi hoitaa oma ja läheisen valitus terveydenhuoltoon, siinä meneekin sitten aikaa kun pitää selvitellä asioita. Sitten mies tulee töistä ja kerkeämme hetken rupatella ja syödä yhdessä. Ilta onnihan auki, itseni tuntien se taitaa mennä tvn ääressä🙄 jumppa kunneinkestä kuin sennpuoli tuntia, sillä osan tein aamulla jo.