Muita yksinäisiä? Arkisten asioiden jutteluketju.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lueskelin viestejä eilen ja minulle heräsi seuraavia kysymyksiä:

Kun kotoa kukaan ei tule ketään hakemaan, niin onko sinulla, yksinäinen, mahdollisuus käydä jossain? Vai onko se kiinni rahasta? Tarkoitan sitä, että kun on harrastuksia ja kokoontumisia, seurakunta, muut järjestöt. Eli pystytkö, haluatko tai sopeudutko mihinkään porukkaan? Jos itse menee johonkin touhuun mukaan, niin vaikka ensin tutustuisi vain joihinkin ihmisiin, niin sitä kautta myöhemmin voi löytää myös kumppanin ja lisää ihmisiä. Lukupiirit/käsityöt/hyväntekeväisyys/päiväkoti- tai koulumummuksi. Etäopiskelut/etäkurssit. Kansanopistot, työväenopistot.

 

Mikä estää alkamista? Tutustuminen ja ystävyys vaatii aikaa sekä panostusta puolin ja toisin. Pitää löytää samanhenkisiä ystäviä kun itse on. Vai ehkä et olekaan valmis siihen koska se vaatii myös sinulta paljon? Aikaa ja vaivaa sekä sopeutumista erilaisiin ihmisiin. On paljon järjestöjä, esimerkiksi Martat. Kun kuuluu porukkaan, pääsee toimintaan, retkille ja matkoille. Mitä ajatuksia näistä?

Tutustuminen ja ystävyys nimenomaan vaatii aikaa sekä panostusta puolin ja toisin eikä se siksi onnistu vain yksinäisen aktiivisuudella vaikka jaksaisi ponnistella sen eteen kuinka paljon. Yksinäinen yleensä on ollut jopa liiankin joustava ja sopeutuva erilaisiin ihmisiin ja antanut aikaa ja mahdollisuuden, että siinä löytyisikin yhteinen sävel kun paremmin opitaan tuntemaan. Valitettavasti se vaan ei ole niin, että sieltä pintaa raaputtamalla löytyisi jotenkin merkittävästi toisenlainen ihminen mitä se ensivaikutelma antaa ymmärtää. Sekin olisi hyvä muistaa ettei kaikki ihmiset ole samanlaisia, yksinäisetkään ja ne järjestöihmiset on yleensä mukana jo jossain järjestössä ihan ilman neuvomistakin. Järjestöihminen voi myös olla yksinäinen vaikka siellä toiminnassa ja retkillä olisikin samanhenkisiä ihmisiä ympärillä. Samahan se on kaikessa muussakin harrastamisessa, että siellä ollaan harrastamassa eikä luomassa ja etsimässä ihmissuhteita. Tietenkin joku voi sielläkin kohdata jonkun jonka kanssa klikkaa ja siitä muodostuu kaveruus ehkä ystävyyskin, mutta ei se mitenkään normaalia tai yleistä ole että noin tapahtuu. Silti sitä tykätään mainostaa liki pommivarmana keinona sosiaaliseen elämään ja joka ei muuta vaatisi kuin sen, että yksinäinen vain ottaisi itseään niskasta kiinni ja reipastuisi.

Monesti näitä neuvoja lukiessa tulee tunne, että neuvojat kuvittelee että niitä kavereita suunnilleen tipahtaa syliin kunhan vaan se yksinäinen lähtee jonnekin kotoaan ja on itse aktiivinen. Melkoisen vieraantunut käsitys reaalimaailmasta vaikka en minäkään yksinäisenä sitä pahakseni pistäisi, että se tosiaan olisi noin helppoa.

No tuskin sinne kotiinkaan kukaan tupsahtaa, ellet ala wolttaan ja iske wolttikuskia. Oletko varma ettet itse ole liian raskasta seuraa muille? Kukaanhan ei neuvo, vaan herättelee ajatuksia, että missä muut tapaavat ihmisiä. Voithan jatkaa kuten nyt, mutta tuntuu että toistat samaa. Sehän on myös ok, mutta pitkästyttävää. Vaikutat tietävän itse vastauksen ihan kaikkeen ja se on se, että mikään muutos ei käy.

Vierailija kirjoitti:

Minulla ollut tämä masennus jo ihmeen pitkään ja nyt tuntuu, että loppua ei näy. Olen täysin laamaantunut, enkä jaksa enää yksin nousta tästä jatkuvien vaikeuksien suosta.

Olisiko siihen mahdollista hankkia apua? Lääkettä? Ainakin tiedostat että masennus on.

Oletko soittanut auttaviin puhelimiin? Voisiko sinua auttaa lemmikkieläin/kasvi/linnunruokinta? Jokin sellainen josta saisit iloa ja jota voisit hoitaa? 

Mistä pidät tai pidit ennen?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minulla ollut tämä masennus jo ihmeen pitkään ja nyt tuntuu, että loppua ei näy. Olen täysin laamaantunut, enkä jaksa enää yksin nousta tästä jatkuvien vaikeuksien suosta.

Olisiko siihen mahdollista hankkia apua? Lääkettä? Ainakin tiedostat että masennus on.

Oletko soittanut auttaviin puhelimiin? Voisiko sinua auttaa lemmikkieläin/kasvi/linnunruokinta? Jokin sellainen josta saisit iloa ja jota voisit hoitaa? 

Mistä pidät tai pidit ennen?

Sivusta tähän totean, ettei lemmikkiä kannata ottaa jos lähtökohta on se, että voi tosi huonosti. Itselle tuli koira tuolloin ja pääsin osittain sen avulla parempaan kuntoon, mutta entä jos en olisi saanut sitä hoidettua? Koira olisi kärsinyt jos en vaikka olisi ulos sitä kunnolla jaksanut viedä. Näin kannatan harkintaa tässä asiassa. Tämä, vaikka ihminen olisi kuinka eläinrakas muuten.

"Masennus on usein seuraus, ei syy"

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Voisinpa ottaa jonkun palstan yksinäisen mammulin kainaloon. Hoivaisin kaikin hänen haluamin tavoin. -M42- 

Jos me haluttais "hoitaa" meidän yksinäisyyttä tuolla tavalla, me oltais sun kainalossa just nyt, mutta jos kurkkaat, näkyykös siellä ketään? Mene pois.

Erikoinen kommentti.

Oletko asunnoton?

Leipominen olisi kivaa, mutta jos ei oikein ole muita syöjiä niin äkkiä nousisi paino kun yksin pitäisi herkut vetää. Pakkaseen voi toki osan laittaa ja ottaa sieltä välillä kahvin kaveriksi. 

Tuli ostettua grillikana. 

Revin kotona nahkat pois ja paistoin kuivalla pannulla rapeaksi. Sitten perkasin lihat irti ja lopun raadon laitoin kattilaan hautumaan miedolla lämmöllä moneksi tunniksi. Suodatin liemen siivilän kautta ja laitoin hiljalleen kiehumaan pieneksi silputun porkkanoiden, sellerin, sipulin ja valkosipulin kanssa. Lisämausteina soijakastiketta ja misotahnaa.

Tuli hyvä kanaliemi nuudelikeittoon. Osan lihoista vois käyttää suolaiseen piirakkaan.

"Voisinpa ottaa jonkun palstan yksinäisen mammulin kainaloon. Hoivaisin kaikin hänen haluamin tavoin. -M42-" 

Joku ei tästä viestistä pitänyt, mutta minusta tässä ei ole mitään pahaa kuitenkaan. Lähinnä ajatuksen tasolla kaipaan itsekin eniten läheisyyttä. Näin joku tälläinen viesti on minusta ihan ok. Mammuli sana toki kannattaisi vaihtaa. Vinkkinä tämä. Terveisin nainen ja ihan oikeasti nainen. 

Olin elokuvissa ja käännyin tarkastelemaan vieressä istuneen naisen uurteita hänen poskessaan. Nainen sanoi, että ei me elokuvan aikana näin paljon keskustella. Siis kun hän keskusteli jostain siinä hänen vieressään olleen henkilön kanssa. Hän siis oletti, että keskustelu jotenkin häiritsi minua. Olisi pitänyt sanoa: älä oleta, tutkin vaan sun ryppyjä ja päättelin ikää niistä. Sen sijaan sanoin, että eikun malttamattomana tässä odotan, että  elokuva alkaa. Olen todellinen small talkin mestari, hyvä minä. Naama tosin taitaa olla aika pelottava.