Muita yksinäisiä? Arkisten asioiden jutteluketju.

Juhannuksen yksin viettämisen häpeä on noussut ketjussa esiin. Kun olin paljon nuorempi, linnouttauduin yhtenä juhannuksena koko viikonlopuksi sisään lukemaan kirjoja, kun en kestänyt sitä häpeän tunnetta. Yli 30 vuotta sitten sallivuus "erilaisuutta" kohtaan oli varmaankin vähäisempää.

No, sama yksinolo nytkin. Eilen sain itseni aamupäivästä lenkille ja ulkokuntosalille, Nautin ihanasta säästä ja ihanista maisemista, joiden keskellä saan asua, Pitkään jatkuneet lähes invalidisoivat yläselän kipuni jäivät ulkokuntosalille, mikä on nyt tehnyt minusta aika onnellisen. Illalla tein vielä pyörälenkin. Bingetin päivän mittaan kahta sarjaa ja luin kirjaa.

Vanhemmiten tietenkin todennäköisesti parkkiintuu häpeän suhteen ja onnistuu saamaan itsensä niin hyvin kasaan, että on suojapanssarin takana. Näinä päivinä minua nyt auttaa tämä kivuttomuus, joka tuntuu lahjalta ja ihmeeltä. Huomisaamuna ulkokuntosalille uudestaan.

Toivotan meille kaikille yksinäisiksi itsensä kokeville hyvää juhannnusta ja hyvää kesää.