Miten perintö jaetaan jos testamenttiin EI vedota?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lain mukaan et voi vedota testamenttiin, jota ei ole saatettu kaikkien osapuolten tiedoksi! Eli kyllä testamenttiin vetoaminen on olemassa. Et voi siis ilmoittaa perikunnalle, että testamentin mukaan sinä olet ainoa perijä, jos sinulla ei ole esittää kaikille muille sitä testamenttia, johon vetoat.

Lain mukaan minun ei tarvitse vedota testamenttiin, koska testamentti on voimassa ilman mitään vetoamisia. Sinä et nyt ymmärrä eroa termien vetoaminen ja tiedoksisaattaminen välillä. Jo se, että ilmoitan perikunnalle testamentin olemassaolosta, on tiedoksisaattamista. Mitään vetoamisia ei siinä tarvita, koska testamentissa lukee, miten perintö jaetaan. Ei voi olla noin vaikeaa tajuta yksinkertainen asia. 

Taidat olla lawetti suomi24:n perintö ja testamentti palstalta?

En tiedä yhtään mistä puhut. Mutta onko sinulla näyttöä sille, että tekstini ei olisi totta?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eikö toi mene niin, että jos vainajan sisaruksella X on yksi lapsi ja sisäryksella Y 4 lasta, se X:n lapsi saa puolet ja Y.n lapset jakaa sen toisen puolikkaan neljään osaan? Eli vain siinä tapauksessa, jos sisaruksilal on sama määrä lapsia, jako on tasan kaikien kesken?

Älkää sekoittako normaalia perintökaarta siihen, että on tehty testamentti.

Perintökaart noudatetaan, kun ei ole testamenttia. Jos testamentti on, vain rintaperillisillä = omilla lapsilla (myös vorallisesti adoptoiduilla) on lakiosuutensa.

Niitäkin on siinä tapauksessa vaadittava, jos heidät on suljettu testamentista pois.

Käytännössä ainoa järkevä tapa "jättää testamentti huomiotta" on olla kirjaamatta sitä perukirjaan ja hävittämällä koko paperi.

-&

No jos ei halua kieltäytyä vaan ottaa mieluummin 25% sen 50% sijaan. 

No jos ei halua kieltäytyä vaan ottaa mieluummin 25% sen 50% sijaan. 

Silloinkaan ei ole järkevää toimia lapsellisesti hävittämällä testamentti. Asiat voi hoitaa myös fiksusti ja laillisesti. Lahjoittaa vaikka sen "ylimääräisen" 25% haluamalleen henkilölle. Huolehtien toki, että lahjoitus tapahtuu siten, ettei mene lahjaveroa. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos a ja/tai b ei luovu testamentista, niin testamentin mukaan mennään.

Ei, vaan a ja b luopuvat perinnöstä, jos ovat luopuakseen. Testamentista ei voi luopua, koska se on vain asiakirja, joka määrittelee, miten perintö jaetaan. 

Testamentista voi luopua kirjallisesti. Testamenttiä ei ole pakko ottaa vastaan.

Ei voi, koska testamentti ei ole asia, joka otetaaan vastaan. Testamentti on vain paperi, joka kertoo, miten vainaja tahtoo perintönsä jaettavan. Sinä sekoitat nyt termit testamentti ja perintö keskenään. Testamenttia ei anneta kenellekään. Perintö annetaan ja perintö on se asia, josta voi kieltäytyä, ei testamentti, joka on vain toimintaohje. 

Kyllä voi. Lakitoimistotkin ja verottaja puhuu myös testamentistä luopumisesta ja mikä ero on tehokkaalla ja tehottomalla luopumisella.

https://www.vero.fi/syventavat-vero-ohjeet/ohje-hakusivu/60797/luopumis…

Kun anoppini kuoli, hänen testamenttinsa tehnyt lakimies lähetti kirjeen ja ilmoitti, että hänellä on hallussaan anopin testamentti. En tiedä, mistä lakimies sai tiedon kuolemasta, mutta ainakaan kukaan sukulaisista ei ilmoittanut sitä hänelle suoraan. Kuolinilmoitus oli kyllä julkaistu Hesarissa.

Tieto menee lakimiehelle, mikäli henkilö on kirjannut esim. hoitotahtoonsa, että tälle lakimiehelle pitää ilmoittaa hänen kuolemastaan. Asian voi kirjauttaa myös sairaalan rekisteriin samaan paikkaan kuin kirjataan lähiomaiset. Näin tiedetään automattisesti, kenelle tieto kuolemasta välietään viranomaisten toimesta. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Testamentti on voimassa ilman vetoamista.

Vain kiistämällä testamentti käydän asiasta oikeusvääntö, jonka tulos voi olla mikä vaan 

 

Testamentin voi jättää myös huomiotta, ellei kukaan vastusta. Ei ole todellakaan pakko tanssia perinnön jättäjän pillin mukaan. Mutta siinä tapauksessa, että joku kokee testamentin epäoikeudenmukaiseksi tai epäilee sen aitoutta, voi kiistää testamentin.

Tämän syyn takia suosittelen kaikkia testamentin tekijöitä määräämään virallisen lakimiehen edustajakseen testamentin toimeenpanossa. Tällöin perinnönjättäjä voi olla varma siitä että testamentin mukaan mennään eivätkö perilliset tee omia sopimuksia sen ohi.

Mutta lakimies pitää tuntea tarkkaan ja om

Kukaan moraalin omaava lakimies ei ryhdy tekemään omaisten kanssa omia sopimuksia virallisen asiakirjan ohi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos a ja/tai b ei luovu testamentista, niin testamentin mukaan mennään.

Ei, vaan a ja b luopuvat perinnöstä, jos ovat luopuakseen. Testamentista ei voi luopua, koska se on vain asiakirja, joka määrittelee, miten perintö jaetaan. 

Testamentista voi luopua kirjallisesti. Testamenttiä ei ole pakko ottaa vastaan.

Ei voi, koska testamentti ei ole asia, joka otetaaan vastaan. Testamentti on vain paperi, joka kertoo, miten vainaja tahtoo perintönsä jaettavan. Sinä sekoitat nyt termit testamentti ja perintö keskenään. Testamenttia ei anneta kenellekään. Perintö annetaan ja perintö on se asia, josta voi kieltäytyä, ei testamentti, joka on vain toimintaohje. 

K

Et siis ymmärtänyt lukemaasi. Tuo juttukin käsittelee perinnöstä luopumista. Testamentti on edelleen vain  toimintaohje. Ei siitä tarvitse mitenkään erikseen luopua, kuten sinullekin selviäisi, jos osaisit lukea koko jutun. 

Vierailija kirjoitti:

No jos ei halua kieltäytyä vaan ottaa mieluummin 25% sen 50% sijaan. 

Silloinkaan ei ole järkevää toimia lapsellisesti hävittämällä testamentti. Asiat voi hoitaa myös fiksusti ja laillisesti. Lahjoittaa vaikka sen "ylimääräisen" 25% haluamalleen henkilölle. Huolehtien toki, että lahjoitus tapahtuu siten, ettei mene lahjaveroa. 

Ai pitäisi kierrellä veroja, ettei makseta lahjaveroa vai miten ajattelin asian hoitaa? 

"Et siis ymmärtänyt lukemaasi. Tuo juttukin käsittelee perinnöstä luopumista. Testamentti on edelleen vain toimintaohje. Ei siitä tarvitse mitenkään erikseen luopua, kuten sinullekin selviäisi, jos osaisit lukea koko jutun. "

En tiedä onko sinulla pääassä vai silmissä vikaa mutta kyllä siellä käsitelteltiin testamentisa luopumista laitan tekstin tähän.https://www.vero.fi/syventavat-vero-ohjeet/ohje-hakusivu/60797/luopumis…

"Tehokas testamentista luopuminen edellyttää, että testamentista luopuva ei millään tavalla vaikuta siihen, kenelle luopumisen kohteena oleva omaisuus menee. Sijaantulo-oikeus ratkaistaan pelkästään jäämistöoikeuden ja testamentin tulkinnan kautta eikä testamentista luopuneella ole mahdollisuutta vaikuttaa tähän tulkintaan. Jos testamentinsaaja luopuu oikeudestaan testamenttiomaisuuteen jonkun muun kuin sijaantuloon oikeutetun hyväksi, luopujan katsotaan ryhtyneen koko testamenttiomaisuuteen ja lahjoittaneen omaisuuden sen saajalle. Jos luopuja sulkee koko sukuhaaransa pois perinnöstä, luopujan katsotaan verotuksessa ottaneen perintöosuutensa vastaan."

"Testamentista luopumisen yhteydessä sijaantulo-oikeus määräytyy ensisijaisesti testamentin tulkinnan perusteella eli ratkaisevaa on testamentin tekijän tahto (PK 11:1). Jos testamentissa on toissijaissaajaa koskeva määräys, niin testamentista luovuttaessa omaisuus menee testamentin mukaiselle toissijaiselle saajalle."

"Jos toissijaista saajaa ei ole määrätty, omaisuuden saavat testamentinsaajan jälkeläiset tai muut yleistestamentin saajat. Tällaisessa tilanteessa pääsääntönä on PK 11:6, jonka mukaan, jos testamentin saaja kuolee ennen kuin hänen testamenttiin perustuva oikeutensa on tullut voimaan tai jos testamenttia ei muutoin voida hänen kohdaltaan panna täytäntöön, testamentinsaajan sijaan tulevat hänen sijaantuloperillisensä. Lisäedellytyksenä on, että sijaantulijalla täytyy olla oikeus periä testamentintekijä. Tämän lainkohdan perusteella luopujan sijaan tulevat luopujan jälkeläiset ellei testamentista tai olosuhteista muuta johdu."

"Olosuhteiden ja testamentin tarkoituksen perusteella sijaantulo voi määräytyä myös PK 11:7 perusteella, jonka mukaan luopujalta vapautuva testamenttiosuus menee muille yleistestamentinsaajille suhteellisuusperiaatteen mukaisesti."

"Jos testamentilla määrätty oikeus on hyvin henkilökohtainen, oikeuden voidaan katsoa palaavan pesään. Jos testamentti raukeaa luopumisen vuoksi, omaisuus siirtyy lakisääteisen perimysjärjestyksen mukaisesti perillisille."

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Testamentti on voimassa ilman vetoamista.

Vain kiistämällä testamentti käydän asiasta oikeusvääntö, jonka tulos voi olla mikä vaan 

 

Testamentin voi jättää myös huomiotta, ellei kukaan vastusta. Ei ole todellakaan pakko tanssia perinnön jättäjän pillin mukaan. Mutta siinä tapauksessa, että joku kokee testamentin epäoikeudenmukaiseksi tai epäilee sen aitoutta, voi kiistää testamentin.

Tämän syyn takia suosittelen kaikkia testamentin tekijöitä määräämään virallisen lakimiehen edustajakseen testamentin toimeenpanossa. Tällöin perinnönjättäjä voi olla varma siitä että testamentin mukaan mennään eivätkö perilliset tee omia sopimuksia sen ohi.

Joissain tilanteissa tämä voi olla tarpeen, mutta kannattaa muistaa, että toimeenpanijamääräys testamentissa on siinä määrätylle toimeenpanijalle avoin valtakirja rokottaa kuolinpesältä rahaa niin paljon kuin hän suinkin kehtaa. Toimeenpanijalla ei ole mitään intressejä hoitaa perinnönjakoa mahdollisimman sujuvasti ja nopeasti, koska mitä hitaammin ja monimutkaisemmin hän asiat tekee, sitä enemmän hän saa kerättyä laskutettavia työtunteja, kukin 250 - 300 €. 

Varmasti on myös hyviä juristeja, jotka suorittavat testamentin toimeenpanon mahdollisimman sujuvasti, mutta jos et tunne juristia hyvin, et voi koskaan tietää etukäteen, onko hän tällainen.

Vierailija kirjoitti:

No jos ei halua kieltäytyä vaan ottaa mieluummin 25% sen 50% sijaan. 

Silloinkaan ei ole järkevää toimia lapsellisesti hävittämällä testamentti. Asiat voi hoitaa myös fiksusti ja laillisesti. Lahjoittaa vaikka sen "ylimääräisen" 25% haluamalleen henkilölle. Huolehtien toki, että lahjoitus tapahtuu siten, ettei mene lahjaveroa. 

Eli mielestäsi testamentin hävittäminen on lapsellista, mutta verojen kiertäminen ei ole?

Minusta jos tasajakoa tavoitellaan, voi hyvinkin olla verotuksellisesti kannattavampaa hävittää testamentti ja tasoitella osuudet sitten normaalin perintökaarijaon jälkeen keskenään.

Vierailija kirjoitti:

Kun anoppini kuoli, hänen testamenttinsa tehnyt lakimies lähetti kirjeen ja ilmoitti, että hänellä on hallussaan anopin testamentti. En tiedä, mistä lakimies sai tiedon kuolemasta, mutta ainakaan kukaan sukulaisista ei ilmoittanut sitä hänelle suoraan. Kuolinilmoitus oli kyllä julkaistu Hesarissa.

Tieto menee lakimiehelle, mikäli henkilö on kirjannut esim. hoitotahtoonsa, että tälle lakimiehelle pitää ilmoittaa hänen kuolemastaan. Asian voi kirjauttaa myös sairaalan rekisteriin samaan paikkaan kuin kirjataan lähiomaiset. Näin tiedetään automattisesti, kenelle tieto kuolemasta välietään viranomaisten toimesta. 

Vielä pitäisi muistaa kuolla sitten ko. sairaalan alueella.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No jos ei halua kieltäytyä vaan ottaa mieluummin 25% sen 50% sijaan. 

Silloinkaan ei ole järkevää toimia lapsellisesti hävittämällä testamentti. Asiat voi hoitaa myös fiksusti ja laillisesti. Lahjoittaa vaikka sen "ylimääräisen" 25% haluamalleen henkilölle. Huolehtien toki, että lahjoitus tapahtuu siten, ettei mene lahjaveroa. 

Ai pitäisi kierrellä veroja, ettei makseta lahjaveroa vai miten ajattelin asian hoitaa? 

Ei tarvitse kierrellä veroja. Voi toimia täysin laillisesti hoitamalla lahjoituksen sellaisissa erissä, että lahjoitus on lain silmissä veroton. Näin kannattaa toimia myös perinnönosalta. Sen sijaan, että pakottaa lapset maksamaan järjettömän määrän perintöveroa, kannattaa omaisuus antaa lapsille vähitellen ennakkoperintönä. Näin verotus on kevyempää. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Testamentti on voimassa ilman vetoamista.

Vain kiistämällä testamentti käydän asiasta oikeusvääntö, jonka tulos voi olla mikä vaan 

 

Testamentin voi jättää myös huomiotta, ellei kukaan vastusta. Ei ole todellakaan pakko tanssia perinnön jättäjän pillin mukaan. Mutta siinä tapauksessa, että joku kokee testamentin epäoikeudenmukaiseksi tai epäilee sen aitoutta, voi kiistää testamentin.

Tämän syyn takia suosittelen kaikkia testamentin tekijöitä määräämään virallisen lakimiehen edustajakseen testamentin toimeenpanossa. Tällöin perinnönjättäjä voi olla varma siitä että testamentin mukaan mennään eivätkö perilliset tee omia sopimuksia sen ohi.

Mutta lakimies pitää tuntea tarkkaan ja om

Kukaan moraalin omaava lakimies ei ryhdy tekemään omaisten kanssa omia sopimuksia virallisen asiakirjan ohi.

Onhan näitä ollut uutisissa, missä testamentin toimeenpanija on omien bulvaaniensa kanssa jopa koijannut perintöjä omaksi edukseen.

Eli pitää tarkkaan tuntea ko. lakimies ja hänen moraalinsa, se juuri oli pointtini.

Vierailija kirjoitti:

"Et siis ymmärtänyt lukemaasi. Tuo juttukin käsittelee perinnöstä luopumista. Testamentti on edelleen vain toimintaohje. Ei siitä tarvitse mitenkään erikseen luopua, kuten sinullekin selviäisi, jos osaisit lukea koko jutun. "

En tiedä onko sinulla pääassä vai silmissä vikaa mutta kyllä siellä käsitelteltiin testamentisa luopumista laitan tekstin tähän.https://www.vero.fi/syventavat-vero-ohjeet/ohje-hakusivu/60797/luopumis…

"Tehokas testamentista luopuminen edellyttää, että testamentista luopuva ei millään tavalla vaikuta siihen, kenelle luopumisen kohteena oleva omaisuus menee. Sijaantulo-oikeus ratkaistaan pelkästään jäämistöoikeuden ja testamentin tulkinnan kautta eikä testamentista luopuneella ole mahdollisuutta vaikuttaa tähän tulkintaan. Jos testamentinsaaja luopuu oikeudestaan testamenttiomaisuuteen jonkun muun kuin sijaantuloon oikeutetun hyväksi, luopujan katsotaan ryhtyneen koko testa

Ei ole missään vikaa minulla. Ymmärrän oikein hyvin, että tuossa puhutaan perinnöstä luopumisesta. Termi on hämäävästi testamentista luopuminen, mutta lukutaitoinen ihminen ymmärtää, että perinnöstähän tuossa puhutaan. Jo sanan testamenttiOMAISUUS luulisi tämän asian avaavan sinullekin. 

Olettaen että mainitut A, B, C ja D ovat ainoat kuolinpesän osakkaat, eikä muita testamentinsaajia ole, on tilanteessa erilaisia vaihtoehtoja ja lopputuloksia.

1) Testamentti huomioidaan perinnönjaossa kuten vainaja on halunnut. A ja B perivät koko jäämistön. Mikäli testamentista ei muuta johdu (eli ei ole esimerkiksi erilistä toissijaismääräystä), voivat A ja B luopua testamentin kautta tulevasta perinnöstään omien perillistensä hyväksi (perintökaari 11 luku 6 ). Täten perinnöstä luopuninen menee A:n ja B:n jälkeläisten hyväksi, eikä C:n ja D:n hyväksi. Mainittu "testamenttiin vetoaminen" tarkoittaa vain käytännössä sitä, että kuka hyvänsä osakas/testamentinsaaja tuo ilmi sen, että testamentti on olemassa ja haluaa sitä noudatettavan perinnönjaossa. Mikäli muut eivät tähän suostu, testamentin tahto voidaan toteuttaa tuomioistuimen määräämän pesänjakajan kautta.

2) Testamenttia ei huomioida perinnönjaossa osakkaiden yhteisestä päätöksestä. Testamentista ei tehdä merkintää perukirjaan ja kaikki todisteet testamentista hävitetään. Tällöin perinnönjako menee perintökaaren säännösten mukaisesti. Testamentin hävittäminen käytännössä estää tehokkaasti testamentin moitekanteet.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No jos ei halua kieltäytyä vaan ottaa mieluummin 25% sen 50% sijaan. 

Silloinkaan ei ole järkevää toimia lapsellisesti hävittämällä testamentti. Asiat voi hoitaa myös fiksusti ja laillisesti. Lahjoittaa vaikka sen "ylimääräisen" 25% haluamalleen henkilölle. Huolehtien toki, että lahjoitus tapahtuu siten, ettei mene lahjaveroa. 

Eli mielestäsi testamentin hävittäminen on lapsellista, mutta verojen kiertäminen ei ole?

Minusta jos tasajakoa tavoitellaan, voi hyvinkin olla verotuksellisesti kannattavampaa hävittää testamentti ja tasoitella osuudet sitten normaalin perintökaarijaon jälkeen keskenään.

Ei ole mitään verojen kiertämistä, jos lahjoitus tehdään lain määrittelemän verottoman osuuden puitteissa. Mutta tee toki tasajako, jos sinusta on järkevämpää maksaa perintöverot kuin saada rahat verottomana lahjoituksena. Kukin tavallaan. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kun anoppini kuoli, hänen testamenttinsa tehnyt lakimies lähetti kirjeen ja ilmoitti, että hänellä on hallussaan anopin testamentti. En tiedä, mistä lakimies sai tiedon kuolemasta, mutta ainakaan kukaan sukulaisista ei ilmoittanut sitä hänelle suoraan. Kuolinilmoitus oli kyllä julkaistu Hesarissa.

Tieto menee lakimiehelle, mikäli henkilö on kirjannut esim. hoitotahtoonsa, että tälle lakimiehelle pitää ilmoittaa hänen kuolemastaan. Asian voi kirjauttaa myös sairaalan rekisteriin samaan paikkaan kuin kirjataan lähiomaiset. Näin tiedetään automattisesti, kenelle tieto kuolemasta välietään viranomaisten toimesta. 

Vielä pitäisi muistaa kuolla sitten ko. sairaalan alueella.

Ei tarvitse kuolla ko. sairaalan alueella. Kyllä ne potilastiedot ovat ihan kaikilla alueilla nähtävillä, kun vain itse annat siihen luvan. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No jos ei halua kieltäytyä vaan ottaa mieluummin 25% sen 50% sijaan. 

Silloinkaan ei ole järkevää toimia lapsellisesti hävittämällä testamentti. Asiat voi hoitaa myös fiksusti ja laillisesti. Lahjoittaa vaikka sen "ylimääräisen" 25% haluamalleen henkilölle. Huolehtien toki, että lahjoitus tapahtuu siten, ettei mene lahjaveroa. 

Eli mielestäsi testamentin hävittäminen on lapsellista, mutta verojen kiertäminen ei ole?

Minusta jos tasajakoa tavoitellaan, voi hyvinkin olla verotuksellisesti kannattavampaa hävittää testamentti ja tasoitella osuudet sitten normaalin perintökaarijaon jälkeen keskenään.

Ei ole mitään verojen kiertämistä, jos lahjoitus tehdään lain määrittelemän verottoman osuuden puitteissa. Mutta tee toki tasajako, jos sinusta on järkevämpää mak

Huomaan että ajattelet perintöä melko pienenä summana. Ap ei valitettavasti kerro mistä kokoluokasta nyt puhutaan.

Mutta on olemassa perintöjä joita ei kukaan jaksa loppuelämäänsä siirrellä muutaman tonnin verottomina lahjoina eteenpäin. Tai edes ehdi elinaikanaan saada hommaa pulkkaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kun anoppini kuoli, hänen testamenttinsa tehnyt lakimies lähetti kirjeen ja ilmoitti, että hänellä on hallussaan anopin testamentti. En tiedä, mistä lakimies sai tiedon kuolemasta, mutta ainakaan kukaan sukulaisista ei ilmoittanut sitä hänelle suoraan. Kuolinilmoitus oli kyllä julkaistu Hesarissa.

Tieto menee lakimiehelle, mikäli henkilö on kirjannut esim. hoitotahtoonsa, että tälle lakimiehelle pitää ilmoittaa hänen kuolemastaan. Asian voi kirjauttaa myös sairaalan rekisteriin samaan paikkaan kuin kirjataan lähiomaiset. Näin tiedetään automattisesti, kenelle tieto kuolemasta välietään viranomaisten toimesta. 

Vielä pitäisi muistaa kuolla sitten ko. sairaalan alueella.

Asun Jyväskylässä ja jouduin kolariin Lapin keskusssairaalan alueella. Osasivat sieltäkin soittaa äidilleni, jonka olen merkinnyt lähiomaiseksi. Ei ne potilastiedot mitään sairaalakohtaisia ole. Olisi hengenvaarallista, jos potilastietoja haudottaisiin vain tietyssä sairaalassa ja potilaalle annettaisiin toisella alueella esim. nukutusainetta, josta hän saa anafylaktisen shokin.