Miten perintö jaetaan jos testamenttiin EI vedota?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Testamentti on voimassa ilman vetoamista.

Vain kiistämällä testamentti käydän asiasta oikeusvääntö, jonka tulos voi olla mikä vaan 

Hävitetty testamentti tai sellainen jota ei tuoda perunkirjoitukseen ei ole olemassa.

Jos siitä ei ole tietoa, sitä ei ole.

Siksi onkin outoa, että Suomessa ei ole rekisteriä testamenteista.

Eikö toi mene niin, että jos vainajan sisaruksella X on yksi lapsi ja sisäryksella Y 4 lasta, se X:n lapsi saa puolet ja Y.n lapset jakaa sen toisen puolikkaan neljään osaan? Eli vain siinä tapauksessa, jos sisaruksilal on sama määrä lapsia, jako on tasan kaikien kesken?

Jos testamenttiin jättää vetoamatta, eikö se ole passiivinen kieltäytyminen perinnöstä. Vetoamatta jättäminen ei poista testamentin olemassaoloa. Eri asia, jos perilliset yksissä tuumin haluaa tuhota dokumentin vainajan viimeisestä tahdosta ja leikkiä, ettei mitään testamenttia ollutkaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Testamenttiin ei tarvitse mitenkään erikseen vedota. Se on lainvoimainen asiakirja ja sen mukaan toimitetaan perinnönjako. 

No testamentin edunsaajat voivat varmaan myös repiä sen testamentin ja sitten mennään tavallisen perintökaaren mukaan. 

Voi toki, mutta jos testamentti on tehty virallisesti repiminen ei onnistu, koska testamentti on asianajan hallussa. 

Minun testamentin teki asianajaja, mutta ei hällä ole kopiota allekirjoitetusta versiosta. 

Jos oletetaan, että henkilöt A ja B eivät vetoa testamenttiin, niin jaetaanko silloin perintö perintökaaren mukaan eli kaikille 1/4 perinnöstä?

Ei jaeta, vaan perintö jaetaan testamentin mukaisesti. Vain rintaperillisten eli vainajan omien lasten osuus on sellainen, ettei sitä voi ohittaa testamentilla. Muuten jako toteutaan tasan niin kuin testamentissa sanotaan ilman mitään vetoamisia. Vain jos jollain keinoin saadaan todistettua, että testamentti ei ole lainvoimainen, voidaan testamentti mitätöidä. Siinä tapauksessa perintö jaetaan normaalin perintökaaren mukaisesti eli tässä tapauksessa kaikille vainajan sisarusten lapsille tasan. 

Vierailija kirjoitti:

Jos testamenttiin jättää vetoamatta, eikö se ole passiivinen kieltäytyminen perinnöstä. Vetoamatta jättäminen ei poista testamentin olemassaoloa. Eri asia, jos perilliset yksissä tuumin haluaa tuhota dokumentin vainajan viimeisestä tahdosta ja leikkiä, ettei mitään testamenttia ollutkaan.

Ei, koska testamenttiin ei tarvitse mitenkään vedota. Mikäli testamentti on olemassa, perintö jaetaan sen mukaisesti ihan ilman mitään vetoomuksia. 

Ap jätti kertomatta oleellisen asian, kenen lapsi kukakin A-D on.



Ilman testamenttia F:n perintö jakautuu ensin hänen jo kuolleiden sisarustensa osuuksiin, ja nämä osuudet jakautuvat sitten heidän lapsilleen tasaosuuksin.

Eli ei mene välttämättä 1/4 osuuksin.

Vierailija kirjoitti:

Testamenttiin vetoaminen tarkoittaa, että se saatetaan tiedoksi ja sen jälkeen siihen voi vedota kiistämällä sen.

A ja B eivät menetä osuuttaan perinnöstä, vaikka kiistäisivät testamentin tai ilmoittaisivat, että eivät halua sitä noudattaa. Ei heidän perintökaaren mukainen osuutensa katoa, vaikka eivät haluaisi testamenttia noudattaa, vaan tavoitteena on sopujako.

Sekoitat. A ja B ovat ap.n esimerkin edunsaajat.

Mitään sopujakoa ei tule, ellei käräjöidä ja oikeus niin päätä.

Vierailija kirjoitti:

Eikö toi mene niin, että jos vainajan sisaruksella X on yksi lapsi ja sisäryksella Y 4 lasta, se X:n lapsi saa puolet ja Y.n lapset jakaa sen toisen puolikkaan neljään osaan? Eli vain siinä tapauksessa, jos sisaruksilal on sama määrä lapsia, jako on tasan kaikien kesken?

Menee. Esim. Martalla on 3 lasta ja Kaisalla 1. Martan ja Kaisan veli Mikko kuolee lapsettomana. Martta ja Kaisakin ovat kuolleet. Jako menee näin: Kaisan lapselle 50% ja Martan kolme lasta jakavat toisen puolikkaan. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Testamenttiin ei tarvitse mitenkään erikseen vedota. Se on lainvoimainen asiakirja ja sen mukaan toimitetaan perinnönjako. 

No testamentin edunsaajat voivat varmaan myös repiä sen testamentin ja sitten mennään tavallisen perintökaaren mukaan. 

Voi toki, mutta jos testamentti on tehty virallisesti repiminen ei onnistu, koska testamentti on asianajan hallussa. 

Ei ole olemassa mitään "testamentin virallista tekemistä", eikä mitään keskitettyä rekisteriä testamenteista.

Asianajajalle voi toki maksaa siitä että hän säilyttää testamenttia, mutta silloinkin asianajajille ei kukaan tiedottele yhtään mitenkään että henkilö X on nyt jossain päin maailmaa kuollut. Ja tällöin pitäisi luottaa siihen asianajajaan myös.

Vierailija kirjoitti:

Jos testamenttiin jättää vetoamatta, eikö se ole passiivinen kieltäytyminen perinnöstä. Vetoamatta jättäminen ei poista testamentin olemassaoloa. Eri asia, jos perilliset yksissä tuumin haluaa tuhota dokumentin vainajan viimeisestä tahdosta ja leikkiä, ettei mitään testamenttia ollutkaan.

Ei ole sellaista kuin "testamenttiin vetoamatta jättäminen". Testamentatusta omaisuudesta voi aina kieltäytyä kokonaan tai osittain mutta jos näin ei tee niin se on aina voimassa.

Vierailija kirjoitti:

Eikö toi mene niin, että jos vainajan sisaruksella X on yksi lapsi ja sisäryksella Y 4 lasta, se X:n lapsi saa puolet ja Y.n lapset jakaa sen toisen puolikkaan neljään osaan? Eli vain siinä tapauksessa, jos sisaruksilal on sama määrä lapsia, jako on tasan kaikien kesken?

Älkää sekoittako normaalia perintökaarta siihen, että on tehty testamentti.

Perintökaart noudatetaan, kun ei ole testamenttia. Jos testamentti on, vain rintaperillisillä = omilla lapsilla (myös vorallisesti adoptoiduilla) on lakiosuutensa.

Niitäkin on siinä tapauksessa vaadittava, jos heidät on suljettu testamentista pois.

Vierailija kirjoitti:

Jos testamenttiin jättää vetoamatta, eikö se ole passiivinen kieltäytyminen perinnöstä. Vetoamatta jättäminen ei poista testamentin olemassaoloa. Eri asia, jos perilliset yksissä tuumin haluaa tuhota dokumentin vainajan viimeisestä tahdosta ja leikkiä, ettei mitään testamenttia ollutkaan.

Ei ole. 

Vierailija kirjoitti:

Testamenttiin vetoaminen tarkoittaa, että se saatetaan tiedoksi ja sen jälkeen siihen voi vedota kiistämällä sen.

A ja B eivät menetä osuuttaan perinnöstä, vaikka kiistäisivät testamentin tai ilmoittaisivat, että eivät halua sitä noudattaa. Ei heidän perintökaaren mukainen osuutensa katoa, vaikka eivät haluaisi testamenttia noudattaa, vaan tavoitteena on sopujako.

Ei tarkoita. Ei ole olemassa mitään testamenttiin vetoamista. Testamentti on voimassa ilman mitään erillisiä toimenpiteitä. Vain jos testamentti halutaan mitätöidä, lähdetään käräjille sitä yrittämään. Perinnöstä kieltäytyminen on sitten taas ihan toinen tarina. 

"Perintökaart noudatetaan, kun ei ole testamenttia."

Tai silloin kun testamentti ei koske koko omaisuutta.

Vierailija kirjoitti:

Eikö toi mene niin, että jos vainajan sisaruksella X on yksi lapsi ja sisäryksella Y 4 lasta, se X:n lapsi saa puolet ja Y.n lapset jakaa sen toisen puolikkaan neljään osaan? Eli vain siinä tapauksessa, jos sisaruksilal on sama määrä lapsia, jako on tasan kaikien kesken?

Menee, jos ei ole testamenttia. Nyt on testamentti eli A ja B saavat sen, mitä testamentissa lukee ja muut jäävät ilman. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eikö toi mene niin, että jos vainajan sisaruksella X on yksi lapsi ja sisäryksella Y 4 lasta, se X:n lapsi saa puolet ja Y.n lapset jakaa sen toisen puolikkaan neljään osaan? Eli vain siinä tapauksessa, jos sisaruksilal on sama määrä lapsia, jako on tasan kaikien kesken?

Älkää sekoittako normaalia perintökaarta siihen, että on tehty testamentti.

Perintökaart noudatetaan, kun ei ole testamenttia. Jos testamentti on, vain rintaperillisillä = omilla lapsilla (myös vorallisesti adoptoiduilla) on lakiosuutensa.

Niitäkin on siinä tapauksessa vaadittava, jos heidät on suljettu testamentista pois.

Ap haluaa kuvitteellisesti jakaa tasan sisarusten lapsille. Jos näin tehtäisiin, jako menee sisarusten suhteen mukaan.

Vierailija kirjoitti:

"Perintökaart noudatetaan, kun ei ole testamenttia."

Tai silloin kun testamentti ei koske koko omaisuutta.

Kolmas vaihtoehto on tilanne, jossa tesmantti mitöidään oikeuden päätöksellä.

Neljäs on se, jos testamentissa nimetyt edunsaajat kieltäytyvä perinnöstään. 

eri

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eikö toi mene niin, että jos vainajan sisaruksella X on yksi lapsi ja sisäryksella Y 4 lasta, se X:n lapsi saa puolet ja Y.n lapset jakaa sen toisen puolikkaan neljään osaan? Eli vain siinä tapauksessa, jos sisaruksilal on sama määrä lapsia, jako on tasan kaikien kesken?

Älkää sekoittako normaalia perintökaarta siihen, että on tehty testamentti.

Perintökaart noudatetaan, kun ei ole testamenttia. Jos testamentti on, vain rintaperillisillä = omilla lapsilla (myös vorallisesti adoptoiduilla) on lakiosuutensa.

Niitäkin on siinä tapauksessa vaadittava, jos heidät on suljettu testamentista pois.

Käytännössä ainoa järkevä tapa "jättää testamentti huomiotta" on olla kirjaamatta sitä perukirjaan ja hävittämällä koko paperi.

-> Näin ollaan juurikin oletusperintökaaren jaon äärellä, mitä ap nyt ilmeisesti hakikin.

Vierailija kirjoitti:

Jos oletetaan, että henkilöt A ja B eivät vetoa testamenttiin, niin jaetaanko silloin perintö perintökaaren mukaan eli kaikille 1/4 perinnöstä?

Ei jaeta, vaan perintö jaetaan testamentin mukaisesti. Vain rintaperillisten eli vainajan omien lasten osuus on sellainen, ettei sitä voi ohittaa testamentilla. Muuten jako toteutaan tasan niin kuin testamentissa sanotaan ilman mitään vetoamisia. Vain jos jollain keinoin saadaan todistettua, että testamentti ei ole lainvoimainen, voidaan testamentti mitätöidä. Siinä tapauksessa perintö jaetaan normaalin perintökaaren mukaisesti eli tässä tapauksessa kaikille vainajan sisarusten lapsille tasan. 

Perintökaaren mukaan ei mene sisarusten lapsille tasan, vaan vainajan jo kuolleille sisaruksille tasan. Ja siitä sitten valuvat _kunkin_ lapsille tasaosuuksin.