Miksei mummoudesta puhuta missään, siis isovanhemmuuden ihanuudesta keki-iässä? Jauhetaan vaan sekisuhteista ym of-paskaa
Johtuuko siitä että toimittajat elää helsi kiläisrssä kuplassa ja ovat enimmäkseen nuoria (kuvista päätellen) ja lapsettomia, vai johtuuko siitä että ns. "menestyjien" lapset ovat veloja tai asuvat ulkomailla tai vähintäänkin asuvat muutoin kaukana jos heillä on lapsia? Isoäiti on perheessä vain hahmo jota nähdään lomilla, jos silloinkaan, ei perheenjäsen?
Oon vain melko tuoreena mummona (tänä vuonna tulin mummoksi🥰) ihmetellyt että kaikesta turhasta ja sairaasta kyllä väännetään mediassa juttuja, aina niistö samoista aiheista vielä, mutta näin perimmäisestä asiasta ihmiselämässä kuin isovanhemmuudesta, ei puhuta koskaan mitään, vaikka tämä on elämän paras juttu.
Mikään tinder, ura tai seksihehkutus ei ihmiselle voi tuoda suurempaa iloa tai tarpeellisuuden tunnetta elämään kuin mummous (ehkä pappuus myös). Ja meillä "huonommilla ihmisillä", jotka emme ole "menestyneet" rahallisesti, mummot yleensä kuuluvat edelleen oleellisena osana perherakenteeseen, ja jopa isomummot. Minulla on aikaa mummoilla 24/7, koska olen kotona, minä autan aina kun tarvitaan lastani ja lapsenlasta, ja ihan muutenkin olen joka päivä tukena vähintään näköpuhelun välityksellä. Onneksi välimatkaa ei ole paljon, naapurikunnissa asutaan. Oomme miettineet että jossain vaiheessa muutetaan samaan taloon tai pihapiiriin, lapsen olisi helppo tulla mummolaan kun äiti ja isä on töissä, koulun jälkeen esim ja muutenkin vain. Mummon syli on aina lämmin ja avoin. 🥰
En tiennyt että mummona voi tuntea näin suurta hoivaviettiä ja rakkautta, mutta nähtävästi tämä on hyvin tärkeä virka luonnon mukaan, ja sitähän se onkin. Monissa eläinlaumoissa myös, kuten muinaisten ihmistenkin laumoissa. Ei ihme että moni lapsiperhe voi niin huonosti, kun mummot loistaa poissaolollaan. Mummojen avullahan perheet on ennenvanhaankin olleet pitkälti toimintakykyisiä, eihän tuoreet äidit ratkea kaikkeen, vaikka supervahvoja ovatkin.
Terkkuja kaikille mummoutta arvostaville.
N52
Kommentit (39)
Ihmettelen kanssa ylipäätään tätä uutta ja outoa keski-ikäisen naisen mediakuvaa.
Suurin osa keski-ikäisistä naisista yrittää jotenkin pätsäillä töiden, lastenhoidon ja kenties vapaa-ajan harrastusten viidakossa. Siihen vielä päälle parisuhteen kiemurat, niin eipä jää aikaa tinderöintiin tai muuhun keekoiluun.
Mummous on takuulla ihana osa keski-ikäisyyttä, sitäkään ei kaikille suoda.
Nykyään on niin kapea ihmiskäsitys ja tuo seksin korostaminen on jotain ihan tolkutonta. Jos on ihana seksielämä, onko siitä pakko niin kauheasti huudella ympäriinsä. Tai huudella irtosuhteista jne. Ihan kuin ihmiskuva olisi pinnallistunut. Yht'äkkiä on maailman tärkeintä muka näyttää hyvältä, saada ikuista huomiota vastakkaiselta sukupuolelta ja elää jotain ikuista nuoruutta. Kouhkata ja nostaa omaa egoa jossain somessa, joka lopulta on pelkkä nopeasti poksahtava kupla.
Mihin on unohtunut se, että ihmisen kuuluu kasvaa, kypsyä ja kehittyä. Harvan ihmisen elämä edes pyörii oman egon tai seksielämän ympärillä. Sellaiseen ei yksinkertaisesti ole tilaa tai aikaa. On niin paljon muita ihmisiä, joista on vastuussa.
Ei, ei, ja ei ainoastaan rajoja rikkovat asiat ovat julkisen keskustelun ja jalustalle nostamisen väärttejä. Nyt jotain vähän roisimpaa of-kamaa eetteriin ja haastikset molemmille iltamedioille ja ehkä seiskalle ja hesarille. Mummoilu on niin last season.
Totta. Ihan ku keski-iässä pitäis elää nykyään parikymppisen elämää, seksiseksiseksi taikka elää rahalle ja matkustelulle yms, ne on sitä rahakkaiden unelmakeski-ikää, kliinistä mammonan palvontaa. Mulle tärkein tässä iässä ainakin on perhe, enemmän kuin koskaan, eli lapset ja eritoten lastenlapset, joita on siunaantunut 2 söpöliiniä, mummun murut.
Onnellinen mummu
Noin nuoria mummoja on kuitenkin melko vähän nykyään ja he ovat yleensä työelämässä silloin itse eikä ole aikaa mummoilla 24/7. Mummohehkutuksia löytynee enemmän et-lehdestä ja vastaavista.
Puhutaan me täällä. Ehkä kohta nähdään sitten jokin juttu isovanhemmuudesta Hesarissa tai Ilta-Sanomissakin. Onhan sekin aivan erityinen ihmissuhde, suhde oman lapsen lapseen.
No kokonaisuudessaan keski-ikäisten naisten elämä esitetään erikoisena menopaussikauhuna tai apn mainitsemana seksisekoiluna, ei ollenkaan vastaa mun kokemusta. 50+ ikäisenä olo selkeytyy, vahvistuu ja kaikki turha (muiden mielipiteet esim) menettää arvonsa. Ihana ikä, vaikken mummo vielä olekaan.
Koska papat haluaa seksiä eikä lapsenlapsia. Ei ne halunneet oikeasti lapsiakaan, mutta ne oli seurausta seksistä.
Miten mulla on sellainen käsitys, että seksin harrastaminen on nykyään paljon vähäisempää kuin ennen. Syynä some ja metoo, kun ihmiset ei enää lähesty livenä toisiaan lainkaan.
Sen sijaan seksi on siirtynyt nettiin, eli ne, ketkä sitä harrastavat, harrastavat nimenomaan irtosuhteita, on OF-tilejä ja muuta maksullista. Joillakin voi olla FB-suhde tai useampi. Jos siis on seksistä kiinnostunut, niin sitten on sellainen railakas meininki, että vähän kaikille voi jaella, ainakin rahasta.
Mummous on varmasti ihanaa. Mulla on yksi kaveri, joka on jo mummo, ja alle viisikymppisiä vielä ollaan. Tältä palstalta ei tosin varmaan kovin paljoa mummokavereita löydy.
Tämä juuri, ihan kuin olisi nuo kaksi ääripäätä. Kuumissa aalloissa riutuva vaihdevuosinainen tai seksihullu puuma.
Harva on mummi viisikymppisenä, vaan useampi tuonikäinen on 8-15v lasten vanhempi, on täysillä mukana vielä työelämässä, lisäksi useimmilla iäkkäät vanhemmat hoidettavana ja tarvitsevat apua arjen askareisiin jne.
Ja jos tuohon kuvioon lastenlapset, niin huhhuh.
Miten se seksihullu puuma on selättänyt ne vaihdevuosioireet? Hurjalla määrällä hormoniako?
Vierailija kirjoitti:
Harva on mummi viisikymppisenä, vaan useampi tuonikäinen on 8-15v lasten vanhempi, on täysillä mukana vielä työelämässä, lisäksi useimmilla iäkkäät vanhemmat hoidettavana ja tarvitsevat apua arjen askareisiin jne.
Ja jos tuohon kuvioon lastenlapset, niin huhhuh.
Niin. Ja mitä useampi haluaa saada lapsen/ lapsia vasta 40-50 -vuotiaana, vaikka aikaisemminkin olisi yhtä lailla mahdollista, sitä raskaampaa se elo sitten niissä ruuhkavuosissa on.
Tosi hyvä aloitus, juuri noin kuin kirjoitit. Olen tulossa mummoksi ja se on niin ihana asia, unelmien täyttymys. Antaa valtavasti iloa ja sisältöä elämään. Olen niin kiitoilinen, mikään asia maailmassa ei voisi onnellisemmaksi tällä hetkellä tehdä.
Siitä se juttujen vähyys varmasti just johtuu, että ne juttujen tekijät on niin kaukana normaalielämästä, eikä mummous varmaan juolahda mieleenkään. Lapsetkin on ihan hirveitä niiden velojen mielestä ja vain jonkun seksi-influensserin raskaudesta voidaan tehdä juttuja, mutta kukaan ei kysy onko sillä syntyvällä lapsella mummoja tai mummoa elämässä. Mummot on katoava luonnonvara akateemisissa sun muissa ns. paremmissa piireissä, tai siinä kuplassa jossa median edustajat pyörii.
Mulla on kyllä akateeminen varakas täti Helsingissä, joka on ollut läheinen mummo lapsenlapsilleen, kuulunee vähemmistöön niissä piireissä, kun lapsetkin asuvat Hkissä eikä ulkomailla.
Jos ensisynnyttäjien keski-ikä on 31v niin lapset ovat 50v useimmilla alle 20v ja asuvat vielä kotona.
Harvalla tuossa iässä kuuluu isovanhemmuus. Omassa tuttava-ja ystäväpiirissä kaikki isovanhemmat yli 75- 80v jolla paljon remppaa ja sairauksia, hyvä että pärjäävät omassa elämässään.
Mummous on hienointa mitä elämä keski-iässä voi antaa. Nykyään se vaan ei ole kaikille mahdollista kun vapaaehtoinen lapsettomuus lisääntyy. Surullista sinänsä, että niinkin luonnollinen asia on kokenut inflaation. Mulle oma lapsenlapsi on prioriteettilistalla ihan kärkikahinoissa ja autan ja hoidan aina kun pyydetään ja oma työ sen sallii. Usein tarjoudun vaikka ei pyydetäkään. On liikuttavaa miten tärkeä olen pienelle ihmisen taimelle. "Mummu" pienen suusta on maailman kaunein sana.
2,5-vuotiaan 51-vuotias mummu
Sitä on juurikin vaikea ymmärtää, mistä nuo puumanaiset repivät kaiken sen ajan oman itsensä ympärillä pyörimiseen. Niin suuren ajan, että siitä voi tuhertaa kokonaisen kirjan. Heidän täytyy olla ensinnäkin todella terveitä. Jos on yhtään perussairauksia, elämä ei voi pyöriä TinderKinderissä. Myöskin lasten täytyy olla tosi terveitä ja kaiken täytyy olla lähes täydellisesti heillä. Myöskään ikääntyviä vanhuksia ei voi olla, ei ylipäätään mitään haasteita elämässä.
En vaan osaa kuvitella sellaista elämää. On ollut niin paljon haasteita elämässä, että tuollainen Fernandezin elämä kuulostaa joltain utopialta. Jos olisi viikko vapaata aikaa, en todellakaan pilaisi sitä millään tinderöinnillä. Olisin jossain hiljaisessa paikassa ja ihmettelisin olotilaa, kun kukaan ei tarvitse minulta mitään.
Vierailija kirjoitti:
Puhutaan me täällä. Ehkä kohta nähdään sitten jokin juttu isovanhemmuudesta Hesarissa tai Ilta-Sanomissakin. Onhan sekin aivan erityinen ihmissuhde, suhde oman lapsen lapseen.
Toivottavasti joku toimittaja näkee tämän ja alkaa pohtia asiaa. Kyllä mummous on täysin unohdettu voimavara ja onnea tuova asia.
Kyllä meitäkin mummoja riittää, jotka vielä toimivat perinteisessä mummovirassa ja lastenlastensa lähellä, ei kaikki keski-ikäiset naiset ole uraohjuksia tai juokse paikasta toiseen, on aikaa lapsille.
Useimmat tulevat mummoiksi vähän vanhempina kuin keski-ikäisinä. Itsekin jonain päivänä toivoisin olevani mummo, mutta isompi lapsi on vasta 10 ja olen 45. Ehkä asia on ajankohtainen sitten kun olen 65, ehkä ei.
Keki-iässä = keski-iässä*