HS: Erikoisjoukot-kouluttaja opettaa, että koulukiusaaminen ei lopu muuten kuin lyömällä takaisin

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Työelämässäkin voi olla sama. Vanhempi työläinen kyykytti minua usein asiakkaiden edessä. Raivostuin lopulta ja asiakkaiden edessä minäkin nolasin hänet. Sen jälkeen ei ongelmaa.

Voimafantasia. Todellisessa elämässä sinä olisit saanut potkut. Niin se vain on.

Ei aina voi saada potkuja.

Nolaa toisen ihan kunnolla, niin kiusaaminen loppuu. Jotain ulkonäöstä tai tyhmyydestä...kyllä onnistuu.

Vierailija kirjoitti:

Tosi "hyvä" neuvo. Olo oli, jos mahdollista, niin vieläkin kamalampi, kun lähdin nenä verta valuen, adrenaliinista vapisten ja silmät vettä valuen kävelemään kotiin naurunremakan ja solvausten kera.

Kyllä teini-ikäinen poika oli liikaa soittoa ja piirustusta harrastavalle tytölle.

Ei kaikista ole tappelemaan, eikä pidä ollakaan.

Kyllä on Lehtonen niin kapeakatseinen pelkkään voima- ja valtasuhteisiin perustuvassa kuplassaan, että pitäisi suunsa kiinni.

Tässä hyvä video siitä miten lihava, kiusattu poika pistää kerralla kiusaajansa järjestykseen. Jos hän olisi yrittänyt keskustella kiusaajansa kanssa, olisi hän edelleen kiusattu. Nyt hän murskasi kiusaajansa, jonka itsevarma hyppiminen päättyi säälittävään ja pelottavaan nilkuttamiseen.

Se tuntuu olevan aivan mahdotonta näille pumpulissa kasvaneille, kirjaviisaille akateemikoille hyväksyä tiettyjä tosiasioita ihmisyydestä. Psykopaattisia piirteitä omaavat kiusaajat eivät tottele kuin voimaa. Lisäksi näihin muihin keinoihin pitäisi olla resursseja, joita nyt ei todellakaan vaan ole. Lässytetään keinoista _joita ei toteuttamaan_ ja käytännössä kiusattu lapsi jätetään yksin selviytymään. Eli mitkä ovat tässä tilanteessa hänen REALISTISET vaihtoehtonsa? Ne ovat alistuminen ja rääkin jatkuminen, tai sitten se että ottaa ohjat omiin käsiinsä (josta Suomessa toki voidaan jopa rankaista, eihän täällä saisi aikuinenkaan katkaista edes hiusta päästä pahoinpitelijältä.) 

Mutta hei, kun ei tän pitäisi mennä näin ja väkivalta on kauheaa! Niin, elämä on. Ympäripyöreän lässytyksen aika on ohi, on aika hyväksyä tosiasiat sen sijaan että vuodesta toiseen annetaan ihmisten traumatisoitua ja syrjäytyä "kiusaamisen" takia loppuelämäkseen. Ja ei, itselleni ei ole käynyt näin vaan olen nähnyt tätä aivan helvetisti liikaa työni kautta. Suomella ei yksinkertaisesti ole enää edes kansantaloudellisesti varaa hyödyttömään, ymmärtämättömään lässytykseen.

Pitäisi saada vsstuuseen väkivaltaa ihannoivasta kommentoinnista, mutta ei, hän on jumala koska somalia. Lehtonen lienee opettanut kouluikäiselle pojalleen itsepuolustustaitoja koska ei niitä kaikilla ole. Vastuutonta kehottaa antamaan takaisin, jos tuon toteuttaa vaikka joku hento pienikokoinen isolle kiusaajalle. Ainnii mut ei tällasia henkilöitä lehtosen maailmassa ole, vaan niitä jotka keskittää elämänsä salille ja ittensä kuvaamiseen ja oman erinomaisuutensa korostamiseen.

Minä annoin pikkupoikana erään rääpäleen kiusaajalle lumipesun ja otin kiusatun kaveripiiriini. Kiusaaminen loppui heti siihen. 

Ruutu sallii ohjelmassaan suoran kehotuksen rikokseen. Julkisuutta hinnalla millä hyvänsä, pettämällä tai väkivallasta fantasioimalla

Naapuri voi myös olla kiusaaja. Kerää toisia naapureita ympärilleen ja joukossa on voimaa. Maalittaa, juoruilee ja huutelee yhdelle naapurille.  Onko päässä vikaa?

Vierailija kirjoitti:

Sanoisin että 50-50. Joskus väkivalta tosiaan toimii, mutta joskus se pahentaa jos kiusattu ei voita.

Monesti loppuu jo siihen että laittaa hanttiin kunnolla. Suurin osa kiusaajista on melko paskahousuja, jos on pieniki vaara siitä että kiusattu kostaa myöhemmin, homma lopetetaan. Tämä omasta kokemuksesta. Ottamalla jatkuvasti iskuja vastaan, diskuteeraamalla.ja analysoimalla juurisyitä kiusaamiselle ei yleensä voita mitään. Ihan sama apinapsykologia toimii myös koulurauhan osalta.

Poikani 10v on (liian!) usein valitellut minulle, kun on todistanut joko itseensä tai kaveriinsa kohdistunutta kiusaamistapausta, että vaikka on kertonut siitä heti opettajalle niin he vain hymistelevät kaikille osapuolille että soo soo mutta eivät TEE mitään ja sama pska jatkuu. Olen koettanut vastata että opettajat eivät nykyään oikeastaan saa tehdä mitään, vaikka ehkä haluaisivat. Omassa lapsuudessa nostettiin vielä rinnuksista seinälle kurittomia lapsia. Tuo opettaja oli suuresti kunnioitettu ja pidetty. Mutta se että lapsi kertoo opettajalle eikä apua saa, vie luottamuksen aikuisiin. Kuinka he voisivat kunnioittaa näitä sitten opettajina muutenkaan? Tämä lässynlää-kulttuuri on karhunpalvelus kaikille.

 

Minä, pumpulissa kasvanut akateeminen kirjaviisas olen ohjeistanut poikaani lyömään takaisin, jos joku lyö. Ja haukkumaan takaisin kahta kauheammin jos joku huutelee sekä opettanut muutaman hyvän fraasin. Ja että jos ei tehoa niin seuraavaksi minä tulen paikalle, poikani tietää että myös toteutan tämän koska olen aiemminkin puolustanut häntä. Seuraukset setvitään sitten omana asianaan. En ole itsekään jäänyt toimettomaksi yläasteaikanani vaan tallannut jalan päälle ja raivostunut. Eipä kiusattu kauaa. 



Jos en minä ota tosissani poikani kokemuksia ja auta, niin kuka sitten? Näillä eväillä ollaan pärjätty hyvin ja tänäkin syksynä yksi potentiaalinen kiusaaja on lopettanut toimintansa alkuunsa. Olkoot miten radikaalia tahansa mutta minulla on vain yksi periaate: tätä poikaa ei kiusata, not on my watch.

"Lyömällä takaisin":

Tuo lause olettaa, että sinua on jo lyöty, eli että olet fyysisen hyökkäyksen kohteena. 

Olen kyllä ihan samaa mieltä siitä, että tuossa tilanteessa todennäköisesti paras tapa toimia on puolustautua, eli lyödä takaisin.

Tuo kouluttaja on täysin oikeassa. Minua kiusattiin kun kävin koulua 26 vuotta sitten. Sitten eräänä aamuna kun kiusaaja heitti kuraa takilleni niin hermostuin ja hakkasin kiusaajan niin pahasti että se joutui teho osastolle. Toisen kiusaajan hakkasin myös niin ettäsekin joutu sairaalaan. Sen jälkeen ei kiusattu.

Vierailija kirjoitti:

"Lyömällä takaisin":

Tuo lause olettaa, että sinua on jo lyöty, eli että olet fyysisen hyökkäyksen kohteena. 

Olen kyllä ihan samaa mieltä siitä, että tuossa tilanteessa todennäköisesti paras tapa toimia on puolustautua, eli lyödä takaisin.

Poikani oli alakoulussa, kun sille oli tullut jotain kähinää toisen pojan kanssa. Molemmat pojat oli joutuneet kasvatuskeskusteluun, jonka aikana opettaja soittaa minulle kauhistuneena, koska hänen kysyessä pojaltani, mitä hän tekisi jos joku häntä löisi, niin poika vastaa lyövänsä takaisin... sanoin, että niin poikaa on opetettu, poika myös osaa lyödä ja eiköhän jokaisella suomalaisella ole oikeus itseään puolustaa. Voi toki juosta karkuunkin, mutta sitten saat juosta lopun ikäsi. Poika tuli kotiin naureskellen, että olisitpa nähnyt sen open ilmeen puhelun aikana.

Omille lapsille opetan, että väkivaltaa ei saa aloittaa, mutta itseään saa puolustaa. On se niinkin, että esimerkiksi Ukrainan sota ei lopu millään hyssyttelyllä. Se loppuu taistelukentällä joskus. 

Ainakin meidän koulussa nimenomaan niitä kiusattiin, jotka eivät suostuneetkaan kiusaajan määräilyyn tai tekemään aina niin kuin hän haluaa. Jos alistui kiusaajan tahtoon, pääsi kiusaajan turvalliseen taustaporukkaan, myötäilijöihin. Jos taas uskalsi kritisoida kiusaajan toimintaa, määräily-yrityksiä jne., päätyi itse kiusatuksi. Itselleni kävi näin. Aluksi kiusaaminen oli lähinnä typerää huutelua ja nimittelyä, mihin vastailin takaisinkin, mutta jotkut kiusaajan peesaajista lähti myös mukaan tähän, tietty hankkiakseen kiusaajan hyväksyntää ja muiden suosiota.

Oman kokemukseni mukaan kiusaamiseen toimii parhaiten kiusaajan nolaaminen jollain tavalla. Kysyin kiusaajalta toisten lasten kuullen, että miltä tuntuu, kun omat vanhemmatkaan eivät jaksaneet sinua, eivät välittäneet, koetko olevasi suurikin sankari käyttäytymällä kuin uhmaikäinen, jne. Aluksi kiusaaja raivostui näistä, mutta aika nopeasti kiusaaminen loppui, kun toisetkin lapset, kiusaajan peesaajat alkoivat kummeksua kiusaajan käytöstä. Vähitellen muutkin uskaltautuivat sanomaan vastaan kiusaajalle.

Miten näin yksinkertaisesta asiasta edes jaksetaan väitellä. Kyseessä on kaksi aivan eri asiaa, jotka molemmat ovat tärkeitä.  Eihän murtumaakaan voida korjata ennenkuin verenvuoto on tyrehdytetty. 

Väkivalta (itsepuolustus tässä tapauksessa) on se laastari joka lopettaa akuutin tilanteen ja mahdollistaa pidemmän aikavälin korjaustoimet siihen juurisyyhyn.  

Tunsin kiusaajan joka oli isänsä hyväksikäyttämä, hyi hemmetti.

Vierailija kirjoitti:

Tässä hyvä video siitä miten lihava, kiusattu poika pistää kerralla kiusaajansa järjestykseen. Jos hän olisi yrittänyt keskustella kiusaajansa kanssa, olisi hän edelleen kiusattu. Nyt hän murskasi kiusaajansa, jonka itsevarma hyppiminen päättyi säälittävään ja pelottavaan nilkuttamiseen.

Valitsemasi evästeasetukset estävät tämän sisällön näyttämisen. Nähdäksesi sisällön sinun on hyväksyttävä Sanoman sisällönjakelukumppanien evästeet. Hyväksynnän jälkeen voimme näyttää sinulle sisältöä mm. YouTubesta, Facebookista, Twitteristä ja Instagramista.

Anna lupa evästeille

Lihava poika ei jäänytkään ottamaan iskuja vastaan vaan teki jonkinlaisen vapaapaini-tyyppisen heiton ja kiusaaja räsähti maahan ja tuhoutui. 

Hyvän mielen video. 

Aloitin koulun Britanniassa ja ainakin meidän koulussa kiusaaminen oli yksi syy erottaa koulusta. Toiselta luokalta erotettiin yksi toisia kiusannut tyttö, ja tästä koulusta erottamisesta ja kiusaamistoiminnasta jäi myös merkintä papereihin, mikä vaikuttaa toisiin kouluihin hakiessa. Sama Suomeen, kiitos.