HS: Erikoisjoukot-kouluttaja opettaa, että koulukiusaaminen ei lopu muuten kuin lyömällä takaisin
"Mikään väkivaltatilanne, ei sota tai edes koulukiusaaminen, se ei saatana lopu millään muulla kuin sillä, että jos joku lyö teitä, te valmistaudutte ja lyötte tuplasti kovempaa takaisin", Lehtonen sanoo.
"VÄITÖSKIRJAN kiusatun oppilaan puolustamista ja tukemista Turun yliopistossa kirjoittanut psykologian tohtori Virpi Pöyhönen hämmästyy kuullessaan, miten koulukiusaamisesta puhutaan ohjelmassa. Hän ei ole katsonut ohjelmaa.
Koulukiusaaminen loppuu kodin ja koulun yhteistyöllä ja systemaattisella puuttumisella. Väkivallan sijaan lapsia ja nuoria pitää ohjata toimimaan herkästi ja empaattisesti, toisiaan tukevasti, Pöyhönen sanoo."
Ymmärrän, mitä Pöyhönen tarkoittaa, mutta hän on mielestäni väärässä. Olen todistanut lukuisia kertoja koulussa miten kiusaaminen loppui nimenomaan väkivaltaan. Muut keinot taas pahensivat sitä.
https://www.hs.fi/kulttuuri/art-2000011484112.html
Kommentit (511)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onhan niitäkin kiusaajia jotka oikein nauttivat siitä että heillä on kyseenalaiset perheolot. Tunsin tyypin joka oikein leveili lastenkotitaustallaan, nimitteli muita lapsia äidin lapsiksi.
Oikeastihan tällaiset just kärsii siitä mitä heille ei ole ja ovat mustasukkaisille toisille lapsille siitä että näillä on hyvät äidit. Sama homma usein orvoksi jääneillä. Yrittävät uhota, miten ovat pärjänneet ilman vanhempia, mutta samalla ovat kateudesta vihreitä kun toisilla on vanhemmat, ja itse ikävöivät omiaan.
Huomaa ettet ole koskaan kokenut vaikeuksia tai menettänyt ketään
Huomaa että täällä ihmisillä ei ole kokemusta mm vanhempien menettämisestä. Me sen kokeneet olemme teitä paljon kokeneempia eikä meidän elämä ole ollut yhtä helppoa kuin äiskän ja isän helmoissa.
Kiusaaja oli karpaasi pienestä alkaen ja oli hyvin tietoinen koostaan ja mahdotonta oli käydä itseään puolustamaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onhan niitäkin kiusaajia jotka oikein nauttivat siitä että heillä on kyseenalaiset perheolot. Tunsin tyypin joka oikein leveili lastenkotitaustallaan, nimitteli muita lapsia äidin lapsiksi.
Oikeastihan tällaiset just kärsii siitä mitä heille ei ole ja ovat mustasukkaisille toisille lapsille siitä että näillä on hyvät äidit. Sama homma usein orvoksi jääneillä. Yrittävät uhota, miten ovat pärjänneet ilman vanhempia, mutta samalla ovat kateudesta vihreitä kun toisilla on vanhemmat, ja itse ikävöivät omiaan.
Huomaa ettet ole koskaan kokenut vaikeuksia tai menettänyt ketään
Mistähän niin päättelet? Kaikki läheisiään menettäneet ei kiukuttelee asiaa toisille.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onhan niitäkin kiusaajia jotka oikein nauttivat siitä että heillä on kyseenalaiset perheolot. Tunsin tyypin joka oikein leveili lastenkotitaustallaan, nimitteli muita lapsia äidin lapsiksi.
Oikeastihan tällaiset just kärsii siitä mitä heille ei ole ja ovat mustasukkaisille toisille lapsille siitä että näillä on hyvät äidit. Sama homma usein orvoksi jääneillä. Yrittävät uhota, miten ovat pärjänneet ilman vanhempia, mutta samalla ovat kateudesta vihreitä kun toisilla on vanhemmat, ja itse ikävöivät omiaan.
Huomaa ettet ole koskaan kokenut vaikeuksia tai menettänyt ketään
Mitä ajat takaa?
Vierailija kirjoitti:
Kiusaaja oli karpaasi pienestä alkaen ja oli hyvin tietoinen koostaan ja mahdotonta oli käydä itseään puolustamaan.
Siksi ihmisapina on lajihierarkian ylimpänä, kun osaa tarvittaessa käyttää apuvälineitä.
Usempi ei-niin-fyysinen voi liittoutua useamman kanssa tuhotakseen fyysisesti kookkaan kiusaajan. Ja sitten tietysti on valtava määrä käteviä apuvälineitä saatavilla myös.
Miksi pitäisi vain tyytyä siihen, että molemmilla olisi pelkät kourat ja jalat käytössä väkivaltaan?
Vierailija kirjoitti:
Huomaa että täällä ihmisillä ei ole kokemusta mm vanhempien menettämisestä. Me sen kokeneet olemme teitä paljon kokeneempia eikä meidän elämä ole ollut yhtä helppoa kuin äiskän ja isän helmoissa.
Kannattaisiko tehdä jotain tuolle asenteelle?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Veljenpoika oli ala-asteella potkaissut kiinni tullutta kiusaajaansa kylmästi munille. Siihen oli kyykännyt ja kiusaaminen loppu.
Oma poika pelasi jääkiekkoa ja samassa koulussa oli 30 joukkuekaveria. Ei siihen kukaan tullut kiinni ja olisi itsekin pitänyt puolensa aika pitkälle.Todennäköisesti se sinun poikasi oli joukkuekavereineen kiusaaja. Lätkäpelaajien tavaramerkki.
Tuskin oli kun sai hymypoikapatsaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onhan niitäkin kiusaajia jotka oikein nauttivat siitä että heillä on kyseenalaiset perheolot. Tunsin tyypin joka oikein leveili lastenkotitaustallaan, nimitteli muita lapsia äidin lapsiksi.
Oikeastihan tällaiset just kärsii siitä mitä heille ei ole ja ovat mustasukkaisille toisille lapsille siitä että näillä on hyvät äidit. Sama homma usein orvoksi jääneillä. Yrittävät uhota, miten ovat pärjänneet ilman vanhempia, mutta samalla ovat kateudesta vihreitä kun toisilla on vanhemmat, ja itse ikävöivät omiaan.
Huomaa ettet ole koskaan kokenut vaikeuksia tai menettänyt ketään
Vaikeuksien kokeminen tai läheisen menettäminen tuskin on mikään sen kummempi meriitti.
Vierailija kirjoitti:
Väkivalta ei ole ratkaisu. Minua kiusasi peruskoulussa luokkakaveri. Hän oli kokoiseni ja olimme fyysisesti tasaveroisia. Tämän vuoksi en kokenut hänen verbaalista kiusaamistaan kovin vakavana. Se tietty rassasi ja oli melkein päivittäistä. Kuitenkin se mollaaminen kyti minun sisällä ja voi sanoa, että viha kasvoi.
Yhtenä päivänä tämä kiusaaja jostain syystä rohkaistui kiusaamaan fyysisesti. Hän otti minua kurkusta kiinni ja työnsi seinää vasten. Minulla pimeni päässä. Raivo kiehahti niin pahasti, että menetin täysin kontrollin. Työnsin kaverin irti minusta ja löin suoraan häntä kasvoihin. Kiusaaja ei ensimmäisestä lyönnistä häkeltynyt vaan tuli kohti, joten löin uudestaan ja uudestaan. Ehkä noin viisi kertaa. Kiusaaja lopetti. Seuraavan tunnin aikana kiusaajan kasvot olivat sinimustapunaiset. Toinen silmä täysin umpeen turvonnut.
Olisin voinut huonolla tuurilla sokeuttaa hänet tai aiheuttaa muuta pysyvää vam
Vieläkö kiusasi tuon jälkeen?
no, arska ei saanut kavereidensa kanssa kaveria neutralisoitua vaan kaveri näpytteli ranne masiinaan erikoisia merkkejä ja naureskeli tiettävästi sen jälkeen..
palataksemme aiheeseen, kilpavarustelu yltyy ja kouluissa alkaa dronet lenelemään (kädet ja jalat ei auta)?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onhan niitäkin kiusaajia jotka oikein nauttivat siitä että heillä on kyseenalaiset perheolot. Tunsin tyypin joka oikein leveili lastenkotitaustallaan, nimitteli muita lapsia äidin lapsiksi.
Oikeastihan tällaiset just kärsii siitä mitä heille ei ole ja ovat mustasukkaisille toisille lapsille siitä että näillä on hyvät äidit. Sama homma usein orvoksi jääneillä. Yrittävät uhota, miten ovat pärjänneet ilman vanhempia, mutta samalla ovat kateudesta vihreitä kun toisilla on vanhemmat, ja itse ikävöivät omiaan.
Huomaa ettet ole koskaan kokenut vaikeuksia tai menettänyt ketään
Vaikeuksien kokeminen tai läheisen menettäminen tuskin on mikään sen kummempi meriitti.
Joillekin se tuntuu olevan, kun ylpeillen kertovat miten ovat selvinneet kaikesta. Kuitenkaan eivät voi sietää esimerkiksi äitienpäivää, isänpäivää tai joulua ja kokevat että se on heiltä pois kun muut viettävät niitä vanhempiensa kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onhan niitäkin kiusaajia jotka oikein nauttivat siitä että heillä on kyseenalaiset perheolot. Tunsin tyypin joka oikein leveili lastenkotitaustallaan, nimitteli muita lapsia äidin lapsiksi.
Oikeastihan tällaiset just kärsii siitä mitä heille ei ole ja ovat mustasukkaisille toisille lapsille siitä että näillä on hyvät äidit. Sama homma usein orvoksi jääneillä. Yrittävät uhota, miten ovat pärjänneet ilman vanhempia, mutta samalla ovat kateudesta vihreitä kun toisilla on vanhemmat, ja itse ikävöivät omiaan.
Huomaa ettet ole koskaan kokenut vaikeuksia tai menettänyt ketään
Elämäm koulua?
Uskon kyllä, että tälle Erikoisjoukot-tyypille vastaväkivalta oli juurikin se ratkaisu, joka lopetti asian eli kiusaamisen.
Yleispäteväksi säännöksi ja toimintatavaksi siitä ei kuitenkaan ole, vaan kyllä tällainenkin asia pitäisi voida sivistyneesti ratkaista sivistysvaltiossa.
Aloittaja on oikeassa. Kiusaaja porukka lopetti kun otin jokaisen yksi kerraan kostoksi hakattavaksi. Loput pelkäsi jopa milloin oli heidän vuoronsa ja se tuli vuoren varmasti yllättäin. Ajan ja paikan valitsin itse.
Sen jälkeen sain olla ihan rauhassa.
Kouluttaja on väärässä. kiVaKoULu-tädit enemmän väärässä.
Kiusaaminen loppuu 100% tapauksissa työntämällä kieli kiusaajan korvaan ja peukalon kakkoseen.
Jotkut alkaa kiusaajaksi kun eivät kestä omaa elämäänsä, luuserit.
Sehän olisikin ihan maailmanloppu jos kiusaajalle tulisikin paha mieli, kun joku sanoo takaisin.