Lue keskustelun säännöt.
HS: Erikoisjoukot-kouluttaja opettaa, että koulukiusaaminen ei lopu muuten kuin lyömällä takaisin
10.09.2025 |
"Mikään väkivaltatilanne, ei sota tai edes koulukiusaaminen, se ei saatana lopu millään muulla kuin sillä, että jos joku lyö teitä, te valmistaudutte ja lyötte tuplasti kovempaa takaisin", Lehtonen sanoo.
"VÄITÖSKIRJAN kiusatun oppilaan puolustamista ja tukemista Turun yliopistossa kirjoittanut psykologian tohtori Virpi Pöyhönen hämmästyy kuullessaan, miten koulukiusaamisesta puhutaan ohjelmassa. Hän ei ole katsonut ohjelmaa.
Koulukiusaaminen loppuu kodin ja koulun yhteistyöllä ja systemaattisella puuttumisella. Väkivallan sijaan lapsia ja nuoria pitää ohjata toimimaan herkästi ja empaattisesti, toisiaan tukevasti, Pöyhönen sanoo."
Ymmärrän, mitä Pöyhönen tarkoittaa, mutta hän on mielestäni väärässä. Olen todistanut lukuisia kertoja koulussa miten kiusaaminen loppui nimenomaan väkivaltaan. Muut keinot taas pahensivat sitä.
https://www.hs.fi/kulttuuri/art-2000011484112.html
Kommentit (511)
Vierailija kirjoitti:
Onhan niitäkin kiusaajia jotka oikein nauttivat siitä että heillä on kyseenalaiset perheolot. Tunsin tyypin joka oikein leveili lastenkotitaustallaan, nimitteli muita lapsia äidin lapsiksi.
Oikeastihan tällaiset just kärsii siitä mitä heille ei ole ja ovat mustasukkaisille toisille lapsille siitä että näillä on hyvät äidit. Sama homma usein orvoksi jääneillä. Yrittävät uhota, miten ovat pärjänneet ilman vanhempia, mutta samalla ovat kateudesta vihreitä kun toisilla on vanhemmat, ja itse ikävöivät omiaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kiusaajiakin on monella taustalla. Esim. Alex Stubb oli eliittiperheestä, ja hänkin kiusasi koulussa.
Väkivalta ei ole ratkaisu. Minua kiusasi peruskoulussa luokkakaveri. Hän oli kokoiseni ja olimme fyysisesti tasaveroisia. Tämän vuoksi en kokenut hänen verbaalista kiusaamistaan kovin vakavana. Se tietty rassasi ja oli melkein päivittäistä. Kuitenkin se mollaaminen kyti minun sisällä ja voi sanoa, että viha kasvoi.
Yhtenä päivänä tämä kiusaaja jostain syystä rohkaistui kiusaamaan fyysisesti. Hän otti minua kurkusta kiinni ja työnsi seinää vasten. Minulla pimeni päässä. Raivo kiehahti niin pahasti, että menetin täysin kontrollin. Työnsin kaverin irti minusta ja löin suoraan häntä kasvoihin. Kiusaaja ei ensimmäisestä lyönnistä häkeltynyt vaan tuli kohti, joten löin uudestaan ja uudestaan. Ehkä noin viisi kertaa. Kiusaaja lopetti. Seuraavan tunnin aikana kiusaajan kasvot olivat sinimustapunaiset. Toinen silmä täysin umpeen turvonnut.
Olisin voinut huonolla tuurilla sokeuttaa hänet tai aiheuttaa muuta pysyvää vammaa. Olisin voinut saada syytteen tai tulla korvausvelvolliseksi sairauskuluihin. Pointti on, että väkivalta on rumaa, vaarallista, mahdollisesti lopullista. Se on aina riski kohteelle ja sen aiheuttajalle.
Aika yksin jää kiusattu lapsi tilanteessa, jossa hänelle annetaan neuvoksi "lyö takaisin". Tuohan velvoittaa kiusatun itsensä toimimaan ja laittaa koko lastin hänen harteilleen.
Kiusattu lapsi saattaa vielä olla se luokan pienin ja hennoin.
Hän alkaa lopulta pohtia aikuisen antamaa neuvoa, koska ei saa apua ja homma sälytetään hänelle itselleen.
Tietää, ettei pärjää kiusaajilla ainakaan ilman apuja... niin.. mitä mukaan...teräase.. isoisän vanha pistooli..
Kiusaajan itsetunto on yleensä herkin, ja siten paras kohde. Jokaisella kiusaajallakin on jotain mitä hän häpeää, tuntee syyllisyyttä, mistä ei haluaisi toisten tietävän, jotain, mikä vaikuttaa hänen itsetuntoonsa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kiusaamisesta ei pidä välittää -neuvo on kyllä paskin.
Vierailija kirjoitti:
Kiusaamisesta ei pidä välittää -neuvo on kyllä paskin.
Kuka sanoisi esimerkiksi väkivaltaisessa suhteessa elävälle, että eihän tuosta nyt pidä välittää?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kun ajattelen tuttuja kiusaajia, niin kyllä heillä kaikill on huono itsetunto ja sen lisäksi joku ongelma, vanhemmat eronneet, äiti tai isä kuollut, molemmat vanhemmat kuolleet, vanhemmilla päihde- tai mielenterveysongelmia jne. Kiusaavat ehkä siksi, että haluavat purkaa toisiin omaa kurjaa oloaan, haluavat että toisetkin saavat tuntea kurjaa oloa. Lapsellista.
Vierailija kirjoitti:
Joskus loppuu uhkailemalla ja toisinaan oveluudella. Voi tehdä jotain vähemmän väkivaltaista kuin suora päälle käyminen. Jos tarvitsee vahvempien apua, voi esim. pyytää heitä kiinnittämään koulukiusaajan käsiraudoilla koulun katoksen tolppaan odottamaan iskäänsä.
Jos sattuu omistamaan fyysisesti tai sosiaalisesti vahvoja kavereita, ei tule koskaan kiusatuksi.
Kiusatuksi nimenomaan joutuu kun ei ole joko fysiikkaa tai sosiaalista pääomaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joskus loppuu uhkailemalla ja toisinaan oveluudella. Voi tehdä jotain vähemmän väkivaltaista kuin suora päälle käyminen. Jos tarvitsee vahvempien apua, voi esim. pyytää heitä kiinnittämään koulukiusaajan käsiraudoilla koulun katoksen tolppaan odottamaan iskäänsä.
Jos sattuu omistamaan fyysisesti tai sosiaalisesti vahvoja kavereita, ei tule koskaan kiusatuksi.
Kiusatuksi nimenomaan joutuu kun ei ole joko fysiikkaa tai sosiaalista pääomaa.
Höpönpöpön. Kiusatuksi joutumiseen vaikuttaa moni tekijä, eikä se todellakaan ole noin yksinkertaista.
Vierailija kirjoitti:
Kun ajattelen tuttuja kiusaajia, niin kyllä heillä kaikill on huono itsetunto ja sen lisäksi joku ongelma, vanhemmat eronneet, äiti tai isä kuollut, molemmat vanhemmat kuolleet, vanhemmilla päihde- tai mielenterveysongelmia jne. Kiusaavat ehkä siksi, että haluavat purkaa toisiin omaa kurjaa oloaan, haluavat että toisetkin saavat tuntea kurjaa oloa. Lapsellista.
Kiusaamisessa on kyse statuksesta.
"Painan toista alaspäin, nostan samalla itseäni ylöspäin"...valitettavasti se myös jossain määrin toimii.
Siksi se on ikuinen ilmiö.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Miten pienikokoinen ja heikko lyö isoa ja vahvaa ilman ettei saa pahemmin köniinsä?
Ja ei, oikea vastaus ei ole, että pienikokoinenkin voi aina kehittyä kaikkein vahvimmaksi.
Ehkä riittää että kiusaajalla ei ole enää hauskaa että häneenkin sattuu. Pienikokoinen liittoutuu vahvempien kanssa?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joskus loppuu uhkailemalla ja toisinaan oveluudella. Voi tehdä jotain vähemmän väkivaltaista kuin suora päälle käyminen. Jos tarvitsee vahvempien apua, voi esim. pyytää heitä kiinnittämään koulukiusaajan käsiraudoilla koulun katoksen tolppaan odottamaan iskäänsä.
Jos sattuu omistamaan fyysisesti tai sosiaalisesti vahvoja kavereita, ei tule koskaan kiusatuksi.
Kiusatuksi nimenomaan joutuu kun ei ole joko fysiikkaa tai sosiaalista pääomaa.
Höpönpöpön. Kiusatuksi joutumiseen vaikuttaa moni tekijä, eikä se todellakaan ole noin yksinkertaista.
Höpönpöpön. Juuri noin yksinkertaista se on.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Satunpa tietämään koulukiusatun, jota hieman kiusattiin (ei pahasti) koska hän nyt sattui olemaan elämänkallu huonosta/köyhästä perheestä.
Armeijassa hän sitten itse teki heikomman elämästä helvettiä.
Todellinen ihmisjätekasa. Terveisiä vaan Metsämäelle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joskus loppuu uhkailemalla ja toisinaan oveluudella. Voi tehdä jotain vähemmän väkivaltaista kuin suora päälle käyminen. Jos tarvitsee vahvempien apua, voi esim. pyytää heitä kiinnittämään koulukiusaajan käsiraudoilla koulun katoksen tolppaan odottamaan iskäänsä.
Jos sattuu omistamaan fyysisesti tai sosiaalisesti vahvoja kavereita, ei tule koskaan kiusatuksi.
Kiusatuksi nimenomaan joutuu kun ei ole joko fysiikkaa tai sosiaalista pääomaa.
Höpönpöpön. Kiusatuksi joutumiseen vaikuttaa moni tekijä, eikä se todellakaan ole noin yksinkertaista.
Höpönpöpön. Juuri noin yksinkertaista se on.
Ehkä sinun maailmassasi?
Kiusaaminen on ihmislajille tyypillinen keino yrittää nostaa tai pitää oma status tai paikka hierarkisessa ryhmässä. Mitä hierarkisempi ryhmä, sitä enemmän kiusaamista.
Jos lapsiryhmä jätetään itsenäisesti kehittelemään ryhmätaitoja, on tuloksena kiusaamista ja toisten poissulkemista. Ja siellä sitten juuri ohjeen kaltaiset toimintamallit, eli väkivalta puhuu. Onnistuneissa ryhmissä ratkaistaan asiat toisin: puhumalla, sekä tunteita/pelkoja ja epävarmuuksia esiin tuoden turvallisessa tilanteessa ja aikuisjohtoisesti.
Ikävää, että väkivaltaan taipuvien ihmisryhmien välistä hierarkiakamppailua ja lisäväkivaltaa yritetään nyt yleistää toimivaksi keinoksi yleisemminkin.
Entä jos on työpaikkakiusaaja ja kaupoakamarin pj
Tyttöni on jo 22, mutta kun olimme hiekkalaatikolla puistossa ja toinen lapsi otti lapion kädestä, että ota takaisin. Toinen äiti katsoi ihmeissään, otti lapsen kädestä lapion ja heitti sen lapseni jalkoihin. Ilmeisesti tein väärin kun sanoin lapselleni että pidä puolesi.
Olen sanonut ja opettanut myöhemminkin että sinun pitää itse pitää puolesi, ei äiti ole aina auttamassa. Ei tytöstä mikään väkivaltainen hullu ole tullut, mutta pitää kyllä puolensa, ei varmasti tule kukaan aukomaan syyttä päätään. Olen todella tyytyväinen.
Eipä se kiusaajan naamaan läsäyttäminen mitään olisi toiminut, kun kiusaaja oli tottunut saamaan rumaan naamaan ja perseeseen isältään, ja varmaan nautti siitä. Ei kiusaajan päässä ollut sen vertaa järkeä jäljellä, että siihen olisi toiminut mikään.