HS: Erikoisjoukot-kouluttaja opettaa, että koulukiusaaminen ei lopu muuten kuin lyömällä takaisin
"Mikään väkivaltatilanne, ei sota tai edes koulukiusaaminen, se ei saatana lopu millään muulla kuin sillä, että jos joku lyö teitä, te valmistaudutte ja lyötte tuplasti kovempaa takaisin", Lehtonen sanoo.
"VÄITÖSKIRJAN kiusatun oppilaan puolustamista ja tukemista Turun yliopistossa kirjoittanut psykologian tohtori Virpi Pöyhönen hämmästyy kuullessaan, miten koulukiusaamisesta puhutaan ohjelmassa. Hän ei ole katsonut ohjelmaa.
Koulukiusaaminen loppuu kodin ja koulun yhteistyöllä ja systemaattisella puuttumisella. Väkivallan sijaan lapsia ja nuoria pitää ohjata toimimaan herkästi ja empaattisesti, toisiaan tukevasti, Pöyhönen sanoo."
Ymmärrän, mitä Pöyhönen tarkoittaa, mutta hän on mielestäni väärässä. Olen todistanut lukuisia kertoja koulussa miten kiusaaminen loppui nimenomaan väkivaltaan. Muut keinot taas pahensivat sitä.
https://www.hs.fi/kulttuuri/art-2000011484112.html
Kommentit (163)
Kiusaaja tietysti on hakenut uhrinsa niin, ettei itselle aiheudu fyysisiä vammoja ainakaan kovin suurella todennäköisyydellä. Kun muistelen omia kouluaikojani, niin kyllähän esim. kokoero oli sen kiusaajan puolella ja olisi olluyt pienemmällä kundilla melkoinen urotyö ryhtyä samankaltaiseen fyysiseen väkivaltaan, mitä itse sai aika usein osakseen kovikselta.
Vierailija kirjoitti:
Onhan tuo ihan kohtuuton vaatimus.
Kiusattu on todella usein tilanteessa täysin yksin. Niin henkisesti kuin fyysisesti. Se on kuormittavaa ja lamaannuttavaa. Yks kaks hänen, pienen ja aran tytön tai pojan, pitäisi paukuttaa turpaan kiusaajaa, joka ei koskaan ole yksin.
Melkoisia sankaritekoja vaaditaan pieneltä ihmiseltä.
Tässä auttaa vain se henkinen kylmäpäisyys, sanavalmius ja yhtenä korttina silmitön raivokohtaus hyökkääjiä kohtaan. Tämä toiminee useimmiten nuorten henkilöiden kohdalla.
Vierailija kirjoitti:
Kannattaa se ainakin kokeilla. Jos toimii, niin toimii yleensä heti. Jos ei toimi, niin sitten voi testata noita muita keinoja.
Vaikea testata muita keinoja enää sen jälkeen kun on halvaantunut tai kuollut.
Vierailija kirjoitti:
Jos voisin palata ajassa taaksepäin, neuvoisin nyt poikaani samoin. Kaikki koulun palaverit opettajien, kiusajien vanhempien yms kanssa oli aivan yhtä tyhjän kanssa. Antaisin nyt luvan lyödä takaisin, niin poikani ei kärsisi koulukiusaksen jäljistä vielä aikuisenakin.
Tai sitten olisi saanut kahta kauheammin kuraa niskaansa. Jos ei hengiltä ota, niin mitään takuutahan sä et sille saa, että siitä oikeasti on jotain apua. Jälkikäteen tietysti kaikki muut vaihtoehdot on aina parempia, tai ainakin tuntuu sellaiselta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten pienikokoinen ja heikko lyö isoa ja vahvaa ilman ettei saa pahemmin köniinsä?
Ja ei, oikea vastaus ei ole, että pienikokoinenkin voi aina kehittyä kaikkein vahvimmaksi.
Bodaus ja kamppailulajien treenaus? Muuten on vähän selittelyn makua.
Mielikuva: ala-aste jossa kaikki oppilaat ovat bodaaja-taistelijoita välttääkseen kiusaamisen. Järkevää?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten pienikokoinen ja heikko lyö isoa ja vahvaa ilman ettei saa pahemmin köniinsä?
Ja ei, oikea vastaus ei ole, että pienikokoinenkin voi aina kehittyä kaikkein vahvimmaksi.
Ei tarvitse fyysiseksi käydä. Riittää kun ei pelkää ja uhkaa väkivallalla hullun kiilto silmissä. Useimmat normi pennut pelästyy kyllä.
Edes aikuiset työpaikalla kiusatut eivät uskalla nousta kiusaajiaan vastaan. Täysin järjetöntä vaatia sitä lapselta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onhan tuo ihan kohtuuton vaatimus.
Kiusattu on todella usein tilanteessa täysin yksin. Niin henkisesti kuin fyysisesti. Se on kuormittavaa ja lamaannuttavaa. Yks kaks hänen, pienen ja aran tytön tai pojan, pitäisi paukuttaa turpaan kiusaajaa, joka ei koskaan ole yksin.
Melkoisia sankaritekoja vaaditaan pieneltä ihmiseltä.
Tässä auttaa vain se henkinen kylmäpäisyys, sanavalmius ja yhtenä korttina silmitön raivokohtaus hyökkääjiä kohtaan. Tämä toiminee useimmiten nuorten henkilöiden kohdalla.
Mistä lähtien "silmitön raivokohtaus" on ollut joku tietoisesti pelattava kortti?
-eri
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten pienikokoinen ja heikko lyö isoa ja vahvaa ilman ettei saa pahemmin köniinsä?
Ja ei, oikea vastaus ei ole, että pienikokoinenkin voi aina kehittyä kaikkein vahvimmaksi.
Ei tarvitse fyysiseksi käydä. Riittää kun ei pelkää ja uhkaa väkivallalla hullun kiilto silmissä. Useimmat normi pennut pelästyy kyllä.
Tai vaihtoehtoisesti kiusaaja nauraa päin naamaasi ja potkaisee sinulta hampaat suusta.
Luontohan on julma. Syö tai tule syödyksi. Jotain samaa näen kiusaamisessakin pohjimmiltaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onhan tuo ihan kohtuuton vaatimus.
Kiusattu on todella usein tilanteessa täysin yksin. Niin henkisesti kuin fyysisesti. Se on kuormittavaa ja lamaannuttavaa. Yks kaks hänen, pienen ja aran tytön tai pojan, pitäisi paukuttaa turpaan kiusaajaa, joka ei koskaan ole yksin.
Melkoisia sankaritekoja vaaditaan pieneltä ihmiseltä.
Tässä auttaa vain se henkinen kylmäpäisyys, sanavalmius ja yhtenä korttina silmitön raivokohtaus hyökkääjiä kohtaan. Tämä toiminee useimmiten nuorten henkilöiden kohdalla.
Että ei mitään suorituspaineita lapsukaiselle, vai?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten pienikokoinen ja heikko lyö isoa ja vahvaa ilman ettei saa pahemmin köniinsä?
Ja ei, oikea vastaus ei ole, että pienikokoinenkin voi aina kehittyä kaikkein vahvimmaksi.
Puukko toimii aina, on aina toiminut.
Taidat nauttia kouluampumisistakin, etenkin jos sen tekijä väittää, että häntä on kiusattu.
Ankarammat sanktiot kiusaajille. Opettajien ja rehtoreiden täytyy olla jämäkoitä ja lopettaa se hyssyttely. Joo, voi tuntua hankalalta, mutta ei työ lasten ja ihmisten parissa yleensäkään helppoa ole.
Myötäilemällä ei saavuteta mitään.
Mun kiusaaminen olisi loppunut jos olisin voinut antaa pääkiusaajalle turpiin. Ikävä kyllä olin pieni ja heikko ja kiusaaja iso ja vahva ja lisäksi minulle oli opetettu että aina pitää kääntää toinen poski ja väkivalta on väärin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onhan tuo ihan kohtuuton vaatimus.
Kiusattu on todella usein tilanteessa täysin yksin. Niin henkisesti kuin fyysisesti. Se on kuormittavaa ja lamaannuttavaa. Yks kaks hänen, pienen ja aran tytön tai pojan, pitäisi paukuttaa turpaan kiusaajaa, joka ei koskaan ole yksin.
Melkoisia sankaritekoja vaaditaan pieneltä ihmiseltä.
Tässä auttaa vain se henkinen kylmäpäisyys, sanavalmius ja yhtenä korttina silmitön raivokohtaus hyökkääjiä kohtaan. Tämä toiminee useimmiten nuorten henkilöiden kohdalla.
Mistä lähtien "silmitön raivokohtaus" on ollut joku tietoisesti pelattava kortti?
-eri
Ei kaikista olekaan puolustamaan itseään ja siitä tämäkin ketju kertoo.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onhan tuo ihan kohtuuton vaatimus.
Kiusattu on todella usein tilanteessa täysin yksin. Niin henkisesti kuin fyysisesti. Se on kuormittavaa ja lamaannuttavaa. Yks kaks hänen, pienen ja aran tytön tai pojan, pitäisi paukuttaa turpaan kiusaajaa, joka ei koskaan ole yksin.
Melkoisia sankaritekoja vaaditaan pieneltä ihmiseltä.
Tässä auttaa vain se henkinen kylmäpäisyys, sanavalmius ja yhtenä korttina silmitön raivokohtaus hyökkääjiä kohtaan. Tämä toiminee useimmiten nuorten henkilöiden kohdalla.
Mistä lähtien "silmitön raivokohtaus" on ollut joku tietoisesti pelattava kortti?
-eri
Kai nämä väkivallan puolustelijat haluavat, että jo taaperoille aletaan opettaa silmittömiä raivokohtauksia. En oikein osaa nähdä, että yhteiskuntarauha paranee tuolla konstilla. Todennäköisesti saadaan vaan lisää pahoinvoivia kiusaajia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onhan tuo ihan kohtuuton vaatimus.
Kiusattu on todella usein tilanteessa täysin yksin. Niin henkisesti kuin fyysisesti. Se on kuormittavaa ja lamaannuttavaa. Yks kaks hänen, pienen ja aran tytön tai pojan, pitäisi paukuttaa turpaan kiusaajaa, joka ei koskaan ole yksin.
Melkoisia sankaritekoja vaaditaan pieneltä ihmiseltä.
Tässä auttaa vain se henkinen kylmäpäisyys, sanavalmius ja yhtenä korttina silmitön raivokohtaus hyökkääjiä kohtaan. Tämä toiminee useimmiten nuorten henkilöiden kohdalla.
Ei keneltäkään terveeltä lapselta tule tuollaista vaatia. Eihän tuohon pysty edes aikuiset, joita kiusataan töissä.
Meillä on työpaikalla 0-toleranssi kiusaamiselle. En ainakaan tiedä, että kukaan olisi yrittänyt sitä uhmata. Itse en myöskään/ainakaan ole ketään toista kiusannut, en mäe edes yhtään järkevää syytä miksi minun pitäisi alentua moiseen, eikä minuakaan ole kiusattu.
Eli aito 0-toleranssi voi olla myös ihan toimiva ratkaisu...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten pienikokoinen ja heikko lyö isoa ja vahvaa ilman ettei saa pahemmin köniinsä?
Ja ei, oikea vastaus ei ole, että pienikokoinenkin voi aina kehittyä kaikkein vahvimmaksi.
Ei tarvitse fyysiseksi käydä. Riittää kun ei pelkää ja uhkaa väkivallalla hullun kiilto silmissä. Useimmat normi pennut pelästyy kyllä.
Edes aikuiset työpaikalla kiusatut eivät uskalla nousta kiusaajiaan vastaan. Täysin järjetöntä vaatia sitä lapselta.
Koska aina on toitotettu, ettei saa ruveta samanlaiseksi. Siis sitä kristillistä liibalaabaa, että pitää olla toista fiksumpi ja kääntää toinenkin poski. Jos olisi lapsesta asti sanottu, että itseä saa ja kuuluu puolustaa samoilla säännöillä, millä toinen sua vastaan hyökkää, olisi kulttuuri ja suhtautuminen ihan eri. Tässä kiusaamisasiassa toimii toinen sanonta paljon paremmin: niin metsä vastaa kuin sinne huudetaan. Meidät useimmat on kasvatettu liian kilteiksi, pitää välttää konflikteja ja tulla toimeen kaikkien kanssa. Ja sitten on ne muutamat, jotka ei tätä sääntöä noudata ja koko homma hajoaa käsiin. Eli kasvattakaa lapsista itseään arvostavia, jotka eivät anna muiden kohdella itseä tai ketään muutakaan huonosti!
Taisi kiusaaja olla hennompi. Sinun onnesi.