Lue keskustelun säännöt.
Miten lasta on tarkoitus kasvattaa, jos sanoittaminen ei tehoa?
Neuvokaa osaamatonta esikoisen äitiä. Miten lasta on tarkoitus kasvattaa, jos tilanteiden ja tunteiden sanoittaminen ei toimi tai tehoa? Ei, vaikka niitä olisi käyttänyt johdonmukaisesti aina.
Kommentit (239)
Vierailija kirjoitti:
Puhukaa asioistakin niiden lastenne kanssa, ei vain tunteista ja niiden sanoittamisesta. Kysykää lapselta asioita ja pysykää kärryillä siitä missä mennään. Puhukaa omistakin tunteista ja ajatuksista, olkaa läsnä lapsillenne ja viettäkää aikaa yhdessä tehden mukavia asioita.
Hyvä huomio.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Moni puhuu kovemmasta linjasta. En käyttäisi tuollaisia sanoja. Mutta sanoittamisen pitää pitää sisällään se, että kerrotaan mitä mistäkin seuraa. Ja sitten se olennaisin pointti: Seurauksista ei saa valehdella, vaan sinun täytyy pitää huoli, että asioista myös oikeasti tulee ne seuraukset mitä on sanottu.
Eli ei riitä, että sanot kerta toisensa perään, että jos otat siskon tutin, niin lempilelusi menee vaatehuoneen hyllylle. Vaan seuraavasta tutin varastamisesta pitää seurata oman lelun menetys.
Lapsella on kastemadon muisti!
Tuo on kiusaamista!
Sulta vietäs lempimuumikahvikuppi töissä, kiipeisit seinille!
Aikuisilla on seurauksia jatkuvasti törppöilyistä. Miksi ihmeessä lasta ei voisi kasvattaa
Kiusaaminen loppuisi siihen, jos kiusaamisella on seuraus. Sitä ei vain ole. Kyvyttömät esimiehet ovat samanlaisia nössöjä kuin kyvyttömät vanhemmat. Halutaan olla kivoja eikä haluta ottaa sitä työntekijän reaktiota vastaan.
Ei kaikki vanhemmat osaa kasvattaa. Jos lapsi ei ole vaan erilaista kasvatusta tarvitseva erityislapsi, niin sitten lapsi kannattaa antaa pois taholle joka osa kasvattaa. Ilman henkistä ja fyysistä väkivaltaa.
Jotenkin häiritsee se, että etsitään erilaisia menetelmiä lapsen kasvattamiseksi. Kysehän on ihmisestä, ei mistään kasvatuksen "kohteesta".
Vanhemman ja lapsen suhde on tärkeä ihmissuhde. Ihmissuhteiden toimivuus perustuu vuorovaikutukseen, ei rangaistuksiin.
Varhainen vuorovaikutus vanhemman kanssa on pohja lapsen hyvinvoinnille. Kun se toimii hyvin, lasta ei tarvi hukuttaa kieltoihin ja rangaistuksiin. Hän oppii vuorovaikutuksessa sisäistämään yhteiset säännöt.
Vierailija kirjoitti:
Lapsia pitää koulia. Eivät todellakaan voi elää pellossa. Selvät rajat ja niistä pidettävä kiinni.
Totta, koulia eli kasvattaa, eli opettaa, eli neuvoa, eli välittää, eli rakastaa ja pitää tietyt rajat iän mukaan! Ei pitäisi olla liian vaikeaa! Terv. Onnistunut äiti :))
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tässä oli yökylässä lapsenlapsia. Kielsimme erästä asiaa lapselta, ensin että lopettaisitko tuon. Jatkoi. Sitten pari kertaa vielä kehoitimme lopettamaan normaalilla puheäänellä, ei tulosta. Vasta kun isoisä otti äänivaransa käyttöön ja vihaisena käski , huutaen, lopettamaan tai tulee seuraamuksia, toiminta loppui.
Onneksi älysin olla hankkimatta lapsia. Rupesi vituttamaan jo pelkästään näiden viestien lukeminen. En varmaankaan jaksaisi säilyttää itsehillintääni perseilevän kakaran kanssa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kiusaaja on helppo johdon ja koulun kannalta. Hän ei aiheuta lisätyötä eikä ongelmia muille kuin kiusatulle. Kiusattu taas työllistää valituksillaan, joten hänet koetaan hankalaksi.
Kiusaaminen voi myös olla organisaation tavoite. Kiusataan niitä, jotka ovat uhka tai este uran etenemiselle. Tai osoitetaan luokasta se, jota voidaan kiusata, niin hän toimii ukkosenjohdattimena.
Koululaisbarometrin mukaan puolet kiusaamistapauksista on koulun henkilökunnan tekemää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jäähyt ovat tehokas keino pienillä. Jos ei tottele niin joutuu jäähylle ja siellä ollaan niin kauan kunnes uhmakkuus häviää. Jäähyn voi lusia esimerkiksi penkillä istuen, nurkassa seisten tai vanhemman kädestä kiinni pitäen.
Ennen päiväkodeissa oli jäähypenkki. Samat lapset istui siellä monta kertaa päivässä. Tuloksetta. Ajatushan siinä oli, että miettivät istuessaan tekojaan. Ei lapset tee niin. Moni varmaan haaveili kostavansa ja teki pian uusia juttuja. Tällä opetetaan lapset kaksinaamaisiksi. Oppivat kiusaamaan muita salaa eli oppivat vain välttämään rangaistuksen.
sairas ajatus että päiväkoti-ikäinen miettis jotain kostoa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Usein perhetyö keskittyy siihen miten sanoitusta voidaan tehostaa kuvakortteja käyttämällä. Esimerkiksi varhaiskasvatusyksiköissä työntekijöillä on aina kaulassa kuvakortit mistä lapsille näytetään tunteet.
:D
Muistan ajan kun kortteja käytettiin esim autistisille lapsille.
Ja mitenkähän käytännössä tää korttijuttu edes toimii..
Esimerkki omasta elämästäni:
Olin jokapäiväisellä metsäretkellä vilkkaan 2v taaperon ja pienen vauvan kanssa. Pysähdyttiin ankkalammelle, kun vauva nukahti vaunuihin. Taapero alkoi heittää vesilintuja kivillä noin 3m päässä minusta, olin juuri lukitsemassa vaunuja. Kielsin, mutta lapsi ei totellut. Riensin lapsen luo, fyysisesti estin häntä heittämästä kiviä, pidin sylissä ja sanoin:"äiti ei voi an
Minäkin olen käynyt lapsen kanssa metsäretkellä. Hän ei vahingoita luontoa eikä eläimiä, koska jo ihan pienestä juteltiin siitä, että luonto on meidän koti ja eläimillä on omat toiveet ja pelot, me ollaan myös eläimiä ja niitten kavereita. Ruokimme yhdessä sorsia läheisellä lammella ja suremme, kun näemme auton alle jääneen linnun. Luontosuhde luodaan pienenä.
Neljän lapsen äiti vastaa: Sanoita, selitä ja keskustele lapselle ja lapsen kanssa. Kerro selvä sääntö ja seuraamus säännön rikkomisesta. Tämän jälkeen toimi kertomasi tavalla. Älä koskaan uhkaa, vaan ainoastaan kerrot mitä tapahtuu, mikäli teko jatkuu. Ja tärkein kaikesta, toimi myös kertomallasi tavalla.
Ja käytännön vinkki, mitä vähemmän on ehdottomia sääntöjä, sitä helpompi niistä on pitää kiinni.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Jotenkin häiritsee se, että etsitään erilaisia menetelmiä lapsen kasvattamiseksi. Kysehän on ihmisestä, ei mistään kasvatuksen "kohteesta".
Vanhemman ja lapsen suhde on tärkeä ihmissuhde. Ihmissuhteiden toimivuus perustuu vuorovaikutukseen, ei rangaistuksiin.
Varhainen vuorovaikutus vanhemman kanssa on pohja lapsen hyvinvoinnille. Kun se toimii hyvin, lasta ei tarvi hukuttaa kieltoihin ja rangaistuksiin. Hän oppii vuorovaikutuksessa sisäistämään yhteiset säännöt.
Oppii, jos oppii. Kuuntelin Liisa Keltinkangas-Järvisen haastattelua. Hän sanoi, että lapsen energia on vapaata ja lapsi tarvitsee aikuisen asettamaan tälle energialle rajat. Hän myös mainitsi, että jatkuva asioiden kysely (=vuorovaikutus) on manipuloivaa kasvatusta, joka itse asiassa on pitkällä tähtäimellä lapselle hyvin huono asia. Lapsen täytyy saada rajat, jotta hän voi myös kapinoida niitä vastaan. Lapsella nimittäin tulee olla myös oikeus ja ennen kaikkea mahdollisuus kapinointiin! Pahin seuraamus mitä hänen mukaansa manipuloivasta kasvatuksesta seuraa on se, että lapsesta kasvaa rajaton nuori ja aikuinen, joka ei myöskään osaa asettaa rajoja muita ihmisiä kohtaan. Keltinkangas-Järvisen mukaan siis keskusteleva kasvatus ilman rajoja kasvattaa juuri päinvastaisia lapsia, mihin vanhempi kasvatustyylillään pyrkii!
Asiantuntijoiden mukaan silloin tulee vain sanoittaa lisää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Terveellä järjellä ja omalla esimerkillä. Ei kannata näihin tämän päivän hulluuksiin ja idioottimaisuuksiin lähteä ja suostua millään tavalla.
Sanoittaminen, kas kun ei solmella osoittaminen?
Vierailija kirjoitti:
Kiusaaja on helppo johdon ja koulun kannalta. Hän ei aiheuta lisätyötä eikä ongelmia muille kuin kiusatulle. Kiusattu taas työllistää valituksillaan, joten hänet koetaan hankalaksi.
Kiusaaminen voi myös olla organisaation tavoite. Kiusataan niitä, jotka ovat uhka tai este uran etenemiselle. Tai osoitetaan luokasta se, jota voidaan kiusata, niin hän toimii ukkosenjohdattimena.
Koululaisbarometrin mukaan puolet kiusaamistapauksista on koulun henkilökunnan tekemää.
Linkki puuttuu, ihan uskomaton väite.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Usein perhetyö keskittyy siihen miten sanoitusta voidaan tehostaa kuvakortteja käyttämällä. Esimerkiksi varhaiskasvatusyksiköissä työntekijöillä on aina kaulassa kuvakortit mistä lapsille näytetään tunteet.
:D
Muistan ajan kun kortteja käytettiin esim autistisille lapsille.
Ja mitenkähän käytännössä tää korttijuttu edes toimii..
Pieni lapseni ajeli syysaamuna päiväkotiin, yöllä oli noussut paljon kastematoja asfaltille. Lapsi vikuroi pyöränsä kanssa niin että meinasi kaatua. Kysyin syytä, hän vastasi että no ku mä en tahtois ajaa noiden matojen päältä.
Esimerkki omasta elämästäni:
Olin jokapäiväisellä metsäretkellä vilkkaan 2v taaperon ja pienen vauvan kanssa. Pysähdyttiin ankkalammelle, kun vauva nukahti vaunuihin. Taapero alkoi heittää vesilintuja kivillä noin 3m päässä minusta, olin juuri lukitsemassa vaunuja. Kielsin, mutta lapsi ei totellut. Riensin lapsen luo, fyysisesti estin häntä heittämäst
Kiusaaminen voi myös olla organisaation tavoite. Kiusataan niitä, jotka ovat uhka tai este uran etenemiselle.
Ei opettajalla ole urallaan mitään etenemisreittiä, jollei halua reksiksi tai koulutoimenjohtajaksi. Sitä ollaan vaan opettajia.
Siten ei ole syytä kiusata ketään ainakaan sen takia,että joku olisi "este uran etenemiselle". Ja ainakaan oppilaiden kiusaaminen olisi järjetöntä, koska eivät oppilaat aseta mitään esteitä tälle oletetun uran etenemiselle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pitäisikö olla tunteiden sanallistaminen? Sanoittaminen on laulujen sanojen kirjoittamista.Tai oli ennen. Kaksi ihan hyvää sanaa sekoitettu turhaan nykykielenkäytössä.
Ennen ymmärrettiin ihan hyvin että tunteitakin sanoitetaan eli ne puetaan sanoiksi ja kerrotaan ääneen.
Milloin ennen? Vielä 90-luvulla puhuttiin kyllä vaikeiden tunteiden sanallistamisesta, ei sanoittamisesta. Chrisse Johansson sanoitti lauluja, vaokeita asioita tai tunteita sanallistettiin. Miksi näillä sanoilla - sanoittaa, sanallistaa - ei voisi olla eri tarkoite? Minusta se olisi selkeämpää. Ja sanallistaminen oli ekana! :)
Toinen vähän hassu nykyajan sana on "sosialisoida" tarkoittamassa seurustelua ihmisten kesken. Amerikanenglannista otettu "socialize" ja käännetty suomeksi sanalla, joka alun perin tarkoittaa tuotantovälineiden ottamista valtion haltuun, siis tehtaiden kansallistamista yms. Sosialismi syntyy kun sosialisoidaan yksityisten henkilöiden omaisuus. Sori off topic.
Ei taida kaikki aikuisetkaan piitata seurauksista. Työpaikkakiusaaminen on mittavaa ja lapsiin kohdistetaan ruumiillista kuritusta, vaikka se on laitonta. Nämä vaan esimerkkinä.