Miten lasta on tarkoitus kasvattaa, jos sanoittaminen ei tehoa?

Vierailija kirjoitti:

Pitäisikö olla tunteiden sanallistaminen? Sanoittaminen on laulujen sanojen  kirjoittamista.Tai oli ennen. Kaksi ihan hyvää sanaa sekoitettu turhaan nykykielenkäytössä.

TÄMÄ

Esimerkiksi esimerkillä.

AP:lle tiedoksi, että lapset on erilaisia. Jotkut lapset on tosi rauhallisia, tekevät suurinpiirtein niin kuin pyydetään, eivät kilju eivätkä levittele lelujaan kaikkialle.



Toiset ovat taas pyörremyrskyjä, joiden  hoitaminen on 10 kertaa haasteellisempaa kuin noiden rauhallisten lasten. Minulla on 4 lasta, ja minulla on ollut yksi tosi rauhallinen lapsi ja yksi tosi hankala lapsi. Hankalin lapsi oli tämä viimeinen. Onneksi oli viimeisin, jos olisi ollut ensimmäinen, niin kyllä olisin väärän kuvan saanut lapsista ylipäänsä.



Se, millainen lapsesi on, ei liity sinuun. Se liittyy siihen, millaisen geenikombinaation lapsi on saanut. Sanon tämän siksi, että jotkut vanhemmat kuvittelee, että heidän lapsensa hyvä käytös on jotenkin seurausta heidän hyvistä kasvattajantaidoistaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos yrittää vain sanoittaa tilanteita niin sillä tavalla kasvattaa lapsensa pahasti kieroon. Välillä pitää olla vähän kovemmat keinot käytössä, mutta en tietenkään tarkoita mitään nyrkillä lyömistä.

Mitä se "kovemmat keinot"  tarkoittaa? Millaiset kovemmat?

Tosissasiko kysyt itsestään selviä asioita?

Väkivaltaista nepsyä kasvatin rajoittamalla tätä fyysisesti ekat vuodet. Iän myötä kasvoi yli väkivallasta pikkuhiljaa. 

Päiväkoti ja neuvola lässyttivät jotain sanoittamisesta, kun lapsi potki ja puri toisia estoitta. Minä kannoin tämän pois tilanteista ja mm. käärin mattoon tai istuin kevyesti päälle. Siinä raivosi sitten aikansa, mutta muita ei päässyt satuttamaan. 

Puhuminen ei tehoa niihin lapsiin, jotka eivät ole oikeassa mielentilassa ottamaan sitä vastaan. Omani lisäsi siitä vaan kierroksia, ja jälkikäteen tiesi kyllä oikein hyvin tehneensä väärin. Viralliset keinot eivät nykyään salli esim. eristämistä tai kiinnipitoa, ja siksi Suomessa ylipäätään on tilanteita, joissa lapset pahoinpitelevät toisiaan estoitta. 

Vierailija kirjoitti:

Väkivaltaista nepsyä kasvatin rajoittamalla tätä fyysisesti ekat vuodet. Iän myötä kasvoi yli väkivallasta pikkuhiljaa. 

Päiväkoti ja neuvola lässyttivät jotain sanoittamisesta, kun lapsi potki ja puri toisia estoitta. Minä kannoin tämän pois tilanteista ja mm. käärin mattoon tai istuin kevyesti päälle. Siinä raivosi sitten aikansa, mutta muita ei päässyt satuttamaan. 

Puhuminen ei tehoa niihin lapsiin, jotka eivät ole oikeassa mielentilassa ottamaan sitä vastaan. Omani lisäsi siitä vaan kierroksia, ja jälkikäteen tiesi kyllä oikein hyvin tehneensä väärin. Viralliset keinot eivät nykyään salli esim. eristämistä tai kiinnipitoa, ja siksi Suomessa ylipäätään on tilanteita, joissa lapset pahoinpitelevät toisiaan estoitta. 

Mitä ihmettä tarkoitat ettei eristämistä ja kiinni pitoa sallita?! Tottakai kotona noita käytetään. Tarvittaessa käytetään lastensuojelutaitoksissakin. 

Vierailija kirjoitti:

Jäähyt ovat tehokas keino pienillä. Jos ei tottele niin joutuu jäähylle ja siellä ollaan niin kauan kunnes uhmakkuus häviää.  Jäähyn voi lusia esimerkiksi penkillä istuen, nurkassa seisten tai vanhemman kädestä kiinni pitäen.

Ennen päiväkodeissa oli jäähypenkki. Samat lapset istui siellä monta kertaa päivässä. Tuloksetta. Ajatushan siinä oli, että miettivät istuessaan tekojaan. Ei lapset tee niin. Moni varmaan haaveili kostavansa ja teki pian uusia juttuja. Tällä opetetaan lapset kaksinaamaisiksi. Oppivat kiusaamaan muita salaa eli oppivat vain välttämään rangaistuksen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jäähyt ovat tehokas keino pienillä. Jos ei tottele niin joutuu jäähylle ja siellä ollaan niin kauan kunnes uhmakkuus häviää.  Jäähyn voi lusia esimerkiksi penkillä istuen, nurkassa seisten tai vanhemman kädestä kiinni pitäen.

Ennen päiväkodeissa oli jäähypenkki. Samat lapset istui siellä monta kertaa päivässä. Tuloksetta. Ajatushan siinä oli, että miettivät istuessaan tekojaan. Ei lapset tee niin. Moni varmaan haaveili kostavansa ja teki pian uusia juttuja. Tällä opetetaan lapset kaksinaamaisiksi. Oppivat kiusaamaan muita salaa eli oppivat vain välttämään rangaistuksen.

Olen ollut lapsena jäähyllä. Siinä rauhoituin ja tuli muutamassa minuutissa toive, että tulisi joku hakemaan pois, että pääsisi leikkimään.

Jäähy rauhoittaa ja sillä katkaistaan huono tilanne. Se ei ole rangaistus vaan seuraus.

Lapsen kasvatuksessa tärkeintä on, että aikuinen on hänelle aidosti tunnetasolla läsnä. Lapselle on hyvä jutella, vaikkei hän vielä osaisi puhua. 

Silloin lapsi oppii kuin huomaamatta aikuiselta, miten toimitaan. 

Henkinen yksinjättö johtaa siihen, että lapsi on eksyksissä ja etsii koko ajan rajojaan. Silloin vanhemmat ryhtyvät etsimään rangaistuskeinoja. Oikeastaan kysymys on vanhemman kyvystä kohdata lapsi ihmisenä ja viitseliäisyydestä ohjata häntä etukäteen. Mikäli vanhemmat ovat uupuneita, ei voimia tähän niin paljon ole. Myös vanhemman oma lapsuus ja sieltä saadut eväät vaikuttavat taustalla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jäähyt ovat tehokas keino pienillä. Jos ei tottele niin joutuu jäähylle ja siellä ollaan niin kauan kunnes uhmakkuus häviää.  Jäähyn voi lusia esimerkiksi penkillä istuen, nurkassa seisten tai vanhemman kädestä kiinni pitäen.

Ennen päiväkodeissa oli jäähypenkki. Samat lapset istui siellä monta kertaa päivässä. Tuloksetta. Ajatushan siinä oli, että miettivät istuessaan tekojaan. Ei lapset tee niin. Moni varmaan haaveili kostavansa ja teki pian uusia juttuja. Tällä opetetaan lapset kaksinaamaisiksi. Oppivat kiusaamaan muita salaa eli oppivat vain välttämään rangaistuksen.

Olen ollut lapsena jäähyllä. Siinä rauhoituin ja tuli muutamassa minuutissa toive, että tulisi joku hakemaan pois, että pääsisi leikkimään.

Jäähy rauhoittaa ja sillä katkaistaan huono tilanne. Se ei ole ran

Päiväkodissa työskennelleenä näen asian toisin.

Vierailija kirjoitti:

Moni puhuu kovemmasta linjasta. En käyttäisi tuollaisia sanoja. Mutta sanoittamisen pitää pitää sisällään se, että kerrotaan mitä mistäkin seuraa. Ja sitten se olennaisin pointti: Seurauksista ei saa valehdella, vaan sinun täytyy pitää huoli, että asioista myös oikeasti tulee ne seuraukset mitä on sanottu.

Eli ei riitä, että sanot kerta toisensa perään, että jos otat siskon tutin, niin lempilelusi menee vaatehuoneen hyllylle. Vaan seuraavasta tutin varastamisesta pitää seurata oman lelun menetys.

Lapsella on kastemadon  muisti!

Tuo on kiusaamista!

Sulta vietäs lempimuumikahvikuppi töissä, kiipeisit seinille!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Moni puhuu kovemmasta linjasta. En käyttäisi tuollaisia sanoja. Mutta sanoittamisen pitää pitää sisällään se, että kerrotaan mitä mistäkin seuraa. Ja sitten se olennaisin pointti: Seurauksista ei saa valehdella, vaan sinun täytyy pitää huoli, että asioista myös oikeasti tulee ne seuraukset mitä on sanottu.

Eli ei riitä, että sanot kerta toisensa perään, että jos otat siskon tutin, niin lempilelusi menee vaatehuoneen hyllylle. Vaan seuraavasta tutin varastamisesta pitää seurata oman lelun menetys.

 

Lapsella on kastemadon  muisti!

Tuo on kiusaamista!

Sulta vietäs lempimuumikahvikuppi töissä, kiipeisit seinille!

Aikuisilla on seurauksia jatkuvasti törppöilyistä. Miksi ihmeessä lasta ei voisi kasvattaa seurauksiin?! 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos yrittää vain sanoittaa tilanteita niin sillä tavalla kasvattaa lapsensa pahasti kieroon. Välillä pitää olla vähän kovemmat keinot käytössä, mutta en tietenkään tarkoita mitään nyrkillä lyömistä.

Mitä se "kovemmat keinot"  tarkoittaa? Millaiset kovemmat?

Tosissasiko kysyt itsestään selviä asioita?

Ei ole minulle itsestään selvä. Siis millaiset?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jäähyt ovat tehokas keino pienillä. Jos ei tottele niin joutuu jäähylle ja siellä ollaan niin kauan kunnes uhmakkuus häviää.  Jäähyn voi lusia esimerkiksi penkillä istuen, nurkassa seisten tai vanhemman kädestä kiinni pitäen.

Ennen päiväkodeissa oli jäähypenkki. Samat lapset istui siellä monta kertaa päivässä. Tuloksetta. Ajatushan siinä oli, että miettivät istuessaan tekojaan. Ei lapset tee niin. Moni varmaan haaveili kostavansa ja teki pian uusia juttuja. Tällä opetetaan lapset kaksinaamaisiksi. Oppivat kiusaamaan muita salaa eli oppivat vain välttämään rangaistuksen.

Ehkä jäähypenkki ei toimi päiväkodissa hyvin, kun on paljon erilaisia lapsia ja tilanteita, mutta ainakin se on ollut meidän lapsille kotona tehokkain keino. Ei jäähyn idea mun mielestä ole laittaa lapsi miettimään tekosiaan, vaan pysäyttää huono käytös selkeästi ja seurauksena joutua tylsistymään paikoillaan. Ei tee mieli joutua jäähylle uudestaan, kun siinä on tylsää, ei sen kummempaa. 

Päiväkodissa ehkä rangaistus on eri tavalla ikävä, kun joutuu erilleen porukasta. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jäähyt ovat tehokas keino pienillä. Jos ei tottele niin joutuu jäähylle ja siellä ollaan niin kauan kunnes uhmakkuus häviää.  Jäähyn voi lusia esimerkiksi penkillä istuen, nurkassa seisten tai vanhemman kädestä kiinni pitäen.

Ennen päiväkodeissa oli jäähypenkki. Samat lapset istui siellä monta kertaa päivässä. Tuloksetta. Ajatushan siinä oli, että miettivät istuessaan tekojaan. Ei lapset tee niin. Moni varmaan haaveili kostavansa ja teki pian uusia juttuja. Tällä opetetaan lapset kaksinaamaisiksi. Oppivat kiusaamaan muita salaa eli oppivat vain välttämään rangaistuksen.

Ehkä jäähypenkki ei toimi päiväkodissa hyvin, kun on paljon erilaisia lapsia ja tilanteita, mutta ainakin se on ollut meidän lapsille kotona tehokkain keino. Ei jäähyn idea mun mielestä ole laittaa lapsi miettimään tek

Ja lisäyksenä vielä, että jos samat lapset tosiaan istuvat siellä monta kertaa päivässä, niin silloin se ei todellakaan ole toimiva keino, eikä sitä kannatakaan käyttää päiväkodissa. 

AIkuinen: "Nyt tehdään näin"

Lapsi: "Eikää, ei kyllää, miksiii, mä en halua, mä en..."

AIkuinen:" Sinä olet ja lapsi ja minä olen aikuinen. Aikuinen päättää mitä tehdään ja nyt tehdään näin."

Se aikuinen ei jää maanittelemaan että josko se lapsi vaikka suostuisi. Toimii myös hoitotilanteissa vieraan lapsen kanssa. Toimin näin aina kun lapselta tulee se ikiaikainen "Sä et oo mun äiti sä et määrää mua." "Minä olen aikuinen ja sinä olet lapsi. Aikuinen päättää. Ja nyt me teemme näin." Ja sitten tehdään niin vaikka mukana olisi huutava ja parkuva lapsi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jäähyt ovat tehokas keino pienillä. Jos ei tottele niin joutuu jäähylle ja siellä ollaan niin kauan kunnes uhmakkuus häviää.  Jäähyn voi lusia esimerkiksi penkillä istuen, nurkassa seisten tai vanhemman kädestä kiinni pitäen.

Ennen päiväkodeissa oli jäähypenkki. Samat lapset istui siellä monta kertaa päivässä. Tuloksetta. Ajatushan siinä oli, että miettivät istuessaan tekojaan. Ei lapset tee niin. Moni varmaan haaveili kostavansa ja teki pian uusia juttuja. Tällä opetetaan lapset kaksinaamaisiksi. Oppivat kiusaamaan muita salaa eli oppivat vain välttämään rangaistuksen.

Ehkä jäähypenkki ei toimi päiväkodissa hyvin, kun on paljon erilaisia lapsia ja tilanteita, mutta ainakin se on ollut meidän lapsille kotona tehokkain keino. Ei jäähyn i

Ja lisäyksenä vielä, että jos samat lapset tosiaan istuvat siellä monta kertaa päivässä, niin silloin se ei todellakaan ole toimiva keino, eikä sitä kannatakaan käyttää päiväkodissa. 

Kyllä siitä vaan useimmat ottivat opikseen päiväkodissakin. Osa niinkin hyvin, että uhma päättyi kuin seinään ja tottelivat hyvin monta kuukautta sen yhden jäähyn jälkeen.

Toki on totta, että kaikkiin lapsiin jäähy ei tehoa, ja siksi pitäisi olla muitakin rangaistusvaihtoehtoja valikoimassa. Päiväkotien ongelma on vaan siinä, että ne muut rangaistuskeinot kiellettiin jo aikoja sitten, ja loppuaikoina ainoa vaihtoehto oli se jäähyttäminen. Nyt kun jäähyllekään ei saa enää laittaa, niin sitten vaan sanoitetaan, toimi se tai ei.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Näyttämällä mitä huonosta käytöksestä seuraa. 

Lapsi viskoo ruokaa-> pois pöydästä ja vasta seuraavalla ruualla uusi yritys 

Lapsi lyö hiekkalaatikolla -> lapsi nostetaan laatikosta pois, lähdetään kotiin

Lapsi lyö toista -> sanotaan tiukasti EI, annetaan lohdutusta, huomiota lyödylle. Näytetään aikuisen pettynyt ilme lyöjälle. 

Lapsi kiukuttelee pelin poislaittamisesta-> pelitauko useaksi päiväksi. Ennen seuraavaa kertaa puhutaan milloin ja miten pelaaminen lopetetaan. Jos ei taaskaan toimi-> peli on pidempään jäähyllä

Vähemmän sanoja, enemmän selkeää, rauhallista, konkreettista rajan näyttämistä. 

Tässä esimerkkejä vanhan ajan pelolla kasvattamisesta.

Miten niin pelolla? Mitä pelottavaa noissa on, olettaen, että lapselle on kerrottu, mitä käytöksestä seuraa ja vanhemman reaktio on aina samanlainen?

Enemmän lasta kai pelottaa se, että vanhempi on epäjohdonmukainen ja arvaamaton. Että esim. yleensä saa tinttaroida haluamallaan tavalla eikä vanhempaa ole pakko totella jos ei siltä tunnu, mutta sitten yhtenä päivänä lapsi pakataankin väkipakolla autoon, kun on pakko ehtiä lääkäriin tms.

Oli , miten oli, lastenkaan elämässä ei voi vallita anarkia. Että voi tehdä ja sanoa  mitä tahansa missä tahansa.  Lapsia on opastettava ja kasvatettava vauvaiästä alkaen.. puhuttava ja puhuttava, näytettävä esimerkkiä, kiellettävä ja käskettävä, kiitettävä ja moitittava.  Kuri on pidettävä mutta ei tietenkään fyysinen. Ja tämä  on myöhäistä, jos aloittaa vasta kolmivuotiaana.  Lapset tulevat elämään ihmisten kanssa ja elämä on kaikille helpompaa kun osaa käyttäytyä.

Ihminen oppii seurauksista ja se koskee myös lasta. Lapselle asetetaan tietyt rajat ja kun ne ylitetään niin siitä tulee seuraus.

On iät ja ajat ollut kasvatustapa asettaa rangaistus tai joku seuraus. Lasta ei hakata eikä nöyrytetä. Seuraukset on ennalta sovitut. Se on järkevää ja johdonmukaista toimintaa. Kaikkia lapsia ei seuraukset hetkauta, mutta se on johdonmukaisuutta, että niin toimitaan.

Joku ihme lässyttäminen ei sano lapselle mitään ja unohtuu heti. Lapsella pitää olla myös aina samat säännöt.

Nykykasvatuksella ollaan hukassa kaikin tavoin. Lapselle ei haluta pahaa mieltä eli seurausta. Aikuinenkin saa seurauksia jatkuvasti teoista ja tekemättä jättämisistä. Yhteiskunta ym auktoriteetit pitää siitä huolen.