Vela-kommenteissa minua usein ihmetyttää se kun ne puhuu lapsista kuin ne olisi lapsia aina, etenkin pikkulapsiaikaa korostetaan
Kuitenkin jokainen vanhempi tietää kuinka lyhyt humaus se varhaislapsuus on. Kohta sulla onkin teini siinä, joka pian on nuori aikuinen. Tuon jälkeen se suhde omaan lapseen on kahden aikuisen välinen suhde ja se jatkuu vuosikymmeniä. Mutta harva vela puhuu mitään siitä, puhutaan vaan vaipparallista, uhmaikäisistä jne. Ikään kuin lapsi olisi pikkulapsi hyvinkin pitkän ajan.
Äiti, lapset 18 v ja 21 v
Kommentit (482)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kun velat eivät halua yhtäkään vuotta sellaista elämää, ihan sama miten ohimenevä jakso se on. Eikä velat halua olla äitejä minkään ikäisille lapsille. Lapsista on aina huolta, se muoto vaan muuttuu. On varmasti paljon iloakin, mutta vela osaa arvioida omalla kohdallaan niitä miinuspuolia olevan plussapuolia enemmän. Simple as that.
No eikä ole aina huolta. Mitä höpöjä taas. Ei äitiys nyt koko elämää määritä, ainakin minulla on elämässä paljon kaikkea muutakin. Nautin myös äitiydestä, ja se oli aikoinaan itselleni oma valinta. Ymmärrän kyllä, jos se kaikille ei ole, mutta ei tarvitse sentään kärjistää asioita. Puolin ja toisin. Nykyään nautin mummoudesta ilman mitään huolen häivää.
Et sinä voi toisten puolesta puhua, jokainen
"Eikä vela sitä paitsi voi tietää, aiheuttaako lapsi aina huolta vai ei, koska häneltä puuttuu se kehitysvaihe. Lapsen saamiseen liittyvä toisesta ihmisestä huolehtiminen on yksi ihmisen tärkeä kehitysvaihe, joka kasvattaa ja muuttaa ihmistä.'
Ja sinä et voi tietää mitä me jo tiedetään. Miten me tunnemme jo itsemme ja millaiset elämänkokemukset meillä on ollut. Luuletko tosiaan että on joku tietty oikea kehityksen kulku jokaisen elämässä? Että jokainen saa saman opin tietystä kokemuksesta? Että samaa oppia ei voi saada muista kokemuksista? Ehkä me ollaan koettu tuo kehitysvaihe jo esim. lapsuudessa kun ollaan jouduttu hoitamaan sisaruksiamme tai omia vanhempiamme.
Vierailija kirjoitti:
Ihmettelen myös kun verrataan ettei lapselliset voi verrata velan elämään kun eivät tiedä. Me perheelliset tiedämme elämän ilman lapsia (itsekin perustanut perheen vasta yli kolmekymppisenä) mutta lapsettomat eivät tiedä mikä onni elämään lasten myötä astuu. Tutkimustenkin mukaan perheelliset ihmiset ovat onnellisempia ja tyytyväisempiä elämäänsä kuin samanikäiset lapsettomat. Harmi että itsekkäiden ajatusten (ja virheellistenkin että jostain pitäisi luopua) takia se elämän syvällisin onni jää kokematta ja samalla tuhotaan yhteiskunnan rakenne.
Minä ainakin ajattelen ihan eri tavalla ja olen ihan eri ihminen neljäkymppisenä lapsettomana kuin mitä olin kaksikymppisenä lapsettomana. Ja nyt olen paljon onnellisempi ja tyytyväisempi kuin epävarmana parikymppisenä. Ei se ihmisen kehitys pysähdy mihinkään tiettyyn kohtaan niin siitä eteenpäin voi kasvaa ainoastaan lapsia saamalla, vaikka välillä näitä kommentteja lukiessa tuntuu että juuri siihen lasten saamiseen se nimenomaan pysähtyy.
Lapseni on aina lapseni. Kun herään aamulla ja menen illalla nukkumaan, toivon ja rukoilen että hänellä on kaikki hyvin🥰😍
Onko ap tehnyt lapsia siis siksi että hänellä olisi kahden aikuisen välinen suhde kun lapsi on iso? Jos siis pikkulapsiaika ja teiniaika on mielestäsi kamalaa.
Lukekaa tämä ketju ja ymmärrätte, miksi velat helposti nähdään kärkkäinä ihmisinä :(
Älkää hommatko lapsia, mutta koittakaa nyt hyvänen aika olla edes vähän mukavampia lähimmäisiä. Ihan sairasta tekstiä joillain eivätkä varmaan edes itse näe kamaluuttaan, onneksi ei sentään kaikilla.
Katso peiliin jos vihaat muita. Ei ole muista kivaa.
Vierailija kirjoitti:
Lukekaa tämä ketju ja ymmärrätte, miksi velat helposti nähdään kärkkäinä ihmisinä :(
Älkää hommatko lapsia, mutta koittakaa nyt hyvänen aika olla edes vähän mukavampia lähimmäisiä. Ihan sairasta tekstiä joillain eivätkä varmaan edes itse näe kamaluuttaan, onneksi ei sentään kaikilla.
Katso peiliin jos vihaat muita. Ei ole muista kivaa.
Yksikään vela ei mielestäni tässä ketjussa ole sanonut vihaavansa ketään, edes lapsia. Mielestäni saakin olla aika kärkäs jos puolustaa oikeuttaan olla pakkosynnyttämättä lapsia joita ei halua. Sen verran perustavanlaatuinen asia sen pitäisi olla ilman että sitä joutuu selittelemään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sitä sivusta seuranneena en ikinä halunnut samaa itselleni. En edes vaikka olisi kuinka lyhyt aika. Lisäksi ei ole ikinä ollut mitään mielenkiintoa tai halua olla äiti.
Pidin itsekin esimerkiksi vauva-aikaa ja uhmaikää raskaana. En ole mikään "perheenäiti-tyyppi". Mutta silti ihmetyttää miksi usein se pikkulapsiaika näkyy niin merkittävänä, vaikka se on niin häviävä lyhyt aika vanhemmuudessa.
En tällä hetkellä keksi mitään negatiivista siinä että olen äiti. On ihanaa seurata läheltä kahden nuoren aikuisen elämää, ovat myös mitä parhainta keskusteluseuraa.
Ap
Tarvittaessa voi adoptoida aikuisen. Tai sitten riittää normaalit ystävyyssuhteet.
Seuraan äitini elämää, 85v, suurin osaa ystävistä ja aikuisuuden tukiverkoista on kuollut, ne ystävät, jotka ovat elossa ovat dementoituneita tai samassa kunnossa kuin äitini, väsyneitä, harrastuksiin ei jaksa lähteä, kotihoito käy valvomassa, että on syönyt ja jaksaa peseytyä, antaa lääkkeet oikeaan aikaan. Kummasti viimeisetkin järkevät ystävät kaikkoavat kun välillä haisee pissa ja ei jaksaa pullaa paistaa ja voi vaikka välillä höpistä omiaan.
Me lapset ollaan ne, jotka huolehtii, että saa apua kun on tarve ja käydään säännöllisesti vierailulla odottamatta tuoretta pullaa ja kahvia. Kannattaa siis pitää huolta että ystävissä on nuorempia, jotka oikeasti pitävät huolta kun on vanhana tarvis.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei minua riso. Eikä minulle ole lainkaan tärkeää, että kaikilla olisi lapsia. Yritän vain ymmärtää, mikä tässä vela-ju
Voi pyhä yksinkertaisuus. Eihän se nyt tietenkään kaikilla siitä johdu. Kaikki nyt yksinkertaisesti eivät vain halua lapsia, ei siinä ole sen ihmeempää. Eivät vain tahdo. Se on ihan yhtä ymmärrettävää kuin se, että jotkut tahtovat lapsia. Ihmiset ovat erilaisia ja haluavat eri asioita elämässä. Ei tämä niin vaikeaa ole.
Haluaminen ei taida ihan kaikkea selittää. Tiedän juopon, joka sanoi juovansa, koska halusi juoda. Tiedän ihmisen, joka möi itseään, ja sanoi että tekee sen vapaaehtoisesti, ksoka haluaa tehdä niin ja saada siitä rahaa. Kuitenkin tiedämme, että päihteisiin syntyy riippuvuus, joka saa ihmiset haluamaan päihteitä, ja että harva valitsee itsensä myymise
Selittää se. EI HALUA kultaista noutajaa ja omakotitaloa juopon kanssa :D Todelliset olosuhteet. 0,001 % ovat onnellisissa suhteissa koko elämänsä. Siinähän niitä lapsia joku voi halutakin, mutta osa haluaa silti vain onnellisen parisuhteen ilman lapsia.
Eivätkö vanhemmat syyllisty tuohon samaan, kun hankkivat toisen lapsen pienellä ikäerolla sillä perusteella, että sisaruksista on toisilleen leikkiseuraa?
Se on hyvin lyhyt aika ihmisen elämässä, kun sitä kotoa löytyvää leikkiseuraa tarvitaan. Päiväkodista ja koulusta löytyy kavereita, joista voi valita itselleen mieluisen.
Vierailija kirjoitti:
Eivätkö vanhemmat syyllisty tuohon samaan, kun hankkivat toisen lapsen pienellä ikäerolla sillä perusteella, että sisaruksista on toisilleen leikkiseuraa?
Se on hyvin lyhyt aika ihmisen elämässä, kun sitä kotoa löytyvää leikkiseuraa tarvitaan. Päiväkodista ja koulusta löytyy kavereita, joista voi valita itselleen mieluisen.
Meillä 2 vuotta ikäeroa. Isompi sisar on terapeutin mukaan psykopaatti. Kertoi aikuisena, että on halunnut aina minulle kaikkea pahaa. Emme ole yhteyksissä. Kiitti äiti :D
Vierailija kirjoitti:
Lukekaa tämä ketju ja ymmärrätte, miksi velat helposti nähdään kärkkäinä ihmisinä :(
Älkää hommatko lapsia, mutta koittakaa nyt hyvänen aika olla edes vähän mukavampia lähimmäisiä. Ihan sairasta tekstiä joillain eivätkä varmaan edes itse näe kamaluuttaan, onneksi ei sentään kaikilla.
Katso peiliin jos vihaat muita. Ei ole muista kivaa.
Ei ole tietenkään asiallista nimitellä lapsia sontakoneiksi tms, mutta taatusti olisit itsekin kärkäs jos kohtaisit samaa omien elämänvalintojen kritiikkiä, väitteitä ettei ole kasvanut aikuiseksi, että ei voi tietää mitä rakkaus on ennen kuin saa oman lapsen ja muuta kivaa mitä veloille usein sanotaan.
Vierailija kirjoitti:
Lukekaa tämä ketju ja ymmärrätte, miksi velat helposti nähdään kärkkäinä ihmisinä :(
Älkää hommatko lapsia, mutta koittakaa nyt hyvänen aika olla edes vähän mukavampia lähimmäisiä. Ihan sairasta tekstiä joillain eivätkä varmaan edes itse näe kamaluuttaan, onneksi ei sentään kaikilla.
Katso peiliin jos vihaat muita. Ei ole muista kivaa.
Kyllä kyllä, kun taas äiti-ihmiset tässä ketjussa on pursunneet silkkaa rakkautta kehuessaan velojen itsekkyyttä, kyvyttömyyttä ihmissuhteisiin, alemmalle kehitysasteelle jäämistä ja mitä näitä nyt on ollut. Ei yhtään kärkästä ei.
Kuka tahansa muuttuu kärkkääksi jos joutuu jatkuvasti kyseenalaistetuksi ja muut kuvittelevat tietävänsä sinun elämäsi ja kokemuksesi paremmin kuin sinä itse.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eivätkö vanhemmat syyllisty tuohon samaan, kun hankkivat toisen lapsen pienellä ikäerolla sillä perusteella, että sisaruksista on toisilleen leikkiseuraa?
Se on hyvin lyhyt aika ihmisen elämässä, kun sitä kotoa löytyvää leikkiseuraa tarvitaan. Päiväkodista ja koulusta löytyy kavereita, joista voi valita itselleen mieluisen.
Meillä 2 vuotta ikäeroa. Isompi sisar on terapeutin mukaan psykopaatti. Kertoi aikuisena, että on halunnut aina minulle kaikkea pahaa. Emme ole yhteyksissä. Kiitti äiti :D
Sinunko terapeuttisi teki diagnoosin siskostasi? Olen luullut, että terapeutit eivät tee diagnooseja.
Ööh
Pieru
Mies syö paskakikkareen perseensä karvasta
Ensin haistelee sitä ja työntää nenäänsä
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lukekaa tämä ketju ja ymmärrätte, miksi velat helposti nähdään kärkkäinä ihmisinä :(
Älkää hommatko lapsia, mutta koittakaa nyt hyvänen aika olla edes vähän mukavampia lähimmäisiä. Ihan sairasta tekstiä joillain eivätkä varmaan edes itse näe kamaluuttaan, onneksi ei sentään kaikilla.
Katso peiliin jos vihaat muita. Ei ole muista kivaa.
Ei ole tietenkään asiallista nimitellä lapsia sontakoneiksi tms, mutta taatusti olisit itsekin kärkäs jos kohtaisit samaa omien elämänvalintojen kritiikkiä, väitteitä ettei ole kasvanut aikuiseksi, että ei voi tietää mitä rakkaus on ennen kuin saa oman lapsen ja muuta kivaa mitä veloille usein sanotaan.
Miksi ketään muuta kuin sinua itseäsi kiinnostaisi kohtaatko rakkautta vai et? Miten edes päädyt tuollaisiin keskusteluihin?
En ole itse ollut tuollaiseen kohteena silloin kun lapsia ei vielä ollut. Julistakoon itse velan ilosanomaa ihan joka paikassa ja tuo on vastareaktio?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eivätkö vanhemmat syyllisty tuohon samaan, kun hankkivat toisen lapsen pienellä ikäerolla sillä perusteella, että sisaruksista on toisilleen leikkiseuraa?
Se on hyvin lyhyt aika ihmisen elämässä, kun sitä kotoa löytyvää leikkiseuraa tarvitaan. Päiväkodista ja koulusta löytyy kavereita, joista voi valita itselleen mieluisen.
Meillä 2 vuotta ikäeroa. Isompi sisar on terapeutin mukaan psykopaatti. Kertoi aikuisena, että on halunnut aina minulle kaikkea pahaa. Emme ole yhteyksissä. Kiitti äiti :D
Sinunko terapeuttisi teki diagnoosin siskostasi? Olen luullut, että terapeutit eivät tee diagnooseja.
Kukaan ammattilainen ei tee diagnooseja kolmansista henkilöistä, jotka eivät edes osallistu terapiaan. Järkyttävää puskarointia, jos joku terapeutti on tuollaista sanonut.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lukekaa tämä ketju ja ymmärrätte, miksi velat helposti nähdään kärkkäinä ihmisinä :(
Älkää hommatko lapsia, mutta koittakaa nyt hyvänen aika olla edes vähän mukavampia lähimmäisiä. Ihan sairasta tekstiä joillain eivätkä varmaan edes itse näe kamaluuttaan, onneksi ei sentään kaikilla.
Katso peiliin jos vihaat muita. Ei ole muista kivaa.
Ei ole tietenkään asiallista nimitellä lapsia sontakoneiksi tms, mutta taatusti olisit itsekin kärkäs jos kohtaisit samaa omien elämänvalintojen kritiikkiä, väitteitä ettei ole kasvanut aikuiseksi, että ei voi tietää mitä rakkaus on ennen kuin saa oman lapsen ja muuta kivaa mitä veloille usein sanotaan.
Miksi ketään muuta kuin sinua itseäsi kiinnostaisi kohtaatko rakkautta vai et? Miten edes päädyt tuollaisiin keskuste
Voisit yllättyä. Esimerkiksi hiljattain kun aloitin uudessa työpaikassa tuli käytävällä juttelemaan yksi henkilö, jonka kanssa olin lyhyesti jutellut pari kertaa työasioista. Ihan puskista hän kysyi että onko minulla lapsia. Kun vastasin ei, hän sanoi että minun ja mieheni pitää sellaisia hankkia. Totesin vaan olevani yli 40-vuotias niin ei enää kysellyt lisää. Kerrohan nyt että miten minä itse olin tätä keskustelua lietsonut? -eri
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aika pitkä rasti on käyttää edes 10 saatika 20 vuotta elämästään johonkin sellaiseen mitä ei halua ja mistä ei nauti.
Tämähän se juuri on niin erikoista, että joku ajattelee tietävänsä etukäteen, millaista on olla vanhempi. Sitä nimittäin ei oikeasti voi tietää, se on fakta.
No en mä tiedä millaista on olla jotain mitä en ole. Silti päätöksiä täytyy tehdä, koska ihan kaikkea ei kannata kokeilla sillä mielellä, että josko se sittenkin olisi ihan jees. Tennistä ja savenvalantaa voi testata ja lopettaa siihen paikkaan, jos ei maita. Ihmisessä täytyy olla jotain vikaa, jos tekee lapsia ihan vaan kokeilumielessä, että miltä se vanhemmuus tuntuu.
Minä olen vela ja minulla on elämässäni paljon ihmisiä joille olen esimerkkinä, tukena ja turvana. Esimerkiksi kummilapset ja sisarusten lapset.
En ymmärrä eikö lapsia hankkineilla ole elämässään ketään muuta tärkeää kuin onat lapsensa? Eikö kukaan muu välitä heistä, kun pitää tehdä lapsia siksi että olisi vanhana joku vaihtamassa vaipat?