Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.

Vela-kommenteissa minua usein ihmetyttää se kun ne puhuu lapsista kuin ne olisi lapsia aina, etenkin pikkulapsiaikaa korostetaan

Vierailija
07.09.2025 |

Kuitenkin jokainen vanhempi tietää kuinka lyhyt humaus se varhaislapsuus on. Kohta sulla onkin teini siinä, joka pian on nuori aikuinen. Tuon jälkeen se suhde omaan lapseen on kahden aikuisen välinen suhde ja se jatkuu vuosikymmeniä. Mutta harva vela puhuu mitään siitä, puhutaan vaan vaipparallista, uhmaikäisistä jne. Ikään kuin lapsi olisi pikkulapsi hyvinkin pitkän ajan. 

Äiti, lapset 18 v ja 21 v

 

Kommentit (482)

Vierailija
481/482 |
07.09.2025 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei ole tietenkään asiallista nimitellä lapsia sontakoneiksi tms, mutta taatusti olisit itsekin kärkäs jos kohtaisit samaa omien elämänvalintojen kritiikkiä, väitteitä ettei ole kasvanut aikuiseksi, että ei voi tietää mitä rakkaus on ennen kuin saa oman lapsen ja muuta kivaa mitä veloille usein sanotaan.

Miksi ketään muuta kuin sinua itseäsi kiinnostaisi kohtaatko rakkau

Voisit yllättyä. Esimerkiksi hiljattain kun aloitin uudessa työpaikassa tuli käytävällä juttelemaan yksi henkilö, jonka kanssa olin lyhyesti jutellut pari kertaa työasioista. Ihan puskista hän kysyi että onko minulla lapsia. Kun vastasin ei, hän sanoi että minun ja mieheni pitää sellaisia hankkia. Totesin vaan olevani yli 40-vuotias niin ei enää kysellyt lisää. Kerrohan nyt että miten minä itse olin tätä keskustelua lietsonut? -eri

Heh, aloitin uudessa työpaikassa ja eläkeikää lähestyvä kollega kysyi, että onko meillä lapsia. Kun sanoin ettei ole, niin totesi että kyllä se nuoruus kannattaa ensin tosiaan elää ja sitten vasta hankkia ne lapset. Totesin, että olen 48 ja vaimoni 45. Keskustelu tyrehtyi siihen :D. Ymmärrän sinällään erehdyksen, sillä olen hoikkana ja kapeakasvoisena paljon ikäistäni nuoremman näköinen. 

Vierailija
482/482 |
08.09.2025 |
Näytä aiemmat lainaukset

Nyt ei kannata yhtään loukkaantua, mutta on hyvin huolestuttavaa, että niin moni nuori sanoo, että "ei halua" lapsia. Haluaisivatko jotkut kuitenkin mieluummin sen suuren romanttisen rakkauden, turvallisen parisuhteen, ydinperheen, vakaan työsuhteen, omakotitalon, kultaisen noutajan ja kaksi tervettä iloista lasta, jos se olisi mahdollista? Näitä pohdin. -Eri. 

Miksi kukaan ei kertonut mulle, että noi tulee automaattisesti, kun vaan haluaa nuorena lasta! Kuinka monen ihmisen elämä on oikeasti tuommoista? Suurimmalle osalle nyt viimeistään työttömyys iskee jossain kohtaa. Omakotitalokaan ei lopulta kaikille tuo onnea, vaan monenlaista harmia. 

Miksi nuoria pitäisi kannustaa epärealistisiin unelmakuviin sen sijaan, että he itse pohtivat tulevaisuuttaan ja haluamiaan asioita? 

Aina hoetaan, että vela ei voi tietää, mitä vanhemmuus on ja että olenhan minäkin ollut lapseton aina 35 v saakka. Mutta kun just niin. Siihen se loppui se lapsettomuus. Et voi tietää, mitä on perustaa koko elämänsä siten, että siihen ei koskaan, ikinä tule lasta. Kun sitä ei haluta. Sen vuoksi jo kaksikymppisenä tekee erilaisia ratkaisuja. Koska on varma tieto, että lasta ei tule, ei tarvitse esim. asuntoa ostaessa ajatella, että jos lapsi tulee, pärjätäänkö tässä vai pitääkö vaihtaa isompaan jne. 

Vähän huvitti, kun yksi mummo tuolla sanoi, että on niin ihanaa, kun lapsenlapsen kanssa saa nauttia vain vieraskoreista hauskoista hetkistä. No tuota, daa. Kun sen sanoo vela, se on itsekästä puhetta!

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla