Vela-kommenteissa minua usein ihmetyttää se kun ne puhuu lapsista kuin ne olisi lapsia aina, etenkin pikkulapsiaikaa korostetaan

Vierailija kirjoitti:

Miksi täällä mesotaan vain äideistä ja jostain maagisesta yhteydestä lapseen joka äidille muodostuu.

Itse olen vela mies jolla silti tahtomattaan lapsia. 

"Vela mies jolla silti tahtomattaan lapsia".

Nyt vähän ryhtiä uhriutuva "vela" mies. Yhdynnässä on aina lisääntymisen mahdollisuus.

Aika monet lapsettomat on tehnyt pitkän työuran lasten kanssa opettajina kuin päiväkoti opettajina kuin hoitajina kuin lastenläärinä kuin gynegologina kuin sukupuolitautien lääkärinä kuin synnytyslääkärinä kuin kätilönä.   Kyllä elämä opettaa lapsettomienkin  vainoajia.    

Älytöntä paisuttelua. Lapsista on valtavasti iloa. Lapsenlapset vasta ihania onkin! Elämässä on touhua, vilskettä ja rakastavia ihmisiä. Kavereiden kanssa ei pääse läheskään samaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi täällä mesotaan vain äideistä ja jostain maagisesta yhteydestä lapseen joka äidille muodostuu.

Itse olen vela mies jolla silti tahtomattaan lapsia. 

"Vela mies jolla silti tahtomattaan lapsia".

Nyt vähän ryhtiä uhriutuva "vela" mies. Yhdynnässä on aina lisääntymisen mahdollisuus.

Kuule miehet tekee usein streiloinnin kivekseen kun ei tahdo lapsia. Ilmeisesti on muiden lapsia . 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi täällä mesotaan vain äideistä ja jostain maagisesta yhteydestä lapseen joka äidille muodostuu.

Itse olen vela mies jolla silti tahtomattaan lapsia. 

"Vela mies jolla silti tahtomattaan lapsia".

Nyt vähän ryhtiä uhriutuva "vela" mies. Yhdynnässä on aina lisääntymisen mahdollisuus.

Jaaha. Miehen vika taas vaikka just edellinen viesti missä oli velanainen jolla vahinkoraskaus sai kehuja.

Miksi vahinkoraskaus olis aina miehen syy?

Vierailija kirjoitti:

Älytöntä paisuttelua. Lapsista on valtavasti iloa. Lapsenlapset vasta ihania onkin! Elämässä on touhua, vilskettä ja rakastavia ihmisiä. Kavereiden kanssa ei pääse läheskään samaan.

Vai niin nyt ollaan itsekin taannuttu lapsen tasolle.  Aletaan olla vanhuusvaippa iässä. 

Siittiö tulee miehestä mikä aiheuttaa raskauden jos ei käytä ehkäisyä. 

Miettikää, kuinka monta ihmisenalkua nämäkin "velanaiset" ovat tuhonneet omaan kohtuunsa. Vela-ideologia äärimmilleen vietynä on luonnoton kuoleman kultti.

Äidin huoli ei väisty koskaan vaikka lapsi olisi 70 v ja itse 100 v. Lapsi on oma lapsi aina. En tiedä olisinko ryhtynyt tähän jos olisin tämän psyykkisen puolen siis jatkuvan huolen toisesta ihmisestä,tajunnut etukäteen. Toki tiedän sen itse lapsena olemalla mutta tämä  äidin huoli ja tarve huolehtia on minusta raskasta. 

Lisänä se että synnytys oli dramaattinen josta seurasi t viilto eli poikki ja pystyyn lisäksi oleva viilto. Nyt arkeen kasvanut keloidi 10 v myöhemmin ja kiinnikkeitä kohtu täysi josta seuraa kipuja. Sektioarpea kutittaa jatkuvasti ja se hankaa vaatteita, maha roikkuu sen päällä ( en saanut fyssarikäyntejä tms synnytyksen jälkeen).

Sinällään siis ne seuraukset äidiksi tulemisesta seuraavat hyvässä ja pahassa loppuelämän. 

Vierailija kirjoitti:

Miettikää, kuinka monta ihmisenalkua nämäkin "velanaiset" ovat tuhonneet omaan kohtuunsa. Vela-ideologia äärimmilleen vietynä on luonnoton kuoleman kultti.

Miettikää montako miljoonaa ihmisen alkua runkkari laukasee vessanpönttöön tai kumilla panija sinne kumiin. Puhumattakaan anaaliseksin harrastajista. Hyh hyh

Ajattelitko ehkä, että vanhuus vaippoineen kiertää kaikki teidät velat? :D

Vierailija kirjoitti:

Älytöntä paisuttelua. Lapsista on valtavasti iloa. Lapsenlapset vasta ihania onkin! Elämässä on touhua, vilskettä ja rakastavia ihmisiä. Kavereiden kanssa ei pääse läheskään samaan.

Minä en jostain syystä odota lapsenlapsia yhtään, epäkiinnostava ajatus ja no en varmaan saakaan, kun lapsista osa ei ole ns. normaaleja. 

Neljännes vapaaehtoisesti lapsettomista naisista katuu tutkimusten mukaan valintaansa vanhempana. Mutta valtaosa ei.



Katumus saattaa johtua siitä, jos ei ole onnistunut rakentamaan elämäänsä kuten olisi halunnut tai jos sairastuu nk. synnytysiän jälkeen vakavasti.

Tai jos lapsettomuus on ollut traumaperäistä ja on kärsinyt itse hylätyksi tulemisesta lapsena mutta parantuukin siitä terapiassa, niin katumus saattaa tulla. Myös jos ystävät ympärillä perustavat perheitä ja kokee ulkopuolisuutta tai jos tapaa miehen jonka kanssa haluaakin lapsia. Joka tapauksessa suurin osa vapaaehtoisesti lapsettomista ei kadu valintaansa myöhemminkään.

Fakta kuitenkin on että vapaaehtoisesti lapsettomat naiset elävät itselleen ja se tuntuu olevan jotain myrkkyä monelle.

Nainen on siis muka itsekäs, jos hän ei halua huolehtia kenestäkään. En ymmärrä, miksi nainen ei saisi olla itsekäs? Keneltä se on pois jos joku toinen ei halua lapsia? Ne tekee ja yrittää ketkä haluaa ja toivoo lapsia.

Itselleen niitä lapsia tavallaan tehdään, ja jos tietää ettei halua hoivata ketään ei kannata ryhtyä siihen. 

On viisautta tunnistaa omat voimavaransa. Ja vaikka voimia olisi, ei ole mielenkiintoa.

Meillä on Suomessakin liikaa lapsia joita ei aidosti ole haluttu ja se näkyy lastensuojelussa.

Miksi lapset on tehty jos ei hoideta?

Itselleni lasten saaminen toimi nimenomaan traumaa purkavana. En ole ikinä saanut kunnon rakastavaa perhettä. Synnyttämällä lapsia olen saanut rakentaa toisiin ihmisiin tunneyhteyttä jota kaipaan. Ja saanut tuntea rakkautta joka ei katoa jos itse en mokaa äitinä.

Etenkin joulut ja muut pyhät on ihana olla lasten kanssa! Mutta odotan kyllä myös aikaa ilman lapsia ja sitä vapautta. En odota että lapseni pitävät mulle seuraa kun olen vanha, sen takia heitä en tehnyt.

Halusin nimenomaan sen hoivavaiheen kokea ja tykkään huvipuistoista ja istua harrastuskatsomoissa, olla talkoissa jne. Paras ikä lasten kanssa minulle on 7-12v. Heistä on seuraa ja matkustellakin voi vapaammin.

Ja sitten taas murrosiän jälkeen kun heistä tulee muita kuin kiukuttelevia teinimutantteja on ihanaa aikaa. 

 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pikkulapsiaika on se hauskin aika. Hauskempaa myös kuin aika ennen lapsia. Elämä 2-5-vuotiaan kanssa on ihan Kummelia aamusta iltaan.

Se on kyllä totta, että siihen kuuluu ihan mieletöntä hauskuutta myös. Jonkun 3-vuotiaan ajatusmaailma on niin ihanan raikas ja oivaltava.

Ap

Pieru hih hih hih hih hih. Ja sitten se pierulle nauraja toistelee asioita, joita on muilta kuullut ja että on vinkeää.

Huoh.

No ei. Nuo on yksinkertaisten aikuisten vitsejä. Lasten jutut on paljon monimutkaisempia ja älykkäämpiä.

Eivät todellakaan ole. Se, että ei halua lapsia ei tarkoita, että ei olisi nähnyt ja kuullut lapsia. Lapset ovat tyhmiä ja hirveitä. Meluava

Eipä ole vähääkään fiksuutta sen aikuisen hallussa, joka puhuu lapsista "sontahirviöinä". Vela voinee puhua ihmisistä - kaikenikäisistä - normaalisti. Ehkä.

Ihme väite AP:lta!

Moni vela sanoo että maailman tilanne vaikuttaa, että eivät halua lasta kokemaan tätä nimenomaan kun lapsuus on ohi eli nuorena aikuisena/aikuisena.

Lapsuudenperheessäni oli joku vaipoissa lähes 15 vuotta, kun lapsia tehtiin useita pidemmillä ikäeroilla. Itselleni tuli onneksi kaksi kerralla niin homma tuli hoidetuksi yhdellä kertaa.

Kyseenalaista velan päätös. Vaadi velaa selittämään. Kyseenalaista selitys ja pidä velaa tyhmänä.

Näin se menee.

Vierailija kirjoitti:

Kyseenalaista velan päätös. Vaadi velaa selittämään. Kyseenalaista selitys ja pidä velaa tyhmänä.

Näin se menee.

Kyseenalaista äidin päätös. Vaadi äitiä selittämään. Kyseenalaista selitys ja pidä äitiä tyhmänä.

Näin se menee.

Vierailija kirjoitti:

Älytöntä paisuttelua. Lapsista on valtavasti iloa. Lapsenlapset vasta ihania onkin! Elämässä on touhua, vilskettä ja rakastavia ihmisiä. Kavereiden kanssa ei pääse läheskään samaan.

Heh. Ainakaan minun äidille lapsenlapset eivät iloa tuo kuin kuvan muodossa, jota saa sitten esitellä kavereilleen, kun on nyt niin mummoa niin mummoa että... Mutta eipä ole esimerkiksi kertaakaan vahtinut lapsiamme ja 2 kertaa käynyt meillä tämän vuoden puolella, vaikka välimatkaa on vain 14 km :)

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mukavaa että sinullekin on kertynyt tuota elämän kokemusta oikein noin paljon.  

Minä toki puhun nyt tästä hetkestä. Tällä hetkellä tuntuu että olipa lyhyt se pikkulapsiaika. Nyt suhteeni lapsiini on suhde kahden nuoren aikuisen kanssa.

Ap

Tuntuiko pikkulapsiaika lyhyeltä silloin kun elit sitä?

Minulla on kolme lasta, joiden pikkulapsiajat tuntuivat tosi lyhyeltä. Pikkuiset kasvavat ja kehittyvät aivan huikeaa vauhtia. Pikkukoululaisia ovat nyt, tämäkin on mukavaa aikaa. Ja niin, teen vaativaa asiantuntijatyötä, matkustelen enkä näytä matamilta. Että veloille tiedoksi, etteivät lapset ole "vieneet" elämääni. Päinvastoin he kuuluvat kiinteästi elämääni ja rikastuttavat sitä.