Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Syksyn tullen - asutko talossa jossa kummittelee?
04.09.2025 |
Illat hämärtyvät, lehdet tipahtelevat ja on kummitustarinoiden aika.
Kerro kokemuksistasi, jos asut talossa jossa kummittelee tai olet kokenut jotain tuollaista jossain kiinteistössä tai tilalla.
Eritoten pisteitä kummitus-kartanoista jne.vanhoista villoista.
Sana vapaa! Kerro ihmeessä tarinasi ja kokemuksesi.
Kommentit (142)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Asun vanhassa, 100-vuotiaassa rintamamiestalossa. Äitini isä on tämän rakentanut. Joku täällä joskus kuljeskelee ja etiäisiä käy. Veikkaan enimmäkseen olevan luonnonhenkiä ja tonttuja. Suvussa muutenkin levottomia henkiä ja noitia, ja tarinoita noista. Ihan turvalliseksi koen oloni, vaikka outouksia tapahtuu. Ja miksi en kotonani tuntisi. Aina multa kysytään miten uskallan asua yksin täällä korven keskellä. Mutta tämä on koti, ja joku henki olisikin pahoin tarkoituspetin liikkeellä, osaan sen kyllä "laulaa" huis hiiteen. Eka kerta, kun tunnen oikeasti olevani turvassa ja suojeltu.
Kiva että sulla on suojelevia kummituksia, mutta tiedäthän, ett rintamamiestalot eivät määritelmällisesti voi vielä olla satavuotiaitw. Rintamamietalot on annettu tai myyty halvalla toisessa maailmansodassa rintamalla taistelleille miehille 1945-55 (tai joillain paikkakunnilla vielä 1950-luvun lopullakin). Siitä ei vaan vielä ole sataa vuotta.
Vierailija kirjoitti:
Ystäväni kertoi vanhemmille naapureille nähneensä pari kertaa hieman oudon miehen lenkkeilessään merenrannalla lähellä kotiaan. Mies oli ollut sellainen vaaleaan hieman vanhahtavan oloiseen pukuun pukeutunut ja eikä ollut tuntunut mitenkään reagoivan ystävääni, joka oli juossut hänen ohitseen jonkin matkan päästä. Naapurit olivat hätkähtäneet ja sanoneet hänelle, että kyseessä on jo vuosikymmeniä alueella aika ajoin nähty haamu, jonka osa ihmisistä kertoo nähneensä. He itse eivät olleet miestä kuulemma koskaan nähneet.
Kiitos kokemuksen jakamisesta. Aika creepyä tosiaan silloin kun useampi henkilö on nähnyt aaveen. Vahvistaa ehkä, että kummitus tosiaan on siellä.
Jatkan vielä, että näillä seuduilla, kun tänne muutettiin niin osa perheistä asui kammeissa. Meilläkin ensin asuttiin saunassa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Isomummo asuu edelleen meillä kotona, vaikka kuoli jo kun olin kymmenen. Olen nähnyt hänet vilahtavan joskus huineesta toiseen, ja joskus katselevan takananai. Hän sulkee ovia, jos jonkun huoneen ovi käytävään jää auki. Hän tuo kadonneita esineitä näkyville öisin, paikkoihin jotka olen taatusti jo tarkastanut. Ja kerran kun silloinen miesystäväni heittäytyi suhteen päättyessä agressiiviseksi, luulen että mummo heitti pihalla miestä kivellä.
Mitään pelottavaa tai pahaa tässä ei ole. Mummo suojelee omiaan ja minä olen niitä omia. Hän suojelee myös läheisiäni, niin kauan kuin eivät yritä aiheuttaa harmia minulle.
Osuiko mummo mieheen?
Osui, olkapäähän.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Entisen poikaystäväni isä nukkui pois pitkäaikaisen sairastelun jälkeen yhtenä jouluaattona (olin perheeni kanssa istunut kirkon penkkiin aattona juuri kun tieto tuli). Tätä ennen yhdessä valokuvassa oli ollut miehen rinnalla risti valoilmiön tavoin, useammassa siis! Ja käki kukkui pihapiirissä noihin aikoihin (enteilee poismenoa). Mies asui vanhalla tilalla jossa historiaa, mutta tietysti ei ehkä kummitustarina sinällään. Ainoastaan tuollaisia enteitä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen kieltänyt omassa elämässäni kummitusasisioiden tapahtumisen.
Kuulun ilmeisesti näkijä ja tietäjäsukuun jossa on hyvin intuitiivisia naisia.
Minulla on osaksi rajaseudun geenit, ja herkät vaistot. Siellä se on ollut ihan normaalia.
Ehkä toivoisin myös tarkennusta rajaseudun geeneihin? Haluaisitko käyttää kykyjä mahdollisesti vai koetko ne rasitteena?
Ne ovat koskeneet lähinnä omia asioitani, muiden juttuja en ole nähnyt. Olen nähnyt menneeseen ja tulevaan.
Aira Samulin kertoi samaa. Hänen kotiseudullaan vanhat naiset olivat näkijöitä. Hänkin tiesi, millaisia tansseja Amerikassa oli keksitty. Tieto vain tuli jostain.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Isomummo asuu edelleen meillä kotona, vaikka kuoli jo kun olin kymmenen. Olen nähnyt hänet vilahtavan joskus huineesta toiseen, ja joskus katselevan takananai. Hän sulkee ovia, jos jonkun huoneen ovi käytävään jää auki. Hän tuo kadonneita esineitä näkyville öisin, paikkoihin jotka olen taatusti jo tarkastanut. Ja kerran kun silloinen miesystäväni heittäytyi suhteen päättyessä agressiiviseksi, luulen että mummo heitti pihalla miestä kivellä.
Mitään pelottavaa tai pahaa tässä ei ole. Mummo suojelee omiaan ja minä olen niitä omia. Hän suojelee myös läheisiäni, niin kauan kuin eivät yritä aiheuttaa harmia minulle.
Osuiko mummo mieheen?
Osui, olkapäähän.
Tarkka isoäiti.
Itse kuulun todennäköisesti näkijöihin, olen nähnyt niin kuolemat, kuin onnettaren osumat.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Asun vanhassa, 100-vuotiaassa rintamamiestalossa. Äitini isä on tämän rakentanut. Joku täällä joskus kuljeskelee ja etiäisiä käy. Veikkaan enimmäkseen olevan luonnonhenkiä ja tonttuja. Suvussa muutenkin levottomia henkiä ja noitia, ja tarinoita noista. Ihan turvalliseksi koen oloni, vaikka outouksia tapahtuu. Ja miksi en kotonani tuntisi. Aina multa kysytään miten uskallan asua yksin täällä korven keskellä. Mutta tämä on koti, ja joku henki olisikin pahoin tarkoituspetin liikkeellä, osaan sen kyllä "laulaa" huis hiiteen. Eka kerta, kun tunnen oikeasti olevani turvassa ja suojeltu.
Kiva että sulla on suojelevia kummituksia, mutta tiedäthän, ett rintamamiestalot eivät määritelmällisesti voi vielä olla satavuotiaitw. Rintamamietalot on annettu tai myyty halvalla toisessa maailmansodassa rintamalla taistelleille miehille 1945-55 (tai joillain paikkakunnilla vielä 1950-luvun lopul
Onhan rintamamiestalot vanhoja toki jo. Ehkä pitäisi sitten sanoa just vajaa sata vuotta vanha talo..voihan noissa silti olla tapahtunut jotain traagista tms. rauhattomia sieluja siellä kummitella.
Nuorena olen yöpynyt talossa (vuokrattiin usein kesäksi joku halpa murju), jossa lattialla kasvoi sieniä ja ulkoa kuului karmeita ääni, Hirvet siellä kolisteli. Ei montakaan syysyötä siellä vietetty)
Kerran oltiin vanhassa isossa tyhjentyneesä koulussa kesä. Siellä oli seinissä kuolemankelloja (hyönteinen joka tikittää kuin kello). Ja sielläkin hirvet askartelivat joitan pihalla öisinkin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sääli, että kaikki takertui tuohon rintamamiestaloon, kun ajattelin että sillä on helpoin kuvata talon tyyliä. Kuitenkin. Sauna rakennettiin ensin, sen jälkeen tämä hirsipirtti. Ja kuten sanoin, osa perheistä asui kammeissa ja meidän silloiset ihmiset siinä saunassa. En toiste käytä termiä, koska se selkeästi häiritsi kertomusta.
Porin Raatihuone on vanha kivirakennus puiston päässä. Se on ollut oikeustalo ja vankila. Tarina kertoo, että työlleen uskollinen vanha vartija näkyy yhä Raatihuoneella, aikoja sitten poismennyt. Tarinasta veikkaan kerrottavan lisää Porissa järjestettävissä kummituskävelyissä (Suomen vanhin), jossa käydään lävitse kivi-Porin historiaa ja kummituksia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ei voi. Kristinusko / Raamattu.
itse asiassa Raamattu ei puhu mitään siitä, miten pian kuolleet siirtyvät helvettiin tai taivaaseen ja kristillisissä kirkossakin on tästä vahvoja erimielisyyksiä. Tqi kaikissa niidtä sanotaan, ett tämä jako taphatuu viimeisellä tuomiolla. Luterilaisessa kirkossa sanotaan, että kuolleet siirtyvöt ajan ulkopuolelle!joten vaikka viimeiseen tuomioon elävien näkökulmasta on vielä kauan, kuolleiden näkökulmasta se oi hyvinkin tulla heti (tai sitten ehkä ei, tätä ei voi tietää, koska Raamattu ei tosiaan sano siitä mitään). Katolisten näkökulmasta katsoen taas kuolleet menevät ensin kiirastuleen, josta on yhteys elävien maailmaan ja taivaaseen, koska kiirastulta voi elävien rukouksilla lyhentää ja siihen liittyy myös kommunikaatiota. Ortodokseilla taas vainajat elävät haudoissaan ja sinne viedään jopa ruokaa ja juomaa jås tietojs perheen hyvinvoinnists heille.
eli sulla on nyt vähän väärä käsitys siitä, mitä kristinusko(t) asiasta opettaa(vat).
Vierailija kirjoitti:
Sääli, että kaikki takertui tuohon rintamamiestaloon, kun ajattelin että sillä on helpoin kuvata talon tyyliä. Kuitenkin. Sauna rakennettiin ensin, sen jälkeen tämä hirsipirtti. Ja kuten sanoin, osa perheistä asui kammeissa ja meidän silloiset ihmiset siinä saunassa. En toiste käytä termiä, koska se selkeästi häiritsi kertomusta.
En ainakaan takertunut, tarinasi oli hyvä ja tunnustettu. Ei tuollaisista kannata välittää.
Vierailija kirjoitti:
Asun vanhassa, 100-vuotiaassa rintamamiestalossa. Äitini isä on tämän rakentanut. Joku täällä joskus kuljeskelee ja etiäisiä käy. Veikkaan enimmäkseen olevan luonnonhenkiä ja tonttuja. Suvussa muutenkin levottomia henkiä ja noitia, ja tarinoita noista. Ihan turvalliseksi koen oloni, vaikka outouksia tapahtuu. Ja miksi en kotonani tuntisi. Aina multa kysytään miten uskallan asua yksin täällä korven keskellä. Mutta tämä on koti, ja joku henki olisikin pahoin tarkoituspetin liikkeellä, osaan sen kyllä "laulaa" huis hiiteen. Eka kerta, kun tunnen oikeasti olevani turvassa ja suojeltu.
Sori, mutta miten voi olla 100v. rintamamiestalo? Asun mieheni isovanhempien rakentamassa talossa vm.1948. Kun muutin tänne, mieheni isoäiti "kummitteli" minulle, rauhoittui myöhemmin. Ehkä halusi vain tarkistaa, kuka tänne tuli.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuolleet eivät kummittele. Kuolleet eivät pysty palaamaan maalliseen elämään millään tavalla. " Kummitukset" ovat demoneita!
Kyllä ihmisen tai eläimen sielu voi jäädä kummittelemaan juurikin "välitilaan" jos ei ole saanut jotain valmiiksi tai lähtenyt äkillisesti. Onnettomuus, murha tms. sairaus.
Ei voi. Kristinusko / Raamattu.
Ihmisen sielu poistuu kuolinhetkellä ja menee joko Tuonelaan ( Helvettiin menevät) , tai Taivaaseen. Näistä paikoista sielu ei pysty tulemaan takaisin maalliseen elämään.
Kummitukset ovat demoneita .
Se on ehkä tuossa uskonnossa noin tai Raamatun mukaan.
Mutta siksi ihminen tulisi siunata, rauhattomat sielut
Mitä uskontoa edeustat itse? New Age eksytystä?
Vierailija kirjoitti:
Ostimme vuonna 1912 rakennetun talon ja teimme siihen täysremontin kylpyhuoneita ja keittiötä myöten. Olohuoneessa oli aina jotenkin miellyttävän rauhallinen tunnelma. Todella seesteinen ja jopa unelias. Se muuttui, kun yritimme laajentaa remonttiamme vintille. Heti, kun olimme saaneet tukipuut tuleville huoneille aluille, tuli selkeä käsky vanhalta mustapukuiselta naiselta: tänne ette rakenna! Olohuoneen leppoisa tunnelmakin katosi hetkeksi.
Yritimme jatkaa projektia, mutta hän torppasi. Emme koskaan tehneet vinttiä valmiiksi. Talo myytiin, ei tosin mustapukuisen naisen vuoksi, sillä hänen henkensä oli ystävällismielinen koko sen 10 vuoden ajan, jolloin siellä asuimme.
En tiedä, onko mustapukuinen nainen ollut suopeampi talon seuraaville omistajille.
Kuulostaa, että mustapukuinen nainen oli tarkka, että vanhassa talossa paikat pysyisi ennallaan. Ehkä leski-rouva?
Ruotsissa tapana on ollut vanhoilla suku-paikoilla säilyttää esi-isien esineet paikallaan, kunnioituksesta. Oli se sitten maalaus tai ruukku, jonka isotäti on johonkin asettanut.
Ehkä rouva oli vihainen remontoinnista tai täpäkkä? Mutta muuten ystävällinen. Voisitteko kysyä rouvasta uusilta asukeilta vielä?
Ruotsin maaseudulla kartanoissa ja Suomen maaseuduilla kartanoissa raportoidaan usein "valkeasta rouvasta", joka ei saa rauhaa, hiukan vanhempi rouva tosiaan. Ei naimaikäinen neito, joka vaikka kummittelisi. Miksihän vähän vanhempi rouva pukeutuisi valkeaan leninkiin? Ja jos tuollaista ollut sekä Suomen, että Ruotsin maakunnissa jossa vanhoja kartanoita.
Alue: Aihe vapaa
Edesmennyt isoäiti oli Karjalan evakkoja ja juurikin sieltä. Suvussani muutamat näkevät vilkkaita unia ja enneunia tai unia jo poismenneistä sukulaisista ja "mitä heille kuuluu tätä nykyä".
Mielenkiintoista, kiitos kun kerroit.