Lue keskustelun säännöt.
Kortisonilääke siis syynä Peltosen itsemurhaan?
04.09.2025 |
Kummallista, ettei lääkettä lopetettu välittömästi kun masennusta ja itsetuhoisuutta alkoi ilmenemään? Määrättiin vain mielialalääkkeet.
Kommentit (291)
Taitaa olla yleistä ettei lääkärit kuuntele ja vähättelevät haittavaikutuksia. Omalla kohdalla näin on käynyt kahdesti ja kahdesti olen sitten omin luvin katkaissut lääkkeen.Kyse ei ole ollut mistään pienistä haitoista, vaan nimenomaan kuolemaan johtavista. Ongelma on se, että suomalaiset ovat niin kilttejä ja auktoriteettiuskoisia, että mennään vaikka sitten hautaan, kun lääkäriä on toteltava.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kun mun puoliso kuoli äkillisesti olin ihan shokissa alkuviikot ja hoidin pakollisia järjestelyjä sukulaisten avustamana. Ei olisi todellakaan ollut energiaa laatia mitään potilasvalituksia ja miettiä kenen vika tai mitä olisi pitänyt tehdä toisin. Mutta jokaisella on toki tapansa surra. Silti erikoisia ulostuloja kun vainajaa ei ole vielä edes siunattu haudan lepoon.
Oliko puolisosi julkisuuden henkilö? Tässä varmaan se vaikuttanut, että ollut tarve kertoa syitä teon takana, kun kuitenkin ihmiset spekuloi.
Vierailija kirjoitti:
Eikö myös ainakin joidenkin SSRI- lääkkeiden aloitukseen liity kasvanut itsemurhariski? Tuliko tässä kenties nyt kaksinkertainen riski, joka realisoitui?
Tämä on todellakin voinut vaikuttaa myös. Pahentaa tilannetta pitkään. Muutenkin erikoinen valinta lääkkeeksi tässä tilanteessa. Onko hyvä valita potilaalle lääke joka voi lisätä toimintakykyä=kasvattaa impulsiivisen itsarin mahdollisuutta.
Vierailija kirjoitti:
Ei se kaikille aiheuta tuollaisia oireita. Minulla oli triptaanilääkityksen katkaisuyritys laskevalla prednisoloniannoksella, aloitus 12 x 5 mg eikä minulla ollut tuollaisia oireita. Tosin nukkumiseen sain Klotriptyl Miteä ja ennestään oli jo Opamox.
Sulla on ollut käytännössä kaksi bentsoa. Klotriptyl mite ja Opamox. Klotriptyl mite saattaa kumuloitua elimistöön pikkuhiljaa.
Kortisoni myös haurastuttaa luita, ei yleensä kerrota käyttäjälle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eiköhän tuossakin tilanteessa rauhoittava lääkitys olisi ollut parempi valinta. Miksi ihmeessä rauhoittavia lääkkeitä edes valmistetaan, koska lääkärit ei niitä määrää siihen tarkoitukseen, mihin ne tehty?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei se kaikille aiheuta tuollaisia oireita. Minulla oli triptaanilääkityksen katkaisuyritys laskevalla prednisoloniannoksella, aloitus 12 x 5 mg eikä minulla ollut tuollaisia oireita. Tosin nukkumiseen sain Klotriptyl Miteä ja ennestään oli jo Opamox.
Sulla on ollut käytännössä kaksi bentsoa. Klotriptyl mite ja Opamox. Klotriptyl mite saattaa kumuloitua elimistöön pikkuhiljaa.
On ollut varmasti tarpeen tuossa tilanteessa. Sitä en yritä sanoa. Mutta pitkittynyttä käyttöä kannattaa välttää. Bentsot lisää muistisairsuden riskiä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kortisoni myös haurastuttaa luita, ei yleensä kerrota käyttäjälle.
Kyllä kerrotaan. Pitkäaikaisen kortisonilääkityksen rinnalle määrätään luunsuojalääke.
Vierailija kirjoitti:
Eiköhän tuossakin tilanteessa rauhoittava lääkitys olisi ollut parempi valinta. Miksi ihmeessä rauhoittavia lääkkeitä edes valmistetaan, koska lääkärit ei niitä määrää siihen tarkoitukseen, mihin ne tehty?
Ahdistuslääke olisi pitänyt liittää vähintään kuukaudeksi uuden mielialalääkkeen aloitukseen. Jos on noin kova ahdistus ja kuolemantoive, kumpi on suurempi riski, vieroittaa potilas lääkkeestä puolen vuoden päästä vai tämä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hienosti Sofia kertoo puolisostaan ja tästä surullisesta tapahtumasta. Voimia hänelle ja Eemelin muille läheisille!
Instassaan:
"Mikään ei tuo enää Eemeliä takaisin, mutta toivottavasti saamme estettyä jonkun muun ihmisen turhan kuoleman. Se, mitä Eemelille tapahtui, oli järkyttävä epäoikeudenmukaisuus."
Lääkäreillä on aina sama vastaus minkä taakse piiloutuvat eli "hyödyt ovat suuremmat kuin haitat". Nyt tapahtui se pahin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vähän sivusta, mutta itselläni Arcoxia nivelrikkokipuun ennen leikkausta aiheutti painajaisia, metallinmakua suussa, vatsa sekaisin, turvotusta, vihaisuutta ja masennusta, vaikea tajuta mitä itselle tapahtuu, kuin sumussa 3 vuorokautta. En muista että kipu olisi hellittänyt. Lopetin käytön siinä vaiheessa, kun seisoin yöpuku päällä asuntoni ulkopuolella käytävässä, tajuamatta miksi. Pelottava lääke, ei koskaan enää Arcoxiaa. En suostunut sitä enää ottamaan vaikka toinen lääkäri määräsi myöhemmin samaa. Burana auttaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lukekaa lääkkeiden tuoteselosteet ja mahdolliset haittavaikutukset!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eiköhän tuossakin tilanteessa rauhoittava lääkitys olisi ollut parempi valinta. Miksi ihmeessä rauhoittavia lääkkeitä edes valmistetaan, koska lääkärit ei niitä määrää siihen tarkoitukseen, mihin ne tehty?
Ahdistuslääke olisi pitänyt liittää vähintään kuukaudeksi uuden mielialalääkkeen aloitukseen. Jos on noin kova ahdistus ja kuolemantoive, kumpi on suurempi riski, vieroittaa potilas lääkkeestä puolen vuoden päästä vai tämä?
Jos edes riippuvuutta tulee.
Huvittaa nämä mietinnät mikä oli itsetuhoisuuden takana. Eivät peruspertit tajua, ettei itsetuhoisuuteen saa oikeasti edes apua terveydenhuollossa. Itse olen ajatellut itsemurhaa 10 vuotiaasta lähtien, usein päivittäin, nyt olen 49 v ja työelämässä. Itsetuhoiset ajatukset ovat usein mielessä. Ja yrityksiä on ollut 4. Käytännössä edes yrityksen jälkeen et saa sen kummoisempaa apua. Kannattaa nyt herätä todellisuuteen nämä ruikuttajat
Vaikuttaa näköjään eri ihmisiin erilailla. Mieheni aloitti isoilla annoksilla kyseistä lääkettä ja ylläpitoannoksilla jatkaa elämänsä loppuun asti. Ei ole ollut kyseistä masennusbaikutusta. Alussa iso annostus lähinnä piristi nyt pienempi annostus ei aiheuta mitään.
Vierailija kirjoitti:
Tästä ei puhuta tarpeeksi. Kortisoni voi tehdä hulluksi.
Kortisoni on loistava lääke, moni meistä on hengissä sen ansiosta. Olen itse käyttänyt sitä suurimman osan elämästäni. Olen aina ajatellut olevani, jos en nyt ihan ADHD niin ainakin ADD, ja pidän mahdollisena että kortisoni on syypää. Mutta kyllä mä olen ihan hyvin pärjännyt, töissä ja kotona. Normaalielämää.
Sain kerran hevosannoksen kortisonia elinsiirron jälkeen. Koska leikkaus oli iso, nukuin paljon, mutta mitään sellaistas hyvää yöunta ei vähään aikaan saanut. Iso annos buustaa aika tavalla. Oli öisin levoton, toki onnellinen onnistuneesta leikkauksesta ja siitä että pystyin palaamaan kotiin lapseni luokse.
Joskus parin kolmen viikon päästä tuli yhtäkkiä sellainen ohimenevä tunne rauhoittumisesta ja jopa pieni lyhyt masennuskohtaus, sellainen iltapäivän mittainen. Siitä tiesin että se iso annos ei enää vaikuttanut.
Kyllä kortisoni on melkoinen ihmelääke mutta kyllä siitä on haittojakin.
Vierailija kirjoitti:
Huvittaa nämä mietinnät mikä oli itsetuhoisuuden takana. Eivät peruspertit tajua, ettei itsetuhoisuuteen saa oikeasti edes apua terveydenhuollossa. Itse olen ajatellut itsemurhaa 10 vuotiaasta lähtien, usein päivittäin, nyt olen 49 v ja työelämässä. Itsetuhoiset ajatukset ovat usein mielessä. Ja yrityksiä on ollut 4. Käytännössä edes yrityksen jälkeen et saa sen kummoisempaa apua. Kannattaa nyt herätä todellisuuteen nämä ruikuttajat
Minkälaisissa terapioissa olet käynyt?
Ei se kaikille aiheuta tuollaisia oireita. Minulla oli triptaanilääkityksen katkaisuyritys laskevalla prednisoloniannoksella, aloitus 12 x 5 mg eikä minulla ollut tuollaisia oireita. Tosin nukkumiseen sain Klotriptyl Miteä ja ennestään oli jo Opamox.