Haluatko kysyä entiseltä huumenuorelta?

Älkää ruokkiko trollia nyt kun se on vähän rauhoittunut! Tärkeä ketju josta voi olla oikeasti jollekin hyötyä!

Vierailija kirjoitti:

Mietitkö sä koskaan miten sun elämäsi olisi voinut mennä jos et olisi koskaan alkanut käyttämään huumeita?

Mietin. En enää joka päivä, mutta hyvin usein.

Ap

Vierailija kirjoitti:

Oliko huumeet helppo rahoittaa? Oma käsitykseni on, että ovat hirveän kalliita.

Tämä nyt on taas vähän sitä aihealuetta, mistä en halua kertoa kovin tarkkaan, ettei madalla kenenkään kynnystä kokeilla.

Sanotaanko nyt vaikka niin, että mikäli sinulla ei ole tuloja, (ongelmakäytön) rahoittaminen vaatii aina jotain hustlaamista, rikollista toimintaa tai vaihtoehtoisten maksutapojen järjestelyä. Jos taas käyt töissä, aika laajankin käytön pystyy rahoittamaan suht keskimääräisillä palkkatuloilla.

Ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi aloit käyttämään?

Uteliaisuus yhdistettynä itsetuhoisuuteen. Halusin vain yksinkertaisesti tietää miten eri aineet vaikuttavat, enkä välittänyt vähäkään mitä ne minulle tekevät.

Ap

Miten kävi muille samoissa piireissä olleille? Jäikö kokeiluun tai viihdekäyttöön vai tulivatko riippuvaisiksi? Ovatko sittemmin raitistuneet? Vai kävikö huonommin?

Tuossa aiemmin kirjoitinkin jo, että paljon kavereita jäi sille tielle tai oikeastaan heitä ei enää ole. Yksi ystävistäni onnistui pääsemään noista piireistä eroon varhaisemmassa vaiheessa kuin minä. Siinä kohtaa kun alkoi kunnon luisu, hän jäi onnistui jäämään siitä kyydistä pois minkä mukana minä menin. Nykyään kun minäkin olen päässyt tuosta maa

Eli viihdekäyttö ei ole normi ja riippuvuus poikkeus vaan toisinpäin, ainakin tuossa porukassa. Jos ymmärsin oikein.

Vierailija kirjoitti:

Pelkän amiksen käynyt ei kyllä ilmaise itseään näin, sen voin sanoa omasta kokemuksestani amiksen äidinkielen opettajana. Tosin ne kokemukset ovat viime vuosilta, kun koko ammattikoulutus on pilattu.

Lukemista, ajattelua ja analysointia voi jatkaa läpi elämän, opiskeluakin. Siihen sinulla on kaikki edellytykset.

Onnea matkallesi!

Minäkin olen "pelkän" amiksen käynyt ja osaan kirjoittaa, argumentoida ja artikuloida kuulemma varsin hyvin. Moni lähipiirin kontakteista on sanonut että olen verbaalisesti lahjakas. Johtunee ehkä siitä että lapsena ja nuorena luin todella paljon kirjallisuutta ja luen edelleenkin. Ei se koulutustaso mitenkään korreloi kirjoitustaitojen kanssa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onko tietoa, miksi noissa videoissa esim. Philadelphian kaduilta, ne käyttäjät on jähmettyneinä ihme asentoihin? Siis seisoo ihme linkussa tms. Ovat tosiaan kuin zombeja. 

Käsittääkseni fentanyyli. Se aiheuttaa syvää lamaannusta, liikkumattomuutta jne. Eli aineissa oleva tyyppi lamaantuu niille sijoilleen ja siihen asentoon missä sattuu olemaan.

Ap

Miksi ihmeessä kukaan haluaisi sellaiseen tilaan? Ja vielä maksaa siitä ja ottaa kaikki haitat päälle. Eli tuota huumeiden käytön motiivia ihmettelen, "vaikea lapsuus" on vähän ylimalkainen selitys.

Riippuvuuden syntyä ei ole täysin vielä pystytty selittämään, mutta se kulkee vahvasti geeniperimässä. Eli toisin sanoen, joku oireilee "vaikeaa lapsuuttaan" ajautumalla päihderiippuvaiseksi ja joku muu taas toisella tapaa.

Kun mennään tuonne ongelmakäytön puolelle, halutaan nimenomaa olla sellaisessa tilassa joka hämärtää todellisuuden mahdollisimman hyvin. Se tarve noin äärimmäiseen todellisuuden pakoon on niin kova, ettei haitat estä mitään. Kai sitä tuohon ongelmakäyttöön ajautuvilla on taustoista johtuen jo niin sekaisin, että vain huumeilla saa sellaisia tunteita aikaan mitä muuten ei saa. Itse muistan, että vasta huumeiden myötä pääsin kokemaan miltä tuntuu olla onnellinen (oikeammin euforinen), energinen, ahdistuksesta täysin vapaa jne. Sellaisia asioita mitkä ovat melko normaaleja kokemuksia ihmiselle jossain vaiheessa lapsuutta ja nuoruutta. Toisena vahvana houkuttimena se, että saa myös itsensä niin turraksi, ettei tarvitse tuntea yhtään mitään. Tarpeeksi monta kertaa sitten kun lähdet hakemaan joko tunteita tai tunteettomuutta päihteistä oletkin jo koukussa. Sen jälkeen aineet alkavat kääntymään hitaasti sinua vastaan, hyvät puolet alkavat hävitä, huonot puolet korostua, mutta irti et pääse.

Kai sitä on vaikea käsittää jos koskaan ei ole tarvinnut paeta omaa päänsisäistä kaaosta mihinkään haitalliseen. En minäkään ymmärtänyt silloin teininä mikä minussa on vikana. Kaikki oli epämääräistä, oloni oli todella huono, mutta en saanut sitä kiinnittymään mihinkään, kehossa väkivallan jälkiä ilman mitään tietoa mistä ne ovat tulleet, kaikki ajatukset vai levotonta ahdistusta jne. Siihen päälle täysi kyvyttömyys puhua kenellekään, luottaa kehenkään tai edes nähdä mitään tulevaisuutta itselle. Joku toinen, minua vahvempi, olisi voinut selvitä paremmin, mutta minä ajauduin tuohon maailmaan.

Ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pelkän amiksen käynyt ei kyllä ilmaise itseään näin, sen voin sanoa omasta kokemuksestani amiksen äidinkielen opettajana. Tosin ne kokemukset ovat viime vuosilta, kun koko ammattikoulutus on pilattu.

Lukemista, ajattelua ja analysointia voi jatkaa läpi elämän, opiskeluakin. Siihen sinulla on kaikki edellytykset.

Onnea matkallesi!

Ai eikö pelkän amiksen käyny nuori ilmaise itseään kymmenen vuotta vanhemman tavoin? 

Valitettavasti ei. Puuttuvat pisteet, pilkut, isot alkukirjaimet, lauserakenteet ovat alkeellisia, täynnä järkyttäviä yhdyssanavirheitä yms. Sanavarasto on suppea, asioiden ja etenkin tunteiden pukeminen sanojen muotoon hyvin kömpelöä. AP kirjoittaa akateemisella tasolla.

Ap oli amiksessa 20 vuotta sitten. Ennen peruskoulu antoi käytännössä kaikille hyvän pohjan. 

Kai sitä on vaikea käsittää jos koskaan ei ole tarvinnut paeta omaa päänsisäistä kaaosta mihinkään haitalliseen. En minäkään ymmärtänyt silloin teininä mikä minussa on vikana. Kaikki oli epämääräistä, oloni oli todella huono, mutta en saanut sitä kiinnittymään mihinkään, kehossa väkivallan jälkiä ilman mitään tietoa mistä ne ovat tulleet, kaikki ajatukset vai levotonta ahdistusta jne. Siihen päälle täysi kyvyttömyys puhua kenellekään, luottaa kehenkään tai edes nähdä mitään tulevaisuutta itselle. Joku toinen, minua vahvempi, olisi voinut selvitä paremmin, mutta minä ajauduin tuohon maailmaan.

Vaikea uskoa, että kyse olisi ollut vahvuudesta, vaan lähinnä olosuhteista. Tuossa tilanteessa yksikin vahva aikuinen lähipiirissä olisi voinut toimia pelastusköytenä. Ja lähipiirillä en tarkoita sosiaalityöntekijöitä, jotka kuitenkin loppupelissä ovat aina "vain töissä täällä". Oman ystäväni pelasti hänen mummo. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

AP on trolli eikä oikeasti tiedä mitään huumeidenkäytöstä.

Ja sinähän tiedät ap:n elämän paremmin kuin hän itse.

En tietenkään tiedä, mutta narkomaanit kyllä sitäkin paremmin.

Eli kun tiedät ehkä muutaman narkomaanin, he kaikki ovat samanlaisia vaikkeivät enää eläisi sitä itsetuhoista elämää? 

..."ehkä muutaman narkomaanin" tiedän juu. Viimeksi eilen kävin kahden narkomaanin haudalla, kuolinijät 25 ja 28 vuotta. 

Kävitkö sä kusemassa heidän haudoilleen vai mitä siellä pällistelit? Tuskin ainakaan myötätunnolla muistelit, kun täälläkin kiljut pelkkää

En ole kirjoittanut mitään törkyä. Olen vain ilmaissut että ap on trolli. En käynyt kusemassa veljieni haudalle enkä myöskään myötätunnolla muistellut. Olemme ihan tavallisesta ydinperheestä, rakastavat vanhemmat, läheisiä sukulaisia mukana elämässämme saimme harrastaa ja elää onnellisen lapsuuden ja nuoruuden. 

Silti kaksi veljistäni päätti pilata kaiken. Huumehelvetti kesti melkein 15 vuotta ja teki "selvää jälkeä" myös vanhemmistani, repi koko lähisuvun erilleen.

En yhtään ihmettele, että Ap:n puolison vanhemmat ovat ottaneet Ap:n siipiensä suojaan. Pelkästään lukemalla hänen lapsuuden kokemuksiaan, tulee itsellekin järkytys siitä mitä kaikkea lapsi voi joutua kokemaan. Ja sitten vielä kyseinen henkilö aikuisena syyttää itseään, ettei ollut riittävän vahva, tms.

Kysymyksenä Ap:lle, mitä itse sanoisit lapselle, esim. kymmenen - 14 -vuotiaalle, joka eläisi samanlaisissa olosuhteissa kun sinä elit? Sanoisitko hänelle, että hänen pitää olla vahvempi? 

Vierailija kirjoitti:

Kai sitä on vaikea käsittää jos koskaan ei ole tarvinnut paeta omaa päänsisäistä kaaosta mihinkään haitalliseen. En minäkään ymmärtänyt silloin teininä mikä minussa on vikana. Kaikki oli epämääräistä, oloni oli todella huono, mutta en saanut sitä kiinnittymään mihinkään, kehossa väkivallan jälkiä ilman mitään tietoa mistä ne ovat tulleet, kaikki ajatukset vai levotonta ahdistusta jne. Siihen päälle täysi kyvyttömyys puhua kenellekään, luottaa kehenkään tai edes nähdä mitään tulevaisuutta itselle. Joku toinen, minua vahvempi, olisi voinut selvitä paremmin, mutta minä ajauduin tuohon maailmaan.

Vaikea uskoa, että kyse olisi ollut vahvuudesta, vaan lähinnä olosuhteista. Tuossa tilanteessa yksikin vahva aikuinen lähipiirissä olisi voinut toimia pelastusköytenä. Ja lähipiirillä en tarkoita sosiaalityöntekijöitä, jotka kuitenkin loppupelissä ovat aina "vain töissä täällä". Oman ystäväni pelasti hänen mu

Sanoit Ap, että sinulla oli pari ystävää laitoksissa, jotka eivät joutuneet samaan kierteeseen mitä sinä. Oliko heillä yllä olevan kommentoijan mukaisia vahvoja aikuisia / aikuista ympärillä? Eli olivatko he niitä sinun mukaasi vahvempia, vai oliko heillä siihen tukea? Mietin vain, että mitä mahdollisuuksia laitosnuorilla on välttää elämän syöksykierre, jos lähtökohdat ovat yhtä pahat mitä sinulla (ei. mielikuvia lapsuudesta, jne., jne,)

Olen iloinen, että Ap on päässyt irti huumeista ja hyvään elämään. Olen kuunnellut ennenkin entisten narkomaanien mielenkiintoisia haastatteluja. Ei pidä erehtyä luulemaan heitä 'tyypillisiksi narkomaaneiksi', koska he ovat niitä selviytyjiä ja parhaiten pärjänneitä. Moni tyypillinen narkomaani makaa haudassa, aiheutettuaan ensin numero 258:n kuvaamaa tuhoa läheisilleen.

Vierailija kirjoitti:

Oletko avaaja henkisesti aikuisen tasolla vai jäitkö siihen henkiseen ikään, kun aloitit huumeiden käytön?

Olen huomannut, että tämä on sääntönä yleisesti, ettei se henkinen ikä kartu käyttövuosien aikana ja ollaan jotenkin lapsen/teinin tasoisia.

Tätä ei välttämättä käyttäjä kylläkään itse huomaa.

Olisi mielenkiintoista tietää, miten käy lopettamisen jälkeen. Oletettavasti ihminen alkaa taas kehittyä henkisesti, mutta "ottaako kiinni" ikätoverit tai meneekö jopa ohi heistä eli voiko olla ikäistään kypsempi käsiteltyään vaikeat asiat, tunteet jne? 

Kiitos keskustelunavauksesta ja ajatuksien jakamisesta. Näemmä täällä palstalla on joskus jotain järkevääkin! 

Olet ihan oikeassa siinä että nuorella täytyy olla jotain mihin kiinnittyä, hyviä kavereita, harrastuksia tai opiskelua. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pelkän amiksen käynyt ei kyllä ilmaise itseään näin, sen voin sanoa omasta kokemuksestani amiksen äidinkielen opettajana. Tosin ne kokemukset ovat viime vuosilta, kun koko ammattikoulutus on pilattu.

Lukemista, ajattelua ja analysointia voi jatkaa läpi elämän, opiskeluakin. Siihen sinulla on kaikki edellytykset.

Onnea matkallesi!

Minäkin olen "pelkän" amiksen käynyt ja osaan kirjoittaa, argumentoida ja artikuloida kuulemma varsin hyvin. Moni lähipiirin kontakteista on sanonut että olen verbaalisesti lahjakas. Johtunee ehkä siitä että lapsena ja nuorena luin todella paljon kirjallisuutta ja luen edelleenkin. Ei se koulutustaso mitenkään korreloi kirjoitustaitojen kanssa.

Ihminen voi oppia ja oppiikin muuallakin kuin koulussa. Jos lukee paljon ja/tai harrastaa kirjoittamista, oppii siinä väkisinkin. Nykyään luetaan yhä vähemmän, moni aiemmin ahkera lukijakin on siirtynyt äänikirjojen pariin tai somen selailuun. Tämä tietysti näkyy myös heikentyneenä kirjoitustaitona. Nykyään on paljon ihmisiä, jotka eivät jaksa keskittyä tarpeeksi tuottaakseen tai edes lukeakseen ap:n kirjoitusten tasoisia tekstejä (ns. TikTok-aivot). Ap taitaa olla sen ikäinen, että vielä hänen kouluaikoinaan vaadittiinkin parempaa kirjoitustaitoa kuin nykyään.

AP, tarinasi kosketti minua syvälle. Olen käyttänyt puolet työpäivästäni nyt tämän ketjun lukemiseen ja viestittelyyn.

Osaat jotenkin ilmaista niin hyvin, millaista vaikutusta huumeet sinulle antoivat ja kuinka kontroversielliä kaikki oli. Mieleen jäi mm. se, miten skannaat tietyt tilanteet, ja miten vaistomaisesti tunnistit toisen entisen käyttäjän, vaikkei päällepäin huomannut mitään.

Vaikutuksen tekee myös se, miten tyyni olet kaksoisroolissasi, miten et ole katkera etkä syytä ketään. Omassa lähipiirissäni on vähän erilaista suhtautumista.



Olen todella onnellinen siitä, että sait asiasi kuntoon. Niin hienoa, että olet löytänyt kumppanin ja että sinulla on koti.

Mitenkä muuten Ap oli koulun päihdevalistuksen laita omassa (varhais)nuoruudessasi? Oliko sitä riittävästi? Tiesitkö edes teoriassa mistä oli kyse ja oliko tiedolla vaikutusta päätöksiisi? Valistuksen määrä on käsittääkseni vaihdellut vuosikymmenien kuluessa. Näin Ap:ta  parikymmentä vuotta vanhempana ei olisi nuorena tullut mieleenkään "huvikseen" mennä kokeilemaan jotakin niin potentiaalisen vaarallista. Melkein yllätyin, kun aikuisena kuulin, että huumeita käytetään maailmalla myös viihteellisesti. 

Yllätys että akat täällä parkuu narkki-ap:n nyyhkytarinalle. Kai te tiedätte, että ap myisi teidät kaikki yksistä hiteistä?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi aloit käyttämään?

Uteliaisuus yhdistettynä itsetuhoisuuteen. Halusin vain yksinkertaisesti tietää miten eri aineet vaikuttavat, enkä välittänyt vähäkään mitä ne minulle tekevät.

Ap

Miten kävi muille samoissa piireissä olleille? Jäikö kokeiluun tai viihdekäyttöön vai tulivatko riippuvaisiksi? Ovatko sittemmin raitistuneet? Vai kävikö huonommin?

Tuossa aiemmin kirjoitinkin jo, että paljon kavereita jäi sille tielle tai oikeastaan heitä ei enää ole. Yksi ystävistäni onnistui pääsemään noista piireistä eroon varhaisemmassa vaiheessa kuin minä. Siinä kohtaa kun alkoi kunnon luisu, hän jäi onnistui jäämään siitä kyydistä pois minkä mukana minä men

 

Kaikista käyttäjistä suurin osa on viihdejäyttäjiä. Kymmenen uutisten mukaan joka viides aikuinen viihdekäyttää jotain. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Näitä peukkukysymyksiä on tullut useampia, niin vastaan niihin näin yhteisesti.

Olen kokeillut muutamaan otteeseen peukkua, tai flakkana se tunnettiin noina minun aikoinani. Ei ollut oma juttuni, mutta stimulantit eivät muutenkaan koskaan olleet minulle mikään ongelma.

Nuo muuntohuumeet tuntuvat vähän olevan sellaisia, että ne tulevat markkinoille, aiheuttavat hetkellisen käyttäjäpiikin ja sitten taas painuvat marginaaliin. Käsittääkseni flakallekin on käynyt näin vähän joka puolella. Uskoisin siis, että tämä peukkubuumi tulee laantumaan muutaman vuoden sisällä. Mitä sitten tulee tilalle, on paha arvioida, koska jotainhan tilalle kuitenkin tulee.

Tämä buumi on hyvänä puolena nostanut huumekeskustelun taas ajankohtaiseksi, mutta huonona puolena se, että keskustelu on monesti todella huonoa. Tämä on tunteita herättävä asia, mutta tästä pitäisi pystyä keskustelemaan

Sehän on varmaa että peukun jälkeen tulee muita muuntohuumeita. Kun fentanyyli on jo ruotsissa niin kohta se on myös suomessa. Se on niin maailmanlopun kamaa että kun se leviää suomeen niin valmiiksi paha huumetilanne menee vielä pahemmaksi. Saa nähdä kuinka kauan huumeongelma saa kasvaa ennen kuin poliitikot suostuvat tekemään sille mitään?

Olen erittäin huolissani tuosta fentanyylista! Sitä, jos ruvetaan laittamaan bilehuumeisiin salaa koukutustarkoituksessa, niin sitten on piru irti! Päättäjät herätkää!