Puolison ADHD - kaipaan kipeästi vertaistukea. Olen aivan loppu tähän.

Otsikossa se jo tulikin.

Olen aivan loppu. Tuntuu, että olen ainoa aikuinen tässä perheessä ja kaikki käytännön kotityöt ja muut arjen askareer kasautuvat minulle. Toinen osapuoli luo ympärilleen kaaosmaista energiaa, asiat jäävät aloittamatta tai pahasti kesken, mihinkään hänen sanomaansa tai lupaamaansa ei voi luottaa, unohtaa kaiken. Olemme olleet yhdessä jo toistakymmentä vuotta, lapsia on. Tämä asia on toki ollut tiedossa alusta saakka, jälkikasvumme pikkulapsiaikana paloinkin itse loppuun ja sairastuin vakavaan masennukseen, kun jouduin kantamaan suurimman osan vastuusta yksin. Siitä jotenkin selvittiin lopulta, vaikka asuimmekin erillämme. Ehkä halusin uskoa toisen muutokseen, en tiedä. Nyt arkemme on muuttunut sen verran, että näemme toisiamme arjessa paljon enemmän kuin aiemmin, ja tämä kaikki on taas iskenyt päin näköä, että tulen kohta itse hulluksi. 

Ainoa asia jonka hoitaa (ymmärtääkseni) on työ ja siihen meneekin hänen kaikki aikansa.

Olen kiitollinen kaikesta vertaistuesta!