Oliko omana kouluaikanasi lyhyt matikka "noloa"?
Juteltiin pojan kanssa opiskelusta ja hän oli tuota mieltä ja kuulemma samaa mieltä ovat kaverinsakin. "Normaaliälyiset" ottavat pitkän matikan ja lyhyt matikka on sitten niille muille. Erityisen noloa on vaihtaminen pitkästä matikasta lyhyeen. Oliko teidän kouluaikana samanlaiset asenteet vai olivatko matikat yhdenvertaisia?
Kommentit (150)
Vierailija kirjoitti:
No haluatko olla diplomi-insinööri?
Aivan
Suomessa on vuosikymmeniä suosittu heitä, joilla on ollut pienintäkään kiinnostusta DI-opintoihin. Esinerkiksi niin, että vuosikymmeniä saattoi saada DI-opintoihinnjohtavan opiskelupaikan, jos kirjoitti yo-kokeessa riittävän hyvän arvosanan matikasta sai kiitokseski paikan, jossa saattoi jatkaa opintojaan DI:si kun taas muille korkeakoulu ja yliopistoaloille sait vain oikeuden hakea ja mahd. saada (tai olla saamatta) paikkaa vasta sitten kun oli selvinnyt pärjäsitkö "riittävän hyvin" erillisessä pääsykokeessa....
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En tiedä, mutta ainakin moni pitkämatikkalainen oli kiinnostunut ja vähän kadekin ehkä mun ranskanopinnoista.
Sitä voi lukea oikean matikkan lukijakin!
T: Antti Laine
Joo varmaan nykyään onnistuu, mutta mä olen lukioni käynyt kasarilla, ainakaan meidän koulussa ei olis saanut sumplittua.
Pitkällä matikan lukeneena lyhyen ylppärit näyttivät päässälaskuilta. Pitkästä kuuluu herua pisteitä jatko-opintoihin.. Tarvitaanhan loogista ajattelukykyä lähes kaikkeen.
Vierailija kirjoitti:
No haluatko olla diplomi-insinööri?
Aivan
DI voi olla vaikka olisi käynyt vain lyhyen matikan.
Matikalla ja älyllä ei ole mitään tekemistä. Matikka on vain kaavojen ulkoaoppimista ja pitkässä matikassa kaavat vain monimutkaisempia
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En tiedä, mutta ainakin moni pitkämatikkalainen oli kiinnostunut ja vähän kadekin ehkä mun ranskanopinnoista.
He lukevat tyypillisesti saksaa.
Mä luin lukiossa sekä ranskaa, että saksaa. Ranska oli se valinta pitkän matikan sijaan. Saksaa opiskeli kaikki.
-eri
Aivan samaa oli 90-luvulla.Ja onhan se niin, että ei ole kovin älykäs jos lukion pitkä matematiikka ei läpi mene.
Harva haluaa myöntää olevansa tyhmä.
Laudatur yo-todistuksessa ei nolota ikinä.
Vierailija kirjoitti:
No haluatko olla diplomi-insinööri?
Aivan
😂😂😂
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En tiedä, mutta ainakin moni pitkämatikkalainen oli kiinnostunut ja vähän kadekin ehkä mun ranskanopinnoista.
He lukevat tyypillisesti saksaa.
Mun aikana, ja ainakin meidän koulussa sitä kai luki lähes kaikki, paljon niistä ajoista muuttuneet systeemit. Esim. pitkämatikkalaisilla ei ollut ollenkaan maantietoa ja tosiaan D-kieli ei mahtunut lukujärjestykseen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No haluatko olla diplomi-insinööri?
Aivan
Suomessa on vuosikymmeniä suosittu heitä, joilla on ollut pienintäkään kiinnostusta DI-opintoihin. Esinerkiksi niin, että vuosikymmeniä saattoi saada DI-opintoihinnjohtavan opiskelupaikan, jos kirjoitti yo-kokeessa riittävän hyvän arvosanan matikasta sai kiitokseski paikan, jossa saattoi jatkaa opintojaan DI:si kun taas muille korkeakoulu ja yliopistoaloille sait vain oikeuden hakea ja mahd. saada (tai olla saamatta) paikkaa vasta sitten kun oli selvinnyt pärjäsitkö "riittävän hyvin" erillisessä pääsykokeessa....
Milloin näin on ollut? Itse olen ollut pitkän matikan luokalla 90-luvulla. Osa kirjoitti matikasta L:n ja matikka oli todistuksessa 10. Kaikki me siellä pääsykokeissa käytiin ja sitä kautta paikat saatiin -jos saatiin. Poikani kirjoitti kaikista matemaattisista aineista L:t ja ihan samalla tavalla hän haki opiskelemaan kuin kaikki muutkin. Ei päässyt edes sille DI-linjalle mille olisi halunnut.
Lyhyt matikka ei nolota. Sen sijaan nolottaisi, jos valitsee pitkän matikan, ja on siinä aivan surkea.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No haluatko olla diplomi-insinööri?
Aivan
DI voi olla vaikka olisi käynyt vain lyhyen matikan.
No aika älyttömän vaikeaa se on. En jaksa uskoa että normaali ihminen pystyy sitä väliä osaamisessa ottamaan kiinni ilman aivan todella suurta panostusta.
Vierailija kirjoitti:
Lyhyt matikka ei nolota. Sen sijaan nolottaisi, jos valitsee pitkän matikan, ja on siinä aivan surkea.
Miksi on nolompaa tähdätä korkealle ja epäonnistua kuin valita heti alkuun helppo tie?
Mulla oli ranskasta ja espanjasta kaikki kurssit sekä lisäksi muutama saksaa. Tiesin, että haluan opiskelemaan kieliä, niin minkä takia olisin kiduttanut itseäni jollain vektoreilla ja integraaleilla kun ei matikka kiinnostanut hittojakaan. Noissa oli jo ihan tarpeeksi tekemistä, kun halusin hyvät arvosanat kirjoituksista, lisäksi tietysti englanti. Ihme asenne kyllä että pitkä matikka pitäisi olla jos tietää että sitä ei tule tarvitsemaan.
Vierailija kirjoitti:
En tiedä, mutta ainakin moni pitkämatikkalainen oli kiinnostunut ja vähän kadekin ehkä mun ranskanopinnoista.
Miksi ihmeessä? Minä luin pitkän matematiikan, myös ne valinnaiset kurssit kaikki. Lisäksi pitkä kemia, pitkä fysiikka plus kielistä ranskaa ja saksaa ylimääräisinä.
Kyllä nuo kaikki voi lukea jos haluaa, ei tarvi mitenkään kateellisena kärvistellä.
Ehkä heillä kävi siinä mielessä kateeksi että pääsit helpommalla kuin he?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En tiedä, mutta ainakin moni pitkämatikkalainen oli kiinnostunut ja vähän kadekin ehkä mun ranskanopinnoista.
Miksi ihmeessä? Minä luin pitkän matematiikan, myös ne valinnaiset kurssit kaikki. Lisäksi pitkä kemia, pitkä fysiikka plus kielistä ranskaa ja saksaa ylimääräisinä.
Kyllä nuo kaikki voi lukea jos haluaa, ei tarvi mitenkään kateellisena kärvistellä.
Ehkä heillä kävi siinä mielessä kateeksi että pääsit helpommalla kuin he?
Aiemmin jo olen maininnut että yo vm.83, silloin ei ihan hurjasti ollut niitä valinnan mahdollisuuksia.
Vierailija kirjoitti:
Pitkällä matikan lukeneena lyhyen ylppärit näyttivät päässälaskuilta. Pitkästä kuuluu herua pisteitä jatko-opintoihin.. Tarvitaanhan loogista ajattelukykyä lähes kaikkeen.
Tämä. Kyllähän se lyhyen yo-koe näytti aika lastenleikiltä. Ja mitä aina silloin tällöin katselen kokeita yhäkin niin helppoja ovat.
Aloitin pitkässä ja vaihdoin loppupuolella lyhyeen. Keskityin kirjoituksia varten mieluummin muihin aineisiin joista hyvä arvosana oli todennäköisempi. Lyhyen matikan yo arvosana oli lopulta E. Pitkän matikan loppupään kursseja tuskin olisin edes saanut itselle mieleisellä tasolla läpi ja yo arvosanakin olisi ollut huono. Kyllä luokan ilmapiiri lyhyessä oli vähän eri, kun taas pitkässä mielestäni kaikki keskittyivät ja panostivat oppituntiin. Hyvä että on vaihtoehtoja erilaisille oppilaille. Toki jos jaksaa niin saahan pitkän matikan (hyvästä arvosanasta) enemmän pisteitä yliopistoon hakiessa, niin kannattaa aloittaa pitkästä ja siirtyä lyhyeen sitten jos tuntuu siltä.
He lukevat tyypillisesti saksaa.