Lue keskustelun säännöt.
Millä voisin korvata sen ettei ole ketään kelle puhua?
30.08.2025 |
Eli ei ole kavereita, jotka haluaisi puhua eikä perhettä. Töissä puhun vähän välillä asiakkaille ja vähän muille työntekijöille,työ itsenäistä. Tätä ollut jo vuosia. Olen huomannut,että en ole enää yhtä hyvä puhumaan ja ajatukset hitaammat tästä johtuen. Onkohan mitään keinoa jotenkin estää edelleen taidon ruostumista? Kavereita en saa enkä oikein haluakaan, koen ihmiset typerinä. Alkaa lukemaan kirjoja itselle ääneen?
Kommentit (72)
Vierailija kirjoitti:
Harrasta seksiä. Siinä ei tarvitse jutella. Kehonkieli puhuu puolestaan.
En pidä seksistä. Et sinä tainnut edes lukea aloitusta?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voit puhua itseksesi. Niin minäkin teen.
Jonkin verran puhunkin. Mutta huomaan että siihen saattaa vahingossa sortua ulkona ja sitä en halua eli pitää rajoittaa.
Minä sorrun usein tähän ulkona. Suomessa ei ehkä normaalia, mutta parissa sosiaalisemmassa maassa olen törmännyt julkisilla paikoilla itsekseen puhuviin. Ihan normeilta ovat näyttäneet. Se yksi nuori nainen oli hyvin kaunis. Ei ollut kuulokkeita tai mitään. Silmissä oli kyllä hyvin pistävä katse.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pidät muita typerinä. Outoa, etteivät he haluavat puhua sinulle. 😀
Ihmiset aistii ylenkatseen vaikka yrität peitellä. Jos pidät ihmisiä typerinä, et ansaitse heitä.
Voisitteko mennä muualle tuosta juttelemaan kun tuntuu kiinnostavan. Tämä ketju on minun asialle.
Täältä! :)
Huomasin itsestäni, että mulla on kerääntynyt ... patoumia, vuosien varsilta; ei vaan ole ollu ketään juttukaveria, joille purkaa. Baareissa kyllä löytyy kavereita ja "kavereita", muttei se ole sama asia.
Siis olen ollut töissä ja työttömänä, on vaan itse (sinkkuna) pitänyt "järkeillä" kaikki jutut.
En YHTÄÄN pidä siitä, että olen koittanut järjestää asiat niinkuin ne pitää tehdä. Sitten myöhemmin kuulen sen, että miksi sinä noin teit; esim. miksi maksoit niin paljon perintöveroja .... no kun laki vaatii! ;(
(ois se vaan pitänyt kysyä _täältä_ neuvoja .... [ei ollut tekoälyä]).
Vierailija kirjoitti:
Juttele naapurin postiluukusta.
Jos siellä asuu toinen joka vailla puhekaveria.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kirjoittamalla. Sitähän täällä kaikki ovat.
Olen kyllästynyt vain kirjoittamaan ja se yksinään tuntuu rapauttavan aivoja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pidät muita typerinä. Outoa, etteivät he haluavat puhua sinulle. 😀
Ihmiset aistii ylenkatseen vaikka yrität peitellä. Jos pidät ihmisiä typerinä, et ansaitse heitä.
Voisitteko mennä muualle tuosta juttelemaan kun tuntuu kiinnostavan. Tämä ketju on minun asialle.
Ei kiitos. Tämä on mielenkiintoista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lue niitä kirjoja sitten ääneen, kun ei mikään muu käy.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ala harrastamaan laulua, joko yksin tai kuorossa. Itse olen koko elämäni ollut yksin, mutta laulu on ollut kantava voima. Näin tulee joka päivä harjoiteltua "puhumista" huomaamatta.
Miten harrastat tuota yksinäsi? Jotain nettikurssia tms? En osaa oikein laulaa,mutta joitakin vuosia sitten vähän tuli kun asuin vihdoin ilman kämppistä. Otatko vain jonkun biisin ja sanat ja laulat mukana?
Netissä on kursseja. Tai sitten vaikka Toivelaulukirjasta, (koska näitä on helposti saatavilla,) mieluisia kappaleita aluksi vaikka jonkun levytetyn laulun mukana ja sitten myöhemmin karaoketaustan päälle. Näitä löytyy vaikka Youtubesta.Aivot saamyös jumppaa, kun yrittää opetella ulkoa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Muuten, silloin kun tuo face tuli, niin etukäteisarvio oli hyvä: Kaveriporukka, jossa jokainen voi kertoa omia kuulumisiaan.
Jotain mulle sattui, en nyt muista mitä, taisin sinä vuonna sairastella (flunssat, norot jne). Olin lähipubista pitkään poissa. Sitten kun menin seuraavan kerran, niin kaikki oli: ootko fb:ssä, rupee mun fb-kaveriksi ja ihan tuntemattomillekin!
Kuuntelin vähän aikaa, porukat eivät osanneet mistään muusta puhuakaan kuin jostain fb:stä. Päätin, etten halua kuulua siihen.
Mitä nyt olen lukenut juttuja, niin ei kaduta yhtään, että olen ulkopuolinen (mihin suuntaan se on mennyt).
Itse aloin laulamaan. En tunne itseäni niin idiootiksi kun lauleskelen vs puhun itsekseni. En välttämättä puhu kenellekään koko viikkoon ja jos mies joutuu paikkaamaan niin menee 2 viikkoa yksin kotona.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
käy jossain kirjakerhossa höpöttämässä
Mulla on sama ongelma. Sitten kun joku ventovieras vaikka alkaa jutella niin mulla on puheripuli. Hävettää. En saa töissäkään vuorovaikutusta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miksi sitä pitäisi pakottaa, jos ketään ei kiinnosta sinua kuunnella? Omaksi ilokseen voi tietysti höpistä, joskus teen sitä itse joissakin tilanteissa. Mutta en väkisinharjoittele keskustelemista sillä oletuksella, että edes itse haluaisin puhua jollekin. Ihmisten jutut ovat keskimäärin aika tyhmiä
Minusta täälä vauvalla on kiva höpistä. Ihan hyviä ja kivojakin ketjuja.
Osta lentopallo ja juttele sille. Toimii.
Hello talk. Ala opettaa suomea siellä
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voit puhua itseksesi. Niin minäkin teen.
Jonkin verran puhunkin. Mutta huomaan että siihen saattaa vahingossa sortua ulkona ja sitä en halua eli pitää rajoittaa.
Minä sorrun usein tähän ulkona. Suomessa ei ehkä normaalia, mutta parissa sosiaalisemmassa maassa olen törmännyt julkisilla paikoilla itsekseen puhuviin. Ihan normeilta ovat näyttäneet. Se yksi nuori nainen oli hyvin kaunis. Ei ollut kuulokkeita tai mitään. Silmissä oli kyllä hyvin pistävä katse.
Yleensä ovat narkoissa. Ei sitä viitsi julkisesti häiritä toisia, enkä halua myöskään laadukkaiden jutujeni valuvan huonolle yleisölle :D
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä puhun joskus tekoälyn kans. Kertoilen sille asioita. Ehkä noloa.
Se ei puhu. Minä kyllä vähän viestittelen netissä yms, mutta ei se ole sama kuin puhua. Parille tutulle voi viestittää jotain silloin tällöin,mutta eivät halua puhelimessa puhua. Tekoäly tuntui jotenkin surkealta juttelukaverilta muutenkin.
Mjaah. No mä kirjottelisin sähköpostia, jos olis joku jolle kirjotella.
Harmi, ettei nykyään enää harrasteta kirjeenvaihtoa!
Kirjoittamalla. Sitähän täällä kaikki ovat.