Lue keskustelun säännöt.
Alzheimer verikoe, onko muistisairaalta läheiseltänne otettu?
28.08.2025 |
Millaisia arvoja saivat ja millaisilla oireilla?
https://sites.uef.fi/aivobiomarkkeritutkimukset/plasman-ptau217/
Kommentit (51)
Vierailija kirjoitti:
Lopeta typerä uppailu, sulle vastataan jos joku haluaa niin tehdä.
En ole apenkä ole uppailjakaan, mutta vastaan sivusta, että eikö ketju ole helpompi havaita, jos se uppailun vuoksi pysyy "Uusimmat"-listauksessa pidempään?
Kyllä vain. Niimpä minäkin tässä liityn uppaajiin: UP!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kannattaisi katsoa ihmisiltä aina ettei ole muissa elimissä, ravinteiden imeytyminen (verikoe) tai suonissa vikaa. Koska elimistö kokonaisuudessaan voi vaikuttaa. Verikokeilla tai kevyt kuvannus. Ei mitään stressaavaa. Tai onko tulehduksia.
Google: Alzheimerin epäilyssä otetaan verikokeita, koska ne voivat mitata veressä olevia aivotautiin liittyviä proteiineja, kuten fosforyloitunutta tau-proteiinia (pTau217), jotka kertovat aivojen muutoksista. Nämä uudet verikokeet ovat nopeampi, edullisempi ja tasa-arvoisempi tapa selvittää, onko henkilöllä Alzheimerin tauti, mutta niitä käytetään vain muistioireisille ja muiden tutkimusten, kuten kognition testien ja aivojen kuvantamisen, rinnalla. Alzheimerin taudissa tietyt proteiinit, kuten beeta-amyloidi ja tau-proteiini, kasaantuvat aivoihin ja vaurioittavat hermosoluja.
Vierailija kirjoitti:
Mitä ihmeellistä verikokeiden ottamisessa on?
Verestä saatetaan katsoa mm. proteiinipitoisuudet, jotka A. taudissa ovat epätavalliset. Muutenkin varmaan selvitetään yleistä terveydentilaa niillä verikokeilla, ettei ole mitään estettä esim. lääkehoidolle.
Ei kai kukaan ole väittänytkään, että verikokeiden ottamisessa on jotain ihmeellistä? Muut muistilabrat otetaan jo ennen geriatria ja ovat täysin eri asia.
Vierailija kirjoitti:
Mitä ihmeellistä verikokeiden ottamisessa on?
Verestä saatetaan katsoa mm. proteiinipitoisuudet, jotka A. taudissa ovat epätavalliset. Muutenkin varmaan selvitetään yleistä terveydentilaa niillä verikokeilla, ettei ole mitään estettä esim. lääkehoidolle.
No onhan tämä nyt epäselvissä tapauksissa hyvä UUSI ja melko edullinenkin suuntaa antava tutkimus.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos entinen tapa oli selkäydinpunktio, niin onhan verikoe helpompi.
Ilman varmistusta diagnoosi on vain oireiden perusreella tehty arvaus
Vierailija kirjoitti:
Jos entinen tapa oli selkäydinpunktio, niin onhan verikoe helpompi.
Ilman varmistusta diagnoosi on vain oireiden perusreella tehty arvaus
Helpompi ja turvallisempikin, eikös selkäydinpunktioon kuitenkin liity riskejä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mun vanhempi on paljon helpomi suostutella verikokeeseen kuin johonkin selkäydinpunktioon
Läheiseltäni otettiin ja arvo oli 0.116 eli normaali. Lisäksi neurofilamenttitesti oli 16 eli normaali sekin. Muistiongelmia on ollut. Kyselytesteissä tulokset ovat vähitellen huonontuneet, ja tarinoita hän muistaa todella huonosti. Toisaalta hänen päättelykykynsä on hyvä ja hän on omatoiminen. Oudossa ympäristössä hän löytää vähän huonosti paikkoja. Kuvantamisessa oli vain hyvin lieviä muutoksia hippokampusalueella. Hän ehti käyttää ensin yhtä ja lopulta kahtakin muistilääkettä yli kahden vuoden ajan. Niistä ei ollut mitään apua. Nyt Alzheimer-dg on ihan virallisesti peruttu ja hän on ollut ilman muistilääkkeitä liki 4 kk. Vointi on peräti parempi. Taitaa olla kyse vain ikääntymisestä sekä lievistä aspergerpiirteistä, jolloin keskittyminen tarinoihin voi olla vaikeaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Läheiseltäni otettiin ja arvo oli 0.116 eli normaali. Lisäksi neurofilamenttitesti oli 16 eli normaali sekin. Muistiongelmia on ollut. Kyselytesteissä tulokset ovat vähitellen huonontuneet, ja tarinoita hän muistaa todella huonosti. Toisaalta hänen päättelykykynsä on hyvä ja hän on omatoiminen. Oudossa ympäristössä hän löytää vähän huonosti paikkoja. Kuvantamisessa oli vain hyvin lieviä muutoksia hippokampusalueella. Hän ehti käyttää ensin yhtä ja lopulta kahtakin muistilääkettä yli kahden vuoden ajan. Niistä ei ollut mitään apua. Nyt Alzheimer-dg on ihan virallisesti peruttu ja hän on ollut ilman muistilääkkeitä liki 4 kk. Vointi on peräti parempi. Taitaa olla kyse vain ikääntymisestä sekä lievistä aspergerpiirteistä, jolloin keskittyminen tarinoihin voi olla vaikeaa.
Noita muistitestien tuloksia olisi helpompi tulkita, jos olisi jotain mihin suoriutumista voisi verrata.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei kai se verikokeista selviä. Kuvantamisella selvitetään ja niillä kognitiivisuutta mittaavilla testeillä.
Kuvantaminen ja muistitestit tehty, nyt vielä varmistuksena otetaan verikoe.
ap
Mihin viittaa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Iso osa muistisairauksista on muuta kuin Alzheimeria. Käytetäänkö tätä lähinnä diagnoosin varmistukseen, kun on jo muut tutkimukset tehty ja ei olla muistisairauden tyypistä varmoja? Näkyykö esim sekamuotoiset, nouseeko merkkiaine?
Alzheimer on yleisin.
Mehiläinen on ottanut käyttöön ensimmäisen verinäytteestä mitattavan Alzheimerin taudin merkkiaineen. Kyseessä on Alzheimerin taudissa lisääntyvän fosforyloidun tau-proteiinin (pTau217) määritys, joka on käynnistetty Itä-Suomen yliopiston Biomarkkerilaboratoriossa. Testin voi pyytää kaikista Mehiläisen lääkärikeskuksista.
Verestä tehtävä määritys on tärkeä apu diagnostiikkaan. Tähän asti Alzheimerin taudin laboratoriodiagnostiikka on ollut selkäydinnesteen tutkimisen varassa, minkä lisäksi tarvitaan aivojen kuvantamista. Selkäydinnestenäytteen ottaminen on huomattavasti haastavampaa kuin verinäytteen, joten tutkimuksen mahdollistuminen verestä on merkittävä edistysaskel, toteaa Mehiläisen laboratoriosektorin johtaja, kliinisen kemian erikoislääkäri ja dosentti Kristina Hotakainen.
Toistaiseksi testiä käytetään muiden menetelmien rinnalla, mutta sen toivotaan jatkossa auttavan Alzheimerin taudin varhaisessa toteamisessa.
Testin avulla voidaan muistioireisten joukosta erottaa varhainen Alzheimerin tauti. Jo nyt tämän avulla voimme suunnitella hoidon mahdollisimman tehokkaaksi. Testin merkitys korostuu, kun saamme tautia hidastavat lääkkeet käyttöön. Näin voimme kohdentaa jatkotutkimukset oikeisiin henkilöihin, Mehiläisen Hämeenlinnan lääkärikeskuksen vastaava lääkäri, geriatri Arvo Haapanen sanoo.
Suurentunut pTau217-tulos osoittaa, että aivoissa on Alzheimerin tautiin liittyviä muutoksia, mutta aina se ei merkitse sairastumista. Testi voi tukea Alzheimerin taudin diagnoosia yhdessä muistitutkimusten ja muun kliinisen kuvan kanssa, Biomarkkerilaboratorion tutkimusjohtaja Sanna-Kaisa Herukka kertoo.
Testiä ei suositella alle 50-vuotiaille eikä oireettomille henkilöille. Hoitava lääkäri tekee päätöksen testin tarpeellisuudesta. Näytteenotto ei vaadi erityistä valmistautumista, kuten ravinnotta oloa. Vastauksen valmistuminen kestää noin viisi viikkoa.
https://www.mehilainen.fi/uutinen/alzheimerin-taudin-verikoe-kayttoon-m…
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kannattaisi katsoa ihmisiltä aina ettei ole muissa elimissä, ravinteiden imeytyminen (verikoe) tai suonissa vikaa. Koska elimistö kokonaisuudessaan voi vaikuttaa. Verikokeilla tai kevyt kuvannus. Ei mitään stressaavaa. Tai onko tulehduksia.
Kuvannus ei ole kevyt!
Vierailija kirjoitti:
Ei kai se verikokeista selviä. Kuvantamisella selvitetään ja niillä kognitiivisuutta mittaavilla testeillä.
Ei ole otettu, tehtiin testit ja kuvattiin.
Vierailija kirjoitti:
Jos entinen tapa oli selkäydinpunktio, niin onhan verikoe helpompi.
Ilman varmistusta diagnoosi on vain oireiden perusreella tehty arvaus
Ennenkin Alzheimerintauti löytyi aivokuvista ilman selkäydinpunktiota ja verikoetta. Mitä lisäarvoa koe antaisi, jos diagnoosi on muilla tutkimuksilla selvitetty?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kannattaisi katsoa ihmisiltä aina ettei ole muissa elimissä, ravinteiden imeytyminen (verikoe) tai suonissa vikaa. Koska elimistö kokonaisuudessaan voi vaikuttaa. Verikokeilla tai kevyt kuvannus. Ei mitään stressaavaa. Tai onko tulehduksia.
Kuvannus ei ole kevyt!
Ei se magneettikuvauksessa selällään makaaminen kovin raskaalta tuntunut. Eikä ct-kuvaus. Mitä tarkoitat, ettei ole kevyt?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos entinen tapa oli selkäydinpunktio, niin onhan verikoe helpompi.
Ilman varmistusta diagnoosi on vain oireiden perusreella tehty arvaus
Ennenkin Alzheimerintauti löytyi aivokuvista ilman selkäydinpunktiota ja verikoetta. Mitä lisäarvoa koe antaisi, jos diagnoosi on muilla tutkimuksilla selvitetty?
Tässä lisäarvona lienee takana toive, että muistisairauden hoitoon löytyisi tehokas lääke, ja kenties mahdollisuus löytää mekanismit, joilla estää sairaudet kokonaan. Tieteen tekemisessä nimenomaan pätee sanonta pienistä puroista. Oletettavasti muistisairauksien tutkimuksessa löytyy vähitellen uusia vastauksia nyt avoinna oleviin kysymyksiin. Ja tässä verinäytteet on ensiarvoisen tärkeitä.
Äidilleni (tuolloin n. 60v, työelämässä) tehtiin ensin neuropsykologin tutkimus (jossa viitteitä alkavasta muistisairaudesta), sitten pään MRI (jossa ei ihmeellistä) ja lopuksi selkäydinpunktio, jossa oli selvästi yli viiterajojen olevan Alzheimer-markkerit. Tästä on aikaa viitisen vuotta, eli verikoetta ei ollut vielä käytössä. Diagnoosi asetettiin, sairaus eteni tosi nopeasti.
Mitä ihmeellistä verikokeiden ottamisessa on?
Verestä saatetaan katsoa mm. proteiinipitoisuudet, jotka A. taudissa ovat epätavalliset. Muutenkin varmaan selvitetään yleistä terveydentilaa niillä verikokeilla, ettei ole mitään estettä esim. lääkehoidolle.